Uutiset

Neljänsiä koronarokoteannoksia annetaan Sipoossa nyt 80 vuotta täyttäneille ja iäkkäiden hoivakodeissa asuville

28.03.2022 klo 14:06

Neljänsien koronarokoteannoksien antaminen 80 vuotta täyttäneille ja iäkkäiden hoivayksiköissä asuville on alkanut Sipoossa. THL tiedotti viime viikolla suosittelevansa neljänsiä rokoteannoksia kaikille 80 vuotta täyttäneille sekä kaikille iäkkäiden hoivakodeissa asuville (ilman ikärajaa). Neljäs annos voidaan antaa, kun kolmannesta rokoteannoksesta on kulunut 3 kuukautta.

Sipoon kunnan hoivayksiköiden ja kotihoidon asiakkaille tarjotaan neljäs rokoteannosta osana palvelua. Muut 80 vuotta täyttäneet sipoolaiset voivat varata rokotusajan yleisille rokotuspisteille. Ajan voi varata puhelimitse numerosta 09 2353 6001 ma-pe klo 9–15 ja pian myös verkossa osoitteessa koronarokotusaika.fi. Ajanvaraus verkkopalvelussa on avautumassa lähipäivinä. (Päivitys 29.3: Ajanvaraus verkossa on auki). Sipoon kunta postittaa 80 vuotta täyttäneille myös kirjeellä tiedot neljänsistä rokoteannoksista kotiin.

-Neljännet annokset pyritään antamaan mahdollisimman ripeästi, sillä niillä pyritään tehostamaan iäkkäiden suojaa juuri nyt epidemian ollessa voimakkaimmillaan. Kotihoidossa ja hoivayksiköissä on alettu antaa neljänsiä annoksia alkuviikosta ja yleisille rokotuspisteille on runsaasti vapaita aikoja, kertoo sosiaali- ja terveystoimen johtaja Leena Kokko.

Suositukseen rokoteannosten määrästä vaikuttaa se, onko henkilö ehtinyt sairastaa koronavirustaudin. Jos 80 vuotta täyttänyt tai iäkkäiden hoivakodissa asuva on saanut kolme rokoteannosta ja sen lisäksi sairastanut koronavirustaudin, hän ei toistaiseksi tarvitse neljättä rokoteannosta. Kaksi rokoteannosta saaneelle koronataudin sairastaneelle 80 vuotta täyttäneelle tai iäkkäiden hoivakodissa asuvalle suositellaan kolmatta annosta, kun 3 kuukautta sairastetusta taudista tai edellisestä rokoteannoksesta on kulunut sen mukaan, kumpi on ollut viimeisin.

Päätös terveydentilaltaan hauraan ihmisen rokottamisesta tehdään aina tapauskohtaisesti harkiten hoivayksiköissä ja kotihoidossa yhteistyössä hoitavan lääkärin, rokotettavan ja hänen omaistensa kanssa.

Linkit:

Ajanvaraus verkossa: Koronarokotusaika.fi
Tietoa koronarokotuksista sipoo.fi:ssä
THL:n tiedote 24.3.2022: THL suosittelee 80 vuotta täyttäneille ja hoivakodeissa asuville iäkkäille neljättä koronarokoteannosta

Viimeksi muokattu 29.03.2022

Kuulutukset

Ilmoitus kuulutuksesta – Vesilain mukainen lupahakemus, Terassirakennelman ja laiturin pysyttäminen Djupsundetin rannalla, Sipoo

28.03.2022 klo 13:26

 

Hakija: Mika Ohtonen

Dnro: ESAVI/31452/2020

Asia: Terassirakennelman ja laiturin pysyttäminen Djupsundetin rannalla, Sipoo

Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävilläpito

Aluehallintovirasto antaa yllä mainitun hakemusasian tiedoksi julkisella kuulutuksella aluehallintovirastojen verkkosivuilla. Kuulutus ja hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä 28.3. – 4.5.2022 osoitteessa ylupa.avi.fi, mistä ne ovat luettavissa. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden tekemiseen ilmenevät tiedoksiantokuulutuksesta.

Ilmoitus kuulutuksesta (pdf)

 

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, Ympäristölupavastuualue

 

Viimeksi muokattu 28.03.2022

Uutiset

Puu-Talman perinnekylän omakotitontit Sipoossa tulevat haettavaksi

28.03.2022 klo 09:40

Haluaisitko sinä asua hirsi- tai puurakenteisessa kodissa perinnekylässä poissa kaupungin hälystä ja pölystä, mutta samaan aikaan ihanan lähellä kaikkea? Sipoon Puu-Talman perinnekylän omakotitalotontit tulevat haettavaksi 4.4.2022 alkaen. Lisäksi omakotitontteja on tulossa myyntiin Sipoossa myös Pohjanniityssä ja Taasjärvellä.

Kuva: Muuan Oy

Puu-Talma on uusi omaleimainen asuinalue Sipoossa Talman kehittyvän taajaman kyljessä. Alueelle on tulossa noin 20 omakotitalotonttia, jotka myydään ainoastaan perinnerakentamishankkeisiin.

Tonteille voi siis joko siirtää vanhoja hirsirakenteisia asuin- ja sivurakennuksia tai rakentaa uusia puurakenteisia rakennuksia perinteisin menetelmin ja esikuvin. Puu-Talma on Sipoon kunnan ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön yhteistyöhanke.

Monipuoliset palvelut lähellä

Perinnekylän lähipalvelut ovat Talman taajamassa, noin 2 kilometriä perinnekylästä. Varhaiskasvatuspalveluita tarjoaa yksityinen luontopäiväkoti Norlandia Talma, ja perusopetusta antaa suomeksi Talman koulu.

Puu-Talman tulevilla asukkailla on monipuoliset mahdollisuudet nauttia lähiluonnosta ja virkistäytyä harrastuksissa. Talman koulun liikuntasali on varattavissa kuntalaisten ja yhdistysten käyttöön. Koulun piha-alue tarjoaa myös muun muassa koripallokentän, juoksuradat ja ulkokuntoilupisteen. Kesällä voi virkistäytyä uiden Talman hiekkakuopalla, golfaten Golf-Talmassa, kiipeillen seikkailupuistossa tai pyöräillen Talma Bike Parkin radoilla. Talvella voi kiitää hiihtokeskus Talma-Skin rinteillä. Lähellä on myös useampi hevostalli ja ratsastuskoulu.

Lähimmät ruokakaupat ja monet muut kaupalliset palvelut sijaitsevat Keravan Ahjossa sekä Sipoon Nikkilässä. Liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ovat hyvät. Lahdenväylälle pääsee autolla hetkessä, HSL:n bussiliikenne palvelee Talmassa ja Keravalta voi siirtyä lähijunien kyytiin.

Oman tontin kokoon voi vielä vaikuttaa

Puu-Talman tonttien pinta-ala vaihtelee noin 1000–2000 maa-m2 välillä. Tontteja voi hakea varattavaksi huhti-heinäkuun 2022 aikana. Alueen asemakaava on tällä hetkellä luonnosvaiheessa, mikä mahdollistaa yksittäisten hankkeiden huomioimisen ja mahdollistamisen kaavassa vielä tontin varaamisen jälkeen.

Tontit myydään hakemusten perusteella kiinteään hintaan 80 €/maa-m2. Niistä veloitetaan myös lohkomiskustannukset 1 090 euroa per tontti. Lisäksi tonteista peritään heti varauspäätöksen jälkeen varausmaksu, jonka suuruus on 5 prosenttia tontin kauppahinnasta. Varausmaksu hyvitetään myöhemmin kauppahinnasta.

Jos varauspäätös ei saa lainvoimaa tai alueen asemakaavaa ei hyväksytä 31.12.2022 mennessä, varausmaksu palautetaan tontin varaajalle. Rakentamisen arvioidaan pääsevän alkamaan aikaisintaan vuonna 2023.

Tonttihakemuksen voi jättää 4.4. alkaen osoitteessa www.sipoo.fi/puutalma. Sivuilta saat myös lisätietoa hankkeesta.

Omakotitalotontteja myynnissä myös Pohjanniityssä ja Taasjärvellä

Sipoon kunnalla on tulossa huhtikuussa myyntiin omakotitontteja myös Pohjanniityn ja Taasjärvi IV:n alueilla.

Pohjanniitty sijaitsee Nikkilässä, suositulla ja kehittyvällä Nikkilän kartanon alueella hyvien ulkoilumaastojen lähettyvillä. Alueelle on kaavoitettu 28 omakotitonttia, jotka myydään tonttiarvonnoilla kolmessa erässä vuosien 2022 – 2023 aikana. Ensimmäiseen tonttiarvontaan voi osallistua 4.4. – 29.4.2022. Voit lukea lisää Pohjanniityn tonteista tästä linkistä.

Taasjärvi IV (T9) on osa Taasjärven aluetta, joka sijaitsee Etelä-Sipoossa Söderkullassa. Alueelle on kaavoitettu 51 omakotitonttia, jotka myydään tarjouskilpailuilla vuosien 2022 – 2023 aikana. Ensimmäiset tontit tulevat myyntiin 4.4. – 8.5.2022 järjestettävällä tarjouskilpailulla. Voit lukea lisää Taasjärvi IV:n tonteista tästä linkistä.

Linkit:

www.sipoo.fi/puutalma
Lisää tietoa Puu-Talman asemakaavoituksesta sipoo.fi:ssä
Sipoon tontinluovutusperiaatteet
Talonpoikaiskulttuurisäätiön verkkosivut
Sipoon myytävät omakotitalotontit

 

Viimeksi muokattu 28.03.2022

Uutiset

Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman vanhempi osa aiotaan saneerata – Osastopalveluiden ehdotetaan siirtyvän remontin ajaksi väistötiloihin Mäntsälään

25.03.2022 klo 14:52

Sipoon kunta aikoo remontoida Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman vanhemman osan. Laaja korjaushanke alkaisi aikaisintaan kesäkuun 2022 alkupuolella ja se siirtäisi esityksen mukaan Akuutti- ja kuntoutusosaston sekä Sateenkaaren osastopalvelut väistötiloihin Mäntsälän vuodeosastolle noin 12 kuukaudeksi. Osastot siirtyisivät väistötiloihin tulevan kesän aikana. Sipoon sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee esitystä ensi viikon kokouksessaan 30.3.2022.

Korjaushankkeessa nykyisten tilojen puutteet korjataan vastaamaan paremmin asiakkaiden ja henkilökunnan tämän päivän tarpeita ja vaatimuksia. Osastoilla toteutettavat laajat saneeraus- ja muutostyöt sisältävät muun muassa lattiapintojen, märkätilojen ja valaistuksen uusimista sekä muutoksia tilojen talotekniikkaan ja rakennusautomaatioon. Korjaustöiden arvioidaan kestävän noin 12 kuukautta.

-Remontoimalla osastojen tilat varmistamme, että Sipoossa on myös tulevina vuosina olemassa ja käytettävissä sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytarpeita vastaavat osastotilat hyvinvointialueen palveluiden käyttöön, sanoo toimitilojen asiakaspalvelupäällikkö Henna Salminen.

Tarkemmasta aikataulusta korjaustöiden aloitukselle ja väistötiloihin siirtymiselle tiedotetaan mahdollisimman pian tilasuunnittelun tarkennuttua.

Mäntsälän väistötilat osoittautuivat kartoituksessa sopivimmaksi vaihtoehdoksi

Akuutti- ja kuntoutusosaston sekä Sateenkaaren osaston tarpeisiin tarvitaan laajat väistötilat. Väistötiloihin täytyy mahtua 64 asiakas- ja potilaspaikkaa ja henkilökunnan tilat.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle laadittua väistötilaesitystä varten kunnan Toimitilat -yksikkö ja sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä kartoittivat yhdessä Sipoon lähellä ja pääkaupunkiseudulla olemassa olevat väistötilavaihtoehdot. Kartoituksessa selvitettiin sekä lukuisten yksityisten palveluntarjoajien tiloja että lähialueen kuntien tilat. Osana kartoitusta tarkasteltiin vaihtoehtona myös väistötilapaviljongin hankintaa Sipooseen sekä korjaushankkeen toteuttamista kahdessa osassa osastoittain.

Väistötilakartoituksen perusteella Mäntsälässä sijaitsevat osastotilat osoittautuivat tilojen toimivuuden ja muunneltavuuden, sijainnin, saavutettavuuden sekä kustannusten osalta sopivimmaksi tilapäisratkaisuksi. Osastotilat osoitteessa Kaakkumäentie 1-3 omistaa Mäntsälän kunta ja Sipoo saisi tiloista käyttöönsä koko toisen kerroksen sekä osan kolmannen kerroksen tiloista.

– Hoitotaso osastopalveluissa säilyisi ennallaan myös väistöaikana. Hoitotarve tarkastellaan aina potilaskohtaisesti. Itäisen Uudenmaan kunnilla on myös mahdollisuus käyttää alueen eri kuntien osastopaikkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi saattohoitoasiakkaita voitaisiin sijoittaa väistöaikana Mäntsälän sijaan esimerkiksi Porvooseen, jos se on läheisille helpompi ratkaisu, sosiaali- ja terveystoimen johtaja Leena Kokko sanoo.

Mäntsälän tiloihin pääsee kulkemaan hissillä ja rakennuksesta kulkee myös tunneli läheisen terveysaseman tiloihin, joissa sijaitsevat muun muassa laboratorio- ja röntgenpalvelut. Väistötiloiksi ehdotettavat osastotilat sijaitsevat myös melko lähellä Lahdenväylää ja muutaman kilometrin päässä Mäntsälän juna-asemasta. Potilaskuljetusten järjestäminen Mäntsälän väistötiloista Porvoon sairaalaan onnistuu myös sujuvasti.

Kunta järjestää kuljetuspalvelun henkilökunnalle ja osastojen asukkaiden läheisille

Sipoon kunta aikoo järjestää väistötiloihin myös bussikuljetuksen Nikkilästä. Kuljetus palvelee sekä henkilökuntaa että osastoilla olevien asiakkaiden läheisiä. Kuljetus olisi maksuton ja kulkisi ainakin kolme kertaa vuorokaudessa 7 päivänä viikossa.

-Haluamme kuljetuspalvelulla varmistaa, että sipoolaisten on edelleen mahdollisimman helppoa vierailla osastolla ja helpottaa myös henkilökunnan kulkemista töihin väistötiloihin, Kokko sanoo.

Linkit:

Asia sosiaali- ja terveysvaliokunnan esityslistalla
Akuutti- ja kuntoutusosasto sipoo.fi:ssä
Sateenkaari sipoo.fi:ssä

 

 

Viimeksi muokattu 25.03.2022

Kuulutukset

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue tiedottaa 24.3.2022

25.03.2022 klo 09:17

Aluehallituksen päätökset 24.3.2022

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli kunnista hyvinvointialueelle siirtyvän omaisuuden, sopimusten, vastuiden ja vuokrattavien toimitilojen selvityksiä. Aluehallitus päätti esityksen mukaisesti esittää aluevaltuustolle, että se ottaa vastaan ja merkitsee tiedoksi selvitykset ja pyytää kuntia täydentämään selvityksiään, jos niissä tässä vaiheessa tiedetään olevan puutteita. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että kuntien irtaimen omaisuuden, lomapalkkavelan, sopimusten ja vastuiden siirtymisestä hyvinvointialueelle ja hyvinvointialueen vastuulle päätetään lopullisesti kevään 2022 aikana.

Aluehallitus päätti yksimielisesti esittää hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän sekä tulosyksikkötason organisaatiomallin aluevaltuustolle hyväksyttäväksi.

Muut asiat aluehallitus päätti tai merkitsi tiedoksi esityslistan ja lisälistan esitysten mukaisesti.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Vastuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle 1.1.2023.

Viimeksi muokattu 25.03.2022

Uutiset

Kuninkaantien työterveys esitetään yhtiöitettäväksi

24.03.2022 klo 14:20

Selvitys työterveyshuoltopalveluiden tuottamisesta Itä-Uudellamaalla ja miten liikelaitos Kuninkaantien työterveyden toimintaa jatketaan vuodesta 2023 alkaen on valmistunut.

Kuninkaantien työterveyden johtokunta käsittelee selvitystä kokouksessaan 30. maaliskuuta.

Selvityksen pohjalta Porvoon kaupunginhallitukselle, Sipoon kunnanhallitukselle ja Itä-Uudenmaan aluehallitukselle esitetään huhtikuussa, että Kuninkaantien työterveys yhtiöitetään, ja että Porvoon kaupunginjohtaja valtuutetaan laatimaan yhtiön perustamisasiakirjat ja käynnistämään muut perustamiseen liittyvät toimenpiteet.

Selvitys tehtiin Porvoon kaupungin, Sipoon kunnan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteistyönä. Selvityksen lähtökohtana oli tarkastella kolmea vaihtoehtoa: 1) Kuninkaantien työterveys jatkaa liikelaitoksena, vaikka osa toiminnasta supistetaan 2) Kuninkaantien työterveys yhtiöitetään 3) Kuninkaantien työterveyden myynti.

– Kuninkaantien työterveyden yhtiöittämistä pidettiin selvityksen perusteella varsin yksimielisesti parempana vaihtoehtona kuin supistettua liikelaitostoimintaa tai liiketoiminnan myyntiä. Liikelaitos voidaan yhtiöittää, ja se ei edellytä merkittävää toiminnan muutosta, toteaa Kuninkaantien työterveyden toimitusjohtaja Heidi Räihä-Jaakola.

– Toiminnallisista ja taloudellisista lähtökohdista katsoen työterveyshuoltopalvelut olisivat tarkoituksenmukaista tuottaa yhteisesti Porvoon kaupungille, Sipoon kunnalle sekä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Yhteisesti tuotettuna palvelut kyetään tuottamaan tehokkaammin, laadukkaammin ja säilyttäen henkilöstön vahva osaaminen, Räihä-Jaakola jatkaa.

Uuden yhtiön tarkoituksena on tuottaa työterveyspalveluita Porvoon kaupungille, Sipoon kunnalle ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Yhtiön osakkeenomistus jakautuu Porvoon kaupungille, Sipoon kunnalle ja hyvinvointialueelle. Vielä ei ole suljettu pois muiden kuntien tai Porvoon kaupungin konserniyhtiöiden mahdollisuutta hankkia osakkeita yhtiöstä.

Hallitusten päätösten jälkeen asia etenee kevään 2022 aikana Porvoon kaupunginvaltuustoon, Sipoon kunnanvaltuustoon ja hyvinvointialueen valtuustoon päätettäväksi.

 

Viimeksi muokattu 24.03.2022

Uutiset

Esitys tilinpäätökseksi: Sipoon kunnan vuoden 2021 ylijäämä on 2,5 miljoonaa euroa

24.03.2022 klo 13:09

Sipoon kunta onnistui tekemään ylijäämäisen tilinpäätöksen viime vuonna. Tilinpäätösesityksen mukaan kunnan (mukaan lukien Sipoon Vesi) tilikauden 2021 tulokseksi muodostuisi 3,7 miljoonaa euroa ja ylijäämäksi 2,5 miljoonaa euroa. Kunnanhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan maanantaina 28.3.2022. Valtuuston on tarkoitus käsitellä tilinpäätöstä kesäkuussa.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvistin mukaan on myönteistä, että sekä tulos että ylijäämä ovat selvästi parempia kuin talousarvion luvut.

-Myös verotuloja kertyi enemmän kuin oli budjetoitu. Tilinpäätöksen yhteydessä on myös tehty varaus Sibbo Gymnasiumin tämän ja ensi vuoden peruskorjaukseen. Huolestuttavaa on lainamäärän kasvu, vaikka investointimäärä noin 15 miljoonaa on selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina. Kunnanhallitus haluaa kiittää henkilöstöämme tehdystä kovasta työstä ja venymisestä viime vuoden koronakriisin aikana, Lindqvist sanoo.

Vuoden 2021 taloutta haastoi jo toista vuotta koronaviruspandemia ja sen vaikutukset talouteen. Kustannuksia lisäsivät merkittävästi koronatestaukset, koronarokotusten järjestelyt sekä suojavarusteiden hankinnat.

-Koronakriisi on vaikuttanut voimakkaasti kunnan toimintaan koko viime vuoden ajan. Taloudellisesti koronataudin hallinta on sekä lisännyt Sipoon kustannuksia että laskenut tuottoja. Valtio on kuitenkin onneksi kompensoinut kuntia taloudellisesti kriisin hallinnassa, kertoo kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Vuonna 2021 valtio myönsi Sipoolle 3,2 miljoonaa euroa korvauksia ensimmäisen kahdeksan kuukauden koronakustannuksista. Lisäksi Sipoon kunta on tehnyt loppuvuodesta lisäkorvaushakemuksen, mikä on huomioitu tilinpäätöksessä 1,7 miljoonan euron varauksella.

Viime vuonna kuntaa on työllistänyt runsaasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen valmistautuminen. Kunta on osallistunut esimerkiksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen työhön. Sipoon sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnalta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestettäväksi vuoden 2023 alusta. Tulevina vuosina uudistuksen arvioidaan heikentävän Sipoon talouden tasapainoa ja lisäävän tarvetta sopeuttaa kunnalle jääviä toimintoja.

Yhtä asukasta kohti kunnan lainamäärä oli 5 909 euroa

Kunta velkaantui lisää vuoden 2021 aikana ja lainamäärä vuoden lopussa oli 131,1 miljoonaa euroa, mikä on 21,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yhtä asukasta kohti kunnan lainamäärä oli vuoden lopussa 5 909 euroa.

Kunnan toimintakulut olivat yhteensä 145,5 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Henkilöstökulut vähenivät hieman, mutta kunta osti erilaisia palveluita aiempaa enemmän. Yhtä asukasta kohti kunnan toimintakulut olivat 6 557 euroa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamenot olivat viime vuonna 74,3 miljoonaa euroa. Sivistyspalveluihin kunta satsasi viime vuonna 56,5 miljoonaa euroa. Teknisen toimen sekä rakennus- ja ympäristötoimen toimintamenot olivat 18,8 miljoonaa euroa. Hallinnon (sisältää kehityksen, kaavoituksen, it:n, talouden ja hallinnon palveluita) osuus oli 19,0 miljoonaa euroa.

Tuloja kunta sai yhteensä 166,5 miljoonaa euroa. Verotuloja kunnalle kertyi 5,6 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän, eli yhteensä 115,1 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia kunta sai 17,7 miljoonaa euroa, mikä on lähes 6 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna.

Kunta investoi 21,6 milj. eurolla

Yhteensä kunta investoi 21,6 miljoonalla eurolla viime vuonna. Kunnan bruttoinvestoinnit Sipoon Vesi mukaan lukien alittivat talousarviossa ennakoidun noin 8,6 miljoonalla eurolla.

Nikkilän Sydämen laajennusosan rakentaminen valmistui viime vuonna ja se otettiin käyttöön syksyllä 2021. Viime vuonna valmistui myös useita laajoja peruskorjausinvestointeja, kuten Cook and Chill -keittiöiden toinen vaihe ja Jokipuiston koulun korjaus. Lisäksi muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa toteutettiin lukuisia pienempiä peruskorjaushankkeita.

Kunnallistekniikan rakentaminen Pohjanniityn ja Taasjärvi IV alueille alkoivat. Sipoonlahdenrannan asemakaavamuutoksen ensimmäinen vaihe ja Bastukärrin Rekkatie ja alueen hulevesiratkaisut valmistuivat vuoden 2021 aikana.

Kunnan henkilöstömäärä ennallaan

Henkilöstökulujen osuus kunnan menoista oli 59,8 miljoonaa euroa, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Kunnan nopea väkiluvun kasvu on jatkunut, mutta kunnan työntekijämäärä on pysynyt samalla tasolla kuin aiemmin.

Kunnan organisaation koko onkin suhteessa kunnan asukaslukuun nopeasti pienentynyt. Viime vuoden lopussa kunnalla oli ennakkotietojen mukaan 58,8 työntekijää jokaista 1 000 asukasta kohti. Eniten työntekijöitä kunnalla oli sivistyspalveluissa, joissa työskentelee yli puolet kunnan henkilöstöstä.

 

Viimeksi muokattu 28.03.2022

Uutiset

Sipoonkorpeen pääsee Hop-On Hop-Off-bussilla myös ensi kesänä

23.03.2022 klo 14:00

Viime vuonna kokeiltu Sipoonkorven kansallispuiston Hop-On Hop-Off-bussipalvelu on jatkumassa tulevana kesäkautena. Sipoon kunta ja Vantaan kaupunki kilpailuttavat parhaillaan bussipalvelun järjestäjää tulevalle kesälle. Tarkoituksena on, että bussi kuljettaa retkeilijöitä viikonloppuisin kansallispuistoon toukokuusta syyskuun loppuun.

Kuva: Paula Ropponen

Hop-On Hop-Off-bussi palveli kansallispuistossa kävijöitä ensimmäistä kautta viime kesänä. Bussireitin käyttäjiltä kerätyn palautteen ja toiveiden perusteella bussin reittiin ja aikatauluihin on tehty tulevalle kaudelle muutoksia.

Uutuutena bussireitille pääsee metrolta

Tulevana kesänä bussin uusi reitti tekee Sipoonkorven saavutettavaksi myös metron varrelta. Jo viime vuonna käytössä olleiden pääteasemien Tikkurilan ja Nikkilän lisäksi bussi pysähtyy jatkossa Mellunmäen metroasemalla Helsingissä.

Bussireitille pääsee siis ensi kesänä vaihtamaan paitsi bussi- ja lähijunaliikenteestä myös metrosta. Näin reitti kytkeytyy vielä aiempaa paremmin muuhun julkiseen liikenteeseen pääkaupunkiseudulla, ja tekee Sipoonkorpeen pääsystä julkisella liikenteellä entistäkin helpompaa.

-Toivomme, että bussipalvelu houkuttelee yhä enemmän käyttäjiä ja mahdollistaa yhä useammalle virkistäytymisen kansallispuiston metsissä, perinnemaisemissa ja järvien rannoilla. Sen käyttö myös mahdollistaa retkeilijöille yhdensuuntaiset vaellukset Sipoonkorvessa, Sipoon elinkeinopäällikkö Katri Roivainen sanoo.

Viikonloppuisin kansallispuistoon kestävästi

Tulevana kautena Hop-On Hop-Off-bussilla kansallispuistoon pääsee viikonloppuisin kestävästi ja ilman huolta pysäköintipaikoista. Lähiluontomatkailu ja luonnossa liikkuminen ovat matkailijoiden suosiossa.

-Tämä palvelu helpottaa Sipoonkorven kansallispuiston, Vantaan Kuusijärven ja Sipoon Korvenportin luontomatkailupalveluiden saavutettavuutta. Viikonloppureissuun voi helposti yhdistää niin luonnossa virkistäytymisen kuin ravintolapalvelutkin, koordinaattori Anniina Laitala Vantaalta tiivistää.

Kilpailutus päättyy maaliskuun lopussa

Vantaan kaupunki ja Sipoon kunta kilpailuttavat bussireitin toteuttajaa parhaillaan. Kilpailutus on alkanut 15.3. ja tarjouspyyntöjä voi jättää torstaihin 31.3. klo 12 saakka. Viime vuonna reittiliikennettä operoi kuljetusyhtiö Packalén Bus kokeiluluontoisesti. Kokeilukauden jälkeen kunnat kilpailuttavat palveluntarjoajan.

Sipoon kunta ja Vantaan kaupunki tiedottavat myöhemmin keväällä lisää Hop-On Hop-Off bussin reitistä, aikatauluista ja liikennöinnin alkamisesta tulevalla kaudella.

 

Viimeksi muokattu 23.03.2022

Uutiset

Kymmenen vuotta, satoja asiakkaita, lukemattomia kohtaamisia ja tarinoita – Työllisyysyksikkö Risteys täyttää kymmenen vuotta

23.03.2022 klo 09:58

Työllisyysyksikkö Risteys on neuvonut, tukenut ja auttanut sipoolaisia työllistymään jo kymmenen vuotta. Vuosien aikana Risteyksen kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut mukana satoja asiakkaita, ja Risteyksen kautta on työllistynyt yhteensä 79 sipoolaista, joista 49 henkilöä on suorittanut oppisopimuskoulutuksessa perustutkinnon.

Risteyksen entisen toimipisteen pihalla tiimiläiset ylläpitivät satoa tuottanutta puutarhaa.

Kuva: Risteyksen entisen toimipisteen pihalla tiimiläiset ylläpitivät satoa tuottanutta puutarhaa.

-Aluksi Risteyksen piti olla ihan vain kevyttä ryhmätoimintaa. Mutta tarve toiminnalle oli ilmeinen ja jo ensimmäisen vuoden aikana osallistujien määrä laskettiin useissa kymmenissä. Nykyään se lasketaan useissa sadoissa, kertoo työllisyyspäällikkö Lassi Puonti, joka on luotsannut Risteystä alusta asti.

Vuosien aikana Risteyksellä on ollut hyvin monenlaista toimintaa, minkä kautta sipoolaiset ovat olleet muun muassa kuntouttavassa työtoiminnassa, palkkatukityössä ja opiskelleet oppisopimuksella. Samalla on syntynyt palveluita sipoolaisille. Osa toiminnasta on alkanut ja sitten loppunut tai siirtynyt toiselle toimijalle, kuten Matkahuollon pakettipalvelu, Kahvila Dösis ja Cafe Diem.

Kahvilan myyntitiski, jossa on esillä vadeissa pullaa. Henkilö seisomassa tiskin takana.
Risteys on vuosien varrella tarjonnut sipoolaisille virvokkeita, lounasta ja herkkuja useiden eri kahvilapalveluiden kautta, kuten Kahvila Dösiksessä, Cafe Diemissä ja kuvan Café Emiliessä. Samalla monille tiimiläisille kahvilat ovat toimineet oppimisympäristöinä.

Vähintään yhtä monenlaista toimintaa pyörii tälläkin hetkellä. Risteys hoitaa esimerkiksi Sipoon pieneläinhautausmaata Kultalehtoa sekä merenrantahuvila Lövhyddanin vuokrausta ja ylläpitoa. Fiksaa Sipoo korjaa sipoolaisten lähiympäristöä. Ohjaamo tarjoaa maksuttomasti tietoa ja ohjausta työhön, koulutukseen, arkeen ja osallisuuteen. Kunnan henkilöstön jaksamisesta työssä huolehtii Kuntalan Cafeteria. Itäisessä Jokipuistossa vanhan vesilaitoksen kiinteistö toimii korjausrakentamisen oppimisympäristönä. Vanhat huonekalut pääsevät uuteen käyttöön huonekalukierrätyksen kautta.

Graffitihahmo seinässä ja taustalla näkyy rakennusvälineistöä ja työvaatteisiin pukeutunut henkilö.
Risteys ja Keuda kunnostavat yhteistyössä entisen Nikkilän sairaalan vanhaa vesilaitosta kokous- ja koulutustiloiksi. Korjausrakennusprojekti on tärkeä oppimisympäristö monelle.

-Vuosien varteen on jäänyt iloa ja naurua, mutta myös surua ja menetystäkin. Risteys on muodostanut oman yhteisön, jossa kuten isossa perheessä sanotaan asiat aika suoraan. Jokainen toimii tasavertaisena yksilönä ja aikanaan vuoron perään kukin siirtyy elämässään eteenpäin. Vaikeinta tässä työssä on tehdä itsestään tarpeeton toiselle, vaikka juuri se onkin samaan aikaan työn tavoite, Puonti kertoo.

Pitkään Risteys oli toimintakeskus sosiaali- ja terveyspalveluiden osana, mutta vuonna 2020 se muuttui työllisyysyksiköksi ja siirtyi kunnan kehitys- ja kaavoituskeskukseen. Muutoksen myötä Risteys kytkeytyi aiempaa tiiviimmin kunnan elinkeinotoimeen ja yrityspalveluihin ja sen tehtäväksi tuli myös työllisyystoiminnan strateginen suunnittelu.

Kaksi isoa laatikkoa ruokia lastauslaiturilla ja niiden edustalla pakettiauto takaluukku avoinna.
Risteys hoiti viime kesänä puistoruokailun ruuan toimituksen jakopisteisiin.

Muutoksia on luvassa myös tulevina vuosina, kun ensin hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja sitten TE-palvelut uudistuvat ja siirtyvät kuntien vastuulle Suomessa vuonna 2024. Varmaa on kuitenkin, että Risteys säilyy kynnyksettömänä turvallisen ja aidon kohtaamisen paikkana.

– Jokainen kohtaaminen opettaa aina jotain uutta, joko kunkin ihmisen omasta tarinasta tai sitten ihan itsestä työntekijänä, Puonti kertoo.

Risteyksen varsinainen merkkipäivä on keskiviikkona 30. maaliskuuta, mutta suuremmin sitä juhlistetaan Risteyksen kesäjuhlissa ensi kesänä. Kaikki vanhat risteysläiset/tiimiläiset ovat tervetulleita kesäjuhliin, joihin voi ilmoittautua mukaan Risteyksen sihteerille puhelimitse numeroon 040 191 4435.

Kalusteita huoneessa varastoituna: pöytiä, lamppuja, tiskiallas.
Moni vanha ja käytetty huonekalu on päässyt uuteen käyttöön Risteyksen huonekalukierrätyksen kautta.

Mikä Risteys?

Työllisyysyksikkö Risteys koordinoi Sipoon kunnassa kuntouttavaa työtoimintaa. Risteys on kynnyksetön, turvallisen ja aidon kohtaamisen paikka. Risteys järjestää nuorten ja aikuisten kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua, palkkatukityötä sekä oppisopimusopiskelua asiakkaan omat voimavarat huomioiden.

 

Linkit:

Risteys sipoo.fi:ssä
Risteys Facebookissa
Risteys Instagramissa

Heijastimia roikkumassa puusta.
Nuorten työpaja Levarin käsissä on syntynyt monenmoisia käsitöitä ja tuotteita myyntiin. Sen lisäksi Levarissa on tehty muun muassa heijastimia jakoon Risteyksen ja Sipoon opiston yhteiseen heijastinpuuhun.
Pakettiauto, jonka kyljessä lukee Fiksaa Sipoo.
Fiksaa Sipoo on ehtinyt puhdistaa lukemattomia graffiteja, oikaista sojottavia liikennemerkkejä ja korjata monia monia kuntalaisten ilmoittamia korjauskohteita.
Puutarhakalusteet pihalla. Pöytä ja tuoleja.
Risteyksen kiertävä kiinteistötyöntekijä hoitaa pieniä korjaus- ja huoltotöitä kunnan kiinteistöissä. Yksi viime kesän tehtävistä oli huoltaa Seniorikeskuksen pihakalusteet. Tuolit, penkit ja pöydät saivat osakseen pesua, hiontaa sekä uuden öljypinnan ja täten kauniimman ilmeen.
Pahvilaatikoita, laatikoita ja tavaraa pakettiauton kyydissä.
Risteyksen autopartio on hoitanut monenlaisia kuljetustöitä. Tässä se toimitti edellisten kuntavaalien ennakkoäänestyspaikkoihin tarvittavia äänestysmateriaaleja.

 

 

Viimeksi muokattu 23.03.2022