Kuulutukset

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin tiedottaa 26.1.2022

27.01.2022 klo 09:48

 

Väliaikaisen valmistelutoimielimen päätökset 26.1.2022 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin merkitsi tiedoksi HR-jaoston työskentelyn edistymisen. Jaoston suurimpia tehtäviä syksyn aikana oli ensimmäisen henkilötietojen siirron valmistelu luovuttavilta organisaatioilta hyvinvointialueelle. Yksi syksyn tehtävistä oli esihenkilöille suunnattu muutosvalmennus, johon osallistui 103 esihenkilöä. Jaosto valmistelee nyt muutosvalmennusta koko henkilöstölle. Valmennukset on tarkoitus aloittaa maaliskuussa 2022. Yhteistyökumppanina valmennuksissa toimii mm. KEVA.

Suomenkielisten kehitysvammaisten erityispalvelut

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen jäsenkunnat kuuluvat Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiiriin, jonka tehtäviä hoitaa Eteva-kuntayhtymä. Kaksikieliset ja ruotsinkieliset kunnat ovat lisäksi jäseninä erityshuollon kuntainliitossa, jonka tehtävä on jäsenkuntiensa ruotsinkielisen väestön erityishuollon järjestäminen (Kårkulla samkommun). Nykyiset erityishuoltopiirit lakkautetaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

Kehitysvammaisten palvelut Uudellamaalla -projektissa on syksyn 2021 ajan käyty hyvinvointialueiden välistä keskustelua ja valmisteltu erityispalveluiden järjestämisen suunnittelua. Asiantuntijaryhmän näkemyksen mukaan erityispalveluiden keskittäminen HUS-yhtymälle tarjoaa parhaat edellytykset palveluiden jatkuvuudelle siirtymävaiheessa. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin merkitsi tiedoksi valmistelun tilanteen.

Selvitys työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta

Työterveyshuollon yleinen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuonna 2023. Liikelaitos Kuninkaantien työterveys on osa Porvoon kaupungin organisaatiota. Porvoon kaupunginhallitus ja Sipoon kunnanhallitus ovat päättäneet esittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikaiselle valmistelutoimielimelle, että ne aloittavat yhdessä työterveyshuoltopalvelujen tuottamisen selvityksen.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin päätti aloittaa työterveyshuoltopalvelujen tuottamisen selvityksen ehdotetulla tavalla. Selvitys laaditaan alkutalven 2022 aikana, jonka jälkeen asia tuodaan erikseen päätettäväksi kaikissa organisaatiossa.

 

Muut esityslistan asiat merkittiin tiedoksi esitysten mukaisesti. Kokouksessa ei ollut käsiteltävänä lisälistaa.

 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Vastuu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle 1.1.2023. itauusimaa.fi

 

Viimeksi muokattu 27.01.2022

Kuulutukset

Ilmoitus kuulutuksesta – Ympäristönsuojelulain mukainen päätös, Kullobäckenin yhteistarkkailuohjelman hyväksyminen

25.01.2022 klo 14:24

 

Ilmoitus: Ympäristönsuojelulain mukainen päätös

Asia: Kullobäckenin yhteistarkkailuohjelman hyväksyminen

Hakijat: Rudus Oy ja Destia Oy

Diaarinro: UUDELY/1943/2015

 

Kuulutuksen ja päätöksen nähtävilläpito

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa yllä mainitun päätöksen tiedoksi

julkisella kuulutuksella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla.

Kuulutus ja päätös pidetään nähtävillä ajalla 25.01.2022 – 03.03.2022 osoitteessa

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kuulutukset (-> valitse Uusimaa), missä ne ovat luettavissa.

Ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa oikaisuvaatimusohjeessa.

 

Ilmoitus kuulutuksesta (pdf)

 

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

 

Viimeksi muokattu 25.01.2022

Uutiset

Lövhyddania vuokrataan ensi kesälle – vuokrausvarauksia voi tehdä 2.2. alkaen

25.01.2022 klo 13:37

Sipoon omistamaa merenrantahuvilaa Lövhyddania saunoineen voi vuokrata taas ensi kesänä. Vuokrausajankohtia voi varata ja tiedustella 2.2. alkaen.

Kalkkirannassa sijaitsevaa Lövhyddania vuokrataan yksityisten ihmisten, yhdistysten ja yritysten virkistys-, kokous- ja juhlatoimintaan. Lövhyddan on tänä kesänä vuokrattavissa huhtikuusta viikolta 14 alkaen. Kesän vuokrauskausi päättyy arviolta jossain vaiheessa lokakuuta riippuen säästä ja kysynnästä.

Vuokrausehdot pysyvät ennallaan. Ylläpitokustannusten kasvun takia vuokraushintoja on nostettu hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Hinnaston ja lisätietoja saat Lövhyddanin verkkosivuilta tästä linkistä. Lisätietoja voi kysyä myös Risteyksen toimistosta (yhteystiedot alla).

Lövhyddanin vuokrausvaraukset ja tiedustelut 2.2.2022 alkaen:

Työllisyysyksikkö Risteyksen toimisto
puh. 040 191 4435
tyollisyysyksikko.risteys@sipoo.fi

 

Viimeksi muokattu 25.01.2022

Uutiset

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto on valittu

25.01.2022 klo 12:27

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin tiedottaa 25.1.2022: Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin aluevaaleissa 59 valtuutettua. Aluevaltuusto aloittaa työnsä maaliskuussa 2022. Itä-Uudenmaan aluevaltuuston suurimmat valtuustoryhmät on Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella (kaksikymmentä valtuutettua), Kansallisella Kokoomuksella (kolmetoista valtuutettua) ja Suomen Sosiaalidemokraattisella Puolueella (kymmenen valtuutettua). Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella äänestettiin seitsemänneksi eniten kaikista hyvinvointialueista. Tulokset varmistuvat virallisen vaalilaskennan jälkeen 26.1.2022.

Kuva: Kristian Meurman

Äänestysprosentti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella

Itä-Uudenmaan äänestysprosentti aluevaaleissa oli 48,5 %. Yhteensä 79 249 äänioikeutetusta 38 417 äänioikeutettua äänesti Itä-Uudellamaalla. Alueen kunnista suurin äänestysprosentti oli Sipoossa. Ennakkoon äänestettiin aktiivisimmin Porvoossa, kun taas vaalipäivänä suurin äänestysprosentti oli Sipoossa. Kaikkiaan ennakkoon äänesti 27,8 % Itä-Uudenmaan äänioikeutetuista.

Aluevaalien tulokset Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella

Itä-Uudellamaalla oli ehdolla 371 ehdokasta kahdestatoista eri puolueesta. Kolmen suurimman valtuustoryhmän lisäksi Itä-Uudenmaan aluevaltuustoon valittiin neljä valtuutettua Perussuomalaisista, neljä valtuutettua Vihreästä liitosta ja kolme valtuutettua Suomen Keskustasta. Liike Nyt sai kaksi valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit kaksi valtuutettua ja Vasemmistoliitto yhden valtuutetun.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Porvoo, Loviisa, Sipoo, Myrskylä, Lapinjärvi, Askola ja Pukkila. Itä-Uudenmaan aluevaltuutetuista porvoolaisia on 27. Valtuutetuista viisitoista asuu Sipoossa, seitsemän Loviisassa, kuusi Askolassa, kaksi Myrskylässä, yksi Lapinjärvellä ja yksi Pukkilassa. Itä-Uudenmaan valtuutetuista lievä enemmistö on naisia, 30 eli 50,8 %. Valtuutetuista miehiä on 29 eli 49,2 %. Alle 35-vuotiaita valtuutettuja on viisi, 35–64-vuotiaita 43 ja yli 65-vuotiaita yksitoista.

Suomen ensimmäisten aluevaalien varsinainen äänestyspäivä oli 23.1.2012. Ennakkoäänestys Suomessa oli 12.-18.1.2022. Vaalit käytiin 21 hyvinvointialueella. Aluevaalien koko maan äänestysprosentti oli 47,5 % Koko maan ennakkoäänestysprosentti on 26,5 % ja varsinaisena äänestyspäivänä 21,0 %.

itauusimaa.fi

 

Viimeksi muokattu 09.02.2022

Uutiset

Ensi viikolla voit hakea kesätöihin Sipoon kunnalle

25.01.2022 klo 09:14

Haku Sipoon kunnan kesätöihin avautuu maanantaina 31.1.2022 ja kesätöitä voi hakea 28.2.2022 saakka Kuntarekryn kautta. Kunta ottaa kesätyöntekijöitä muun muassa puisto- ja siivoustöihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden töihin.

Hakemukset kunnan kesätyöpaikkoihin jätetään sähköisesti Kuntarekryn kautta. Hakuprosessissa auttavat Ohjaamo Sipoon työntekijät. Jos sinulla on kysyttävää kesätyöstä tai sen hakemisesta, otathan yhteyttä Sipoon Ohjaamoon puhelimitse 050 331 4265. Ohjaamo toimii helpdeskinä hakuaikana ja myös nuoren koko kesätyön ajan.

Kesätyöhaku on avoinna tavalliseen tapaan koronaepidemiasta huolimatta, mutta tilannetta seurataan ja kesätyöt pyritään mahdollistamaan epidemiatilanteen ja sen vaatimien turvallisuusohjeiden mukaan.

Yritys voi työllistää nuoren kesätyösetelillä

Sipoolaisille yrityksille ja yhdistyksille kunta tarjoaa mahdollisuuden hakea kesätyöseteleitä nuorten työllistämistä varten. Kesätyösetelillä voi työllistää 15–19-vuotiaan nuoren kahden tai neljän viikon ajaksi. Kesätyöseteleitä jaetaan tänä vuonna merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna valtuuston osoitettua lisää määrärahaa nuorten kesätöihin palkkaamiseen.

Yritykset ja yhdistykset voivat hakea kesätyöseteliä kunnan verkkopalvelussa Omassa asioinnissa (Oma asiointi -> Työ) 28.2.2022 mennessä. Setelit jaetaan viikolla 10 ilmoittautuneiden kesken. Kesätyösetelin arvo on 150 euroa kahden viikon kesätyöstä tai 250 euroa neljän viikon kesätyöstä.

Nuoren tulee hakea itse kesätyötä suoraan sellaiselta työnantajalta, jolle on myönnetty kesätyöseteli. Luettelo setelillä kesätyötä tarjoavista yrityksistä ja yhdistyksistä julkaistaan sipoo.fi:ssä tällä sivulla sen jälkeen, kun setelit on jaettu.

Linkit:

Sipoon kunta Kuntarekryssä
Tietoa kesätöistä ja kesätyöseteleistä sipoo.fi:ssä

Lisätiedot:

Työllisyyspäällikkö Lassi Puonti, lassi.puonti@sipoo.fi, puh. 040 191 4425

 

Viimeksi muokattu 25.01.2022

Uutiset

Aluehallintovirasto tiedottaa: Etelä-Suomen aluehallintovirasto jatkaa Uudenmaan liikunta- ja virkistystilojen sulkua 7.2. asti – epidemiatilanne ja valtakunnallinen ohjaus tiiviissä seurannassa

21.01.2022 klo 17:09

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt 21.1.2022 päätöksen, jolla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella voimassa olevaa liikunta- ja virkistystilojen sulkumääräystä jatketaan 7.2.2022 asti.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto jatkaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella tiettyjen liikunta-, virkistys- ja vapaa-ajan käytön tilojen sulkumääräystä ajalle 25.1.-7.2.2022 nyt voimassa olevan päätöksen päättyessä 24.1.2022.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston uusi sulkupäätös ulottuu edelleen kaikkiin tiloihin, jotka voidaan tartuntatautilain pykälän 58 g mukaan määrätä suljettavaksi, ja koskee tilojen hallinnasta vastaavia toimijoita liikunta-, urheilu, huvi- tai virkistystoiminnan osalta näissä tiloissa:

  • sisätilat, joita käytetään joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan
  • kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat
  • yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat
  • tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat
  • huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat
  • sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat
  • kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.

”Sairaanhoitopiirin lausunnon perusteella on yksiselitteistä, että tilojen sulkumääräystä ei voida vielä lieventää tai jättää tietynlaisia tiloja päätöksen ulkopuolelle”, kertoo ylitarkastajaOona Mölsä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Tarvittavia rajoitustoimia arvioidaan alueellisissa koronakoordinaatioryhmissä viranomaisten yhteistyössä. Aluehallintovirasto määrää rajoituksia silloin, kun ne arvioidaan välttämättömiksi ja oikeasuhtaisiksi keinoiksi epidemian leviämisen hillitsemisessä. Rajoituksia puretaan tai lievennetään siinä vaiheessa, kun tiukat rajoitukset eivät ole enää välttämättömiä.

”Seuraamme ilman muuta tiiviisti tilannetta ja mahdollisia muutoksia epidemian torjuntatoimien valtakunnallisessa ohjauksessa. Pyrimme omalta osaltamme viestimään myös ennakoivasti, jos päätöksiimme tulee muutoksia”, Mölsä kertoo.

Suljetuksi määrättyjä tiloja voi käyttää vuonna 2003 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Toiminnassa tulee huomioida osallistujien terveysturvallisuus.

Tiloja voi käyttää myös lakisääteisiin palveluihin, esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen, koulujen liikuntaopetukseen ja koronarokotusten järjestämiseen. Myös aluevaalien äänestys voidaan järjestää muuten suljetuissa tiloissa. Lisäksi tilojen sulkupäätökset eivät ulotu ammattiurheiluun eivätkä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan.

Uudenmaan kokoontumisrajoituksia arvioidaan ensi viikolla

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on voimassa myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, jonka mukaan henkilömäärästä riippumatta kaikki sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty. Päätös on voimassa 31.1.2022 asti. Ulkotiloissa järjestettävien tilaisuuksien henkilömäärää ei ole rajoitettu aluehallintoviraston päätöksellä. Kokoontumisrajoitusten jatkoa arvioidaan ensi viikolla alueellisessa koronakoordinaatioryhmässä ja päätös annettaisiin todennäköisesti ensi viikon perjantaina. Aluehallintovirasto tiedottaa päätöksestä erikseen.

Lisäksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, kuten muuallakin Etelä-Suomen alueella, on voimassa laajasti erilaisten asiakas- ja yleisötilojen terveysturvallista käyttöä koskeva aluehallintoviraston päätös, joka velvoittaa lähikontaktien aiheuttaman tartuntariskin ehkäisemiseen. Lisätietoa päätöksen sisällöstä on aluehallintoviraston verkkosivujen usein kysyttyä koronasta -osiossa: https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta#item-DpAo81qF9aPZ-73731384

 

Viimeksi muokattu 21.01.2022

Uutiset

Sairasta hengitystieinfektio kotona – eristyskäytännöt muuttuvat

21.01.2022 klo 11:41

Nopeasti huonontunut koronavirustilanne edellyttää tartunnan saaneilta omaehtoista eristäytymistä ja altistumisesta ilmoittamista henkilöille, joiden kanssa on ollut lähikontaktissa. Positiivisen koronavirustestituloksen saaneille on toimintaohjeita kuntien verkkosivuilla, Sipoon kunnan verkkosivuilla www.sipoo.fi/koronavirus.Tartuntatautilain mukaisista eristyspäätöksistä ensisijaisena todisteena sairastetusta koronavirustaudista luovutaan.

Tartuntatautiviranomaisen asettama eristys on menettänyt vaikuttavuutensa

Valtavirukseksi noussut omikronmuunnos on moninkertaistunut päivittäisten tartuntojen määrän joulukuun alun jälkeen ja ruuhkauttanut koronavirustestauksen, tartunnanjäljityksen ja perusterveydenhuollon palvelut vakavasti. Terveydenhuollon koronatestiin pääsy voi kestää useita vuorokausia.

Omikronmuunnos aiheuttaa merkittävästi tartuntoja jo ennen oireiden alkua ja kun viive näytteenottoon pääsyyn on pitkä, suurin osa jatkotartunnoista on jo tapahtunut siinä vaiheessa, kun testitulos tulee tartuntatautiviranomaisen tietoon. Jatkotartuntojen estämiseksi perustetta asettaa henkilöä eristykseen ei tällöin ole. Kotitestillä todetut tartunnat eivät tule tartuntatautiviranomaisten tietoon lainkaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 13.1.2022 julkaiseman ohjeen mukaan koronavirustautiin sopivien oireiden tullen tulee välttää kontakteja muihin kuin samassa taloudessa asuviin vähintään viiden vuorokauden ajan.  Nykyisessä epidemiatilanteessa tartuntatautiviranomaiset saavat yhä useammin tiedon tartunnasta vasta eristysajan päätyttyä. Jälkikäteen tehdyillä eristyspäätöksillä ei voida ehkäistä tartuntojen leviämistä.

Kotitestit ja kontaktien välttäminen auttavat rajaamaan epidemiaa

Kuntalaisten vastuullinen toiminta on välttämätöntä oman lähipiirin suojaamiseksi, epidemian hidastamiseksi sekä sairaalahoidon kuormituksen vähentämiseksi. Lievästikin oireisena kotiin jääminen ja omien lähikontaktien nopea informoiminen altistumisen mahdollisuudesta on tärkeämpää kuin koskaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on 13.1.2022 antanut uusia ohjeita koronavirustautiin liittyvästä eristyksestä. Toimintaohjeet on päivitetty kuntien verkkosivuille. Sipoossa ajantasaiset ohjeet koronatestauksesta ja toimimisesta erilaisissa koronavirukseen liittyvissä tilanteissa näet osoitteesta www.sipoo.fi/koronavirus . Myös oireettomien tulee noudattaa voimassa olevia suosituksia ja rajoituksia.

Laboratoriotestillä todetun koronavirustartunnan saaneille lähetetään toimintaohjeet tekstiviestillä. Lisäksi kuntien verkkosivuilla on toimintaohjeita positiivisen testituloksen saaneelle ja heidän läheisilleen.

Riskiryhmiin kuuluvien koronavirustestit etusijalla

Viimeisimmän, koronaviruspandemiaa edeltävän kansallisen pandemian varautumissuunnitelman mukaan pandemiavaiheessa ei ole enää tarvetta tunnistaa yksittäisen potilaan taudinaiheuttajaa, vaan taudinaiheuttajan selvittely tulee kohdentaa vakavasti sairaisiin potilaisiin.

Terveydenhuollon testaus kohdennetaan tämän vuoksi tällä hetkellä muun muassa vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluviin ja sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviin. Lisäohjeita siitä, kenelle suositellaan terveydenhuollon testiä, on kuntien verkkosivuilla. Sipoossa voit tutustua ohjeeseen osoitteessa www.sipoo.fi/koronavirus.

Eristyspäätöksiä ei pääsääntöisesti enää tehdä

Tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön eristykseen asettamisesta, kun yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää.

Yksilön perusoikeuksia rajoittava päätös on viimesijainen keino epidemian rajaamiseksi. Perusoikeusrajoitusten tulee olla tehokkaita ja välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi. THL:n 17.1. antaman lausunnon mukaan hybridistrategian testaa-eristä-jäljitä-hoida -mallilla ei enää voida hidastaa tartuntojen leviämistä. Tartuntatautilain edellyttämää epidemiologista perustetta laajamittaisille eristyspäätöksille ei siten enää ole.

Normaalit sairauspoissaolokäytännöt käyttöön

On tärkeää, että kaikki hengitystieinfektio-oireiset voivat jäädä pois töistä ilman huolta ansionmenetyksistä. Tarpeesta korvata ansionmenetys ei synny perustetta määrätä henkilöä eristykseen. Työnantajalla ei ole oikeutta vaatia työntekijältä eristyspäätöstä. Ansionmenetykset tulee korvata muilla tavoin. Korvaavia käytäntöjä voivat olla esimerkiksi normaalit sairauspäivärahakäytännöt tai työntekijän laajennettu oikeus olla poissa omalla ilmoituksella. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää asiaa.

Tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemiä eristyspäätöksiä käytetään jatkossa vain tilanteissa, joissa hallintopäätöksellä aidosti pystytään ehkäisemään jatkotartuntoja. Kuntien tartuntatautiyksiköt jatkavat epidemian torjuntaa myös muilla käytettävissä olevin keinoin.

Tämä toimintatapa otetaan asteittain käyttöön 21.1.2022 alkaen HUS-alueella Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Kauniaisissa, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Porvoossa, Sipoossa, Tuusulassa ja Vantaalla.

Vastaava toimintatapa on otettu tai otetaan käyttöön lähipäivinä myös Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä sekä Turussa.

Viitteet:

Epidemiologinen tilanne ja toimintastrategian mahdolliset muutostarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.1.2022.
Lievien koronavirusoireiden takia ei yleensä tarvitse käydä testissä – vältä kontakteja viiden päivän ajan ja noudata alueellisia ohjeita, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 13.1.2022.
THL:n tilannearvio vuoden 2022 alussa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 5.1.2022.
Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten, Sosiaali- ja terveysministeriö 2012.

 

Viimeksi muokattu 21.01.2022

Uutiset

Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa poikkeusjärjestelyjä Sipoossa koronaviruksesta johtuvan henkilöstöpulan takia

21.01.2022 klo 09:37

Sipoon kouluissa ja varhaiskasvatuspalveluissa joudutaan tekemään poikkeusjärjestelyjä, koska koronaepidemian vuoksi henkilökuntaa on runsaasti poissa töistä useissa kouluissa ja päiväkodeissa.

Kuva: Suvi Suovaara

Osassa kouluista ja päiväkodeista on jo jouduttu yhdistämään ryhmiä. Päiväkodeissa erityisopettajat ja päiväkodinjohtajat ovat siirtyneet omista tehtävistään tuuraamaan poissaolevia varhaiskasvatuksen opettajia. Lisäksi avoimen varhaiskasvatuksen kerhot on keskeytetty kokonaan ainakin 24.1.-6.2., ja henkilöstö on siirretty päiväkoteihin.

-Pyrimme turvaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin sen, että perusopetusta ja varhaiskasvatusta voidaan järjestää mahdollisimman normaalisti. Tilanne on kuitenkin vaikea, kertoo sivistysjohtaja Jukka Pietinen.

Yksittäisissä kouluissa ja päiväkodeissa jopa lähes puolet työntekijöistä on voinut olla samaan aikaan pois töistä sairastumisen tai altistumisen vuoksi. Jos henkilökunnan riittävyys heikkenee entisestään, on mahdollista, että palveluiden tarjontaa joudutaan rajaamaan. Esimerkiksi peruskouluissa tämä voi tarkoittaa sitä, että aamu- ja iltapäivätoiminta-aikaa saatetaan joutua lyhentämään tai niiden järjestämisestä voidaan jopa joutua kokonaan luopumaan tilapäisesti. Päiväkodeissa voidaan joutua esimerkiksi rajaamaan toiminta-aikaa, sulkemaan yksittäisiä lapsiryhmiä tai mahdollisesti tarjoamaan tilapäisesti varhaiskasvatusta lapselle jossain toisessa päiväkodissa.

-Pyydämme huoltajia varautumaan siihen, että poikkeusjärjestelyjä saatetaan joutua tekemään hyvin nopeastikin, Pietinen sanoo.

 

Viimeksi muokattu 21.01.2022