Sipoo ja Porvoo tekevät yhteistyötä saariston saavutettavuuden parantamiseksi. Kunta ja kaupunki testaavat kesäkausina 2021-2022 Boutin venetaksi-tyyppistä palvelua, jonka toivotaan tuovan lisää kävijöitä saariston palveluiden ja luontoelämysten äärelle. Uuden palvelun kautta voi tilata venekuljetuksen saaristoon juuri silloin, kun kuljetukselle on tarve.
Kuva: Suvi Suovaara
– Bout -palvelun käyttöönotto on iso harppaus kohti saavutettavampaa saaristoa. Venekyydin varaaminen helpottuu ja asukkaat sekä matkailijat, joilla ei ole mahdollisuutta omalla veneellä liikkua vesillä, pääsevät kokemaan merellisiä elämyksiä, sanoo Sipoon kunnan elinkeinopäällikkö Elina Duréault.
Bout on kotimainen yritys, jonka tavoitteena on parantaa saariston saavutettavuutta ja tehdä vesillä liikkumisesta entistä helpompaa. Porvoon ja Sipoon alueen saaristo on täynnä upeita kohteita ja nyt veneettömilläkin on uusi tapa päästä nauttimaan niistä. Venekyytien tilaaminen onnistuu helppokäyttöisen sovelluksen avulla. Palvelu tuo yhteen kuluttajan ja paikalliset palveluntarjoajat, jotka mahdollistavat unohtumattomat elämykset kauniissa saaristossamme. Palvelu tuo samalla hyvän markkinointialustan jo nyt toiminnassa oleville venetaksiyrittäjille.
Asiakkailta ei vaadita veneilytaitoja tai aikaisempaa kokemusta veneilystä. Bout edellyttää palveluun liittyviltä kuljettajilta lainvaatimat pätevyydet, joten matkustajat voivat keskittyä matkasta nauttimiseen.
Palveluun etsitäänkin parhaillaan kiinnostuneita kuljettajia vastaamaan suureen kysyntään. Lisätietoja saa ottamalla yhteyttä captains@bout.fi
– Saariston upeat kohteet ja palvelut kiinnostavat matkailijoita. Pilotoimme palvelua kahden kesäkauden ajan ja toivomme, että vuoden 2022 kesältä saamme käyttökokemuksia myös kansainvälisiltä matkailijoilta, kertoo Porvoon kaupungin matkailu- ja markkinointipäällikkö Sari Myllynen.
”Elämä on grillijuhlaa”-konsepti on näyte yhteistyön voimasta ja esimerkki hienosta brändin rakentamisesta huumorilla höystettynä, linjaa KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela.
Kuva: Sami Lamberg
Kuudettatoista kertaa järjestettävä Kuntamarkkinoinnin Suomenmestaruuskilpailu pyrkii edistämään kuntien, seutujen ja alueiden markkinointi- ja viestintäosaamista. KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela kuvaa finaalipaikkaa hienoksi saavutukseksi, mutta painottaa, että matka on vielä kesken.
-Kannustan kaikkia tutustumaan kilpailutyöhömme ja äänestämään KUUMA-seudun Grillijuhlat vuoden markkinointiteoksi, Kuusela kehottaa.
Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun järjestelyistä vastaavat Suomen Kuntaliitto, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES sekä Suomen Matkailuorganisaatiot SUOMA. KUUMA-kuntien Grillijuhlat-konsepti on luotu yhteistyössä alueen kuntien sekä mainostoimisto Ohoin, Kapinan ja Dirtyn kanssa.
KUUMA-seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA-kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-yhteistyön tarkoituksena on jäsenkuntiensa kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen osana Helsingin seutua, edunvalvonnan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen.
Sipoon kunnan tiloissa voi jatkossa järjestää yleisötilaisuuksia ja tapahtumia rajoitetusti. Sipoon kunta on päättänyt, että kunnan sisätiloissa sallitaan välittömästi korkeintaan 20 henkilön tilaisuudet ja tapahtumat. Kunnan ulkotiloissa yleisötilaisuuksien järjestäminen sallitaan ilman henkilömäärärajoitusta heti. Samat rajoitukset pätevät sekä kunnan järjestämiin yleisötilaisuuksiin että kunnan hallinnoimissa tiloissa järjestettäviin yleisötilaisuuksiin.
-Olemme linjanneet kunnan tiloissa järjestettävien yleisötilaisuuksien henkilömääriä hieman tiukemmin kuin aluehallintoviraston määräykset sallivat, koska Sipoo sijaitsee kiinni pääkaupunkiseudussa, jossa tartuntoja esiintyy edelleen runsaasti. Vaikka Sipoo onkin Itä-Uudenmaan mukana siirtynyt takaisin niin kutsuttuun kiihtymisvaiheeseen, olemme edelleen hyvin lähellä leviämisvaihetta ja epidemiatilanne voi kääntyä huonompaan, jos rajoituksia puretaan liian nopeasti, kunnanjohtaja Mikael Grannas kertoo.
Kunnan sisätiloissa yleisötilaisuuksien enimmäishenkilömäärä on siis 20 ihmistä. Laajoissa sisätiloissa, kuten isoissa urheiluhalleissa, suurempikin määrä on sallittu, jos tilan jakaa useampaan 20 hengen lohkoon, niin että eri lohkojen välille ei synny lähikontakteja. Sisätiloissa on noudatettava hygieniavaatimuksia, kuten käsihygieniaa ja kasvomaskisuositusta. Kaikissa yli 10 henkilön sisätiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa täytyy voida välttää fyysiset kontaktit ja järjestelyissä on noudatettava opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Kunta suosittelee, että myös yksityistiloissa tapahtumia järjestävät seuraisivat kunnan tilojen yleisötilaisuuksien henkilömääriä.
Kunnan ulkotiloissa yleisötilaisuuksia on sallittua järjestää ilman henkilömäärärajoitusta heti. Myös ulkotiloissa tulee noudattaa hygieniavaatimuksia, kuten järjestää mahdollisuus hyvästä käsihygieniasta huolehtimiseen. Ulkotiloissa yli 50 henkilön tilaisuuksissa täytyy voida välttää fyysiset kontaktit ja järjestelyissä on noudatettava opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä.
Kunta suosittelee, että myös yksityistilaisuudet rajoitettaisiin enintään 20 henkilöön sisätiloissa.
Aikuisten harrastusten enimmäisryhmäkoko nousee
Sipoon kunta on päättänyt myös nostaa aikuisten ja nuorten ryhmäharrastuksissa sisätiloissa sallittavaa enimmäisryhmäkokoa heti. Jatkossa kaikenikäisten ryhmäharrastusten enimmäisryhmäkoko kunnan sisätiloissa on 20 ihmistä. Samalla aikuisten ryhmäharrastukset sallitaan heti sisätiloissa. Suurissa sisätiloissa voi samaan aikaan olla useampia 20 hengen ryhmiä, mutta ryhmien välillä ei saa olla kontaktia.
Kunta sallii myös kaikenikäisten harrastuksiin liittyvän kilpailutoiminnan järjestämisen rajoitetusti kunnan sisätiloissa heti. Ulkotiloissa kilpailutoiminta on jo ollut sallittua. Toiminnassa on noudatettava harrastustoiminnan terveysturvallisuusohjeita. Kisojen yleisöä koskien on huomioitava rajoitukset enimmäishenkilömääristä kunnan tiloissa.
Miten nykyisiä kylien kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita tulisi kehittää? Entä millä tavalla taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta kylissä voidaan edistää? Kulttuuri kylässä -kyselyn avulla selvitetään itäisen Uudenmaan kylien asukkaiden tyytyväisyyttä ja toiveita kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista.
Halutessaan kyselyyn voi vastata myös paperilomakkeella, joita löytyy Itä-Uudenmaan kuntien kirjastoista ja kirjastoautoista. Kyselyn tulokset julkaistaan syksyllä.
Kysely kattaa itäisen Uudenmaan kaikki kunnat ja niiden kylät ja haja-asutusalueet. Syksyllä 2021 vastaava kysely suunnataan lähiöiden asukkaille. Tuloksia hyödynnetään kylien kulttuuripalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
– Toivomme, että mahdollisimman moni löytää hetken aikaa vastata kysymyksiin ja että vastauksia saadaan laajalti eri-ikäisiltä kylien asukkailta. Myös tilapäisesti kylissä asuvat, kuten kesäasukkaat ja etätyöläiset voivat vastata. Etenkin vapaamuotoiset vastaukset antavat arvokasta tietoa. Toista henkilöä, kuten lasta, saa myös mielellään avustaa vastaamisessa, jos on tarvetta, sanoo Kulttuuri kylässä -hankkeen koordinaattori Sari Hilska.
Osallistu lahjakorttien arvontaan
Vastaajien kesken arvotaan 3 kappaletta 50 euron arvoista lahjakorttia. Voittajat voivat valita mielensä mukaan Lippu.fi-lahjakortin, Jätskiauto-lahjakortin tai lahjakortin Itä-Uudellamaalla toimivaan taidelainaamoon tai museokauppaan. Arvonta suoritetaan 2.7.2021. Jos haluaa osallistua lahjakortin arvontaan, tulee yhteystiedot antaa, muussa tapauksessa kyselyyn voi vastata nimettömänä.
Kyselyn toteuttaa Uudenmaan Kulttuuri kylässä -hanke, jonka ohjausryhmässä on hankkeen ensi vaiheessa edustajat kaikista itäisen Uudenmaan kunnista ja lisäksi seudullisia kulttuuritoimijoita. Kaksivuotinen hanke etenee loppuvuodesta lähtien Länsi-Uudellemaalle ja Keski-Uudellemaalle. Hankkeen tavoitteena on kehittää Uudenmaan kylien ja lähiöiden asukkaiden kulttuuripalveluita, luoda uudenlaista kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja tarjota työllistymismahdollisuuksia alueella asuville taiteilijoille.
Kitarafestivaali täyttää viisi vuotta, ja ohjelma on sen mukainen. Tähtivieraaksi saapuu paragualainen Berta Rojas, Etelä-Amerikkalaisen musiikin tunnustettu mestari, joka ei ole konsertoinut Suomessa koskaan aiemmin.
Kuva: Martin Crespo
Berta Rojas.
Kotimaisen kulttuurin ytimessä taas ollaan, kun Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama, musiikilla ryyditetty Lemminkäisen Temppeli -esitys saa ensiesityksensä. Ja hienostuneeksi lopuksi suomalaisten barokkimuusikoiden parhaimmisto, Suomalainen Barokkiorkesteri – FiBO saapuu Sipoon kirkkoon värikkäällä ja virtuoosisella ohjelmistolla.
Kitaristi Petri Kumela toimii Sipoon äänet – Sibbo toner -festivaalin taiteellisena johtajana ja järjestäjä on Sipoon kunnan kulttuuripalvelut yhdessä Musiikkiopisto Sipoossa, Sibbo svenska församling, Sipoon suomalainen seurakunta ja Lilla Villan kanssa.
Nikkilässä sijaitsevan keskuspuiston monimuotoisuus-osan puistosuunnitelma pidetään Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43§ mukaisesti julkisesti nähtävänä 3.-16.6.2021 välisenä aikana toimiston aukioloaikana Sipoon kunnan pääkirjaston infopisteessä sekä kunnan kotisivuilla osoitteessa: www.sipoo.fi>kadut ja viheralueet>katujen ja puistojen suunnittelu ja rakentaminen.
Mahdolliset puistosuunnitelmaa koskevat muistutukset on toimitettava nähtävilläoloaikana Sipoon kunnan tekniselle valiokunnalle, PL 7, 04131 SIPOO tai kirjaamo@sipoo.fi.
Sipoon kunnan kesän 2021 viestinnän korkeakouluharjoittelija tutustuu Sipoon nähtävyyksiin ja antaa vinkkejä niin kesävieraille ja turisteille kuin kunnan asukkaille.
Aloitin Sipoon kunnalla kesän 2021 viestinnän korkeakouluharjoittelijana 17.5.2021. Kunnan normaalin viestinnän ja tiedotuksen ohella tulen kesän aikana kirjoittamaan useita blogeja ja tuottamaan myös audiovisuaalista materiaalia kunnan somekanaville.
Muusikko ja tuleva sosiologi
Olen 41-vuotiaana ehkä hieman tavanomaista varttuneempi kesäharjoittelija, mikä selittyy sillä, että ennen viime syksynä alkaneita korkeakouluopintojani olen jo ehtinyt luoda uraa muun muassa muusikkona 27 vuoden ajan ja ravintola-alallakin olen viihtynyt 24 vuoden ajan. Viestintä ja markkinointi on ollut olennainen osa kumpaakin pääuraani, erityisesti 15 vuotta kestäneen yrittäjäurani aikana. Koronapandemian mukanaan tuomien työllisyystilanteen muutosten kautta päätin tehdä rohkean päätöksen hypätä koulun penkille, saattaen loppuun aikoinaan parikymppisenä musiikkiuran myötä kesken jääneet opinnot. Opiskelen Helsingin yliopistoon kuuluvassa Svenska social- och kommunalhögskolanissa pääaineenani sosiologia. Työ kuntaorganisaatiossa on merkittävä ja tärkeä palikka osaamispaletissani ja olen erittäin kiitollinen mahdollisuudesta työskennellä kuntahallinnon näköalapaikalla. Uskon, että kokemuksesta tulee olemaan itselleni paljon hyötyä tutkintoani silmällä pitäen.
Samalla pyrin tietysti olemaan tuloksellinen toimija, joka luo Sipoon kunnan viestinnälle sekä erityisesti Visit Sipoo- ja Business Sipoo-palveluille lisäarvoa. Odotan innolla kohtaamisia kuntalaisten, paikallisten yrittäjien ja kesävieraiden sekä turistien kanssa!
Tämän kesän avaan aamuni metsäpolulta!
Lue ensimmäinen blogipostaukseni alla olevasta linkistä:
Sipoonkorven kansallispuiston saavutettavuus on parantunut huimasti Hop on Hop off -bussin myötä. Uuden liikenneyhteyden ansiosta Sipoonkorven kansallispuistoon – ”Suomen metsäisimpään metsään” – pääsee nyt näppärästi ja edullisesti puolen päivän, koko päivän tai teltan kanssa vaikka 1-2 yön retkelle.
Kuva: Kristian Meurman
PUOLEN PÄIVÄN RETKI:
Bakunkärr – Brännberget – Kalkkiruukki – Kalkinpolttajanpolku – Sotunki (Kalkkiuunintie)
Kokonaiskesto: 1½ – 2 tuntia kävelyä + 30 min evästauko Kävelymatkan pituus: noin 7 kilometriä Vaativuustaso: Peruskunnolla pärjää Bussi saapuu Bakunkärretin parkkipaikalle kello 10:15 Bussi lähtee Kalkkiuunintien pysäkiltä kello 12:45
Huomioitavaa: Muista vesipullo! Vesipisteitä ei ole matkan varrella.
Teksti ja kuvat:
Kristian Meurman – etunimi.sukunimi@sipoo.fi
HUOM! Bussi ei pysähdy pysäkille odottamaan matkustajia, pysäkillä on siis oltava ajoissa. Ilmoita kuljettajalle bussiin noustessasi, millä pysäkillä haluat jäädä pois.
Näppärästi Hop on Hop off -bussilla puolen päivän luontoelämys
Halusin kokea mahdollisimman laajan alueen Sipoonkorvesta, joten päätin testata Hop on Hop off -bussiyhteyden toimivuuden yhdistettynä kansallispuiston halkikävelyyn. Tavoitteena oli puolikkaaseen päivään mahduttaa mahdollisimman hyvä katsaus Sipoonkorven kansallispuiston metsätarjonnasta, evästauko sopivassa kohdassa ja mahdollisuus kulkea kiirehtimättä – vaikka bussiaikataulun vuoksi on toki jokin verran kelloa pidettävä silmällä.
Kansallispuiston eteläosan halki kulkeminen koillisesta lounaaseen mahdollistaa haastavuudeltaan ja pituudeltaan erilaisten reittien valitsemisen ja mikäli evästauko venähtää, voi viimeisen etapin oikaista suorempaakin reittiä. Jos taas tuntuu, että tulee tepasteltua turhankin ripeästi, voi hyvällä omatunnolla istahtaa kallioille ihastelemaan peltomaisemaa – eikä päätepisteen bussipysäkki ympäröivine lehmien laidunmaineen ole yhtään hölmömpi paikka odotella bussia, vaikka vähän pidempäänkin.
Lähtö aamulla Tikkurilasta tai Nikkilästä
Hop on Hop off -bussin kyytiin pääsee aamulla joko Sipoon Nikkilästä (kello 08:45) tai Vantaan Tikkurilasta (kello 09:30). Nikkilässä lähtöpaikka on kirjaston edestä ja Tikkurilassa bussi lähtee Matkakeskuksen bussiterminaalin laiturilta 10. Tilanteesta riippuen, bussi on joko 16-paikkainen minibussi tai täysimittainen turistibussi. Sen tunnistaa selvästi ”Sipoonkorpi hop-on hop-off” -kyltistä bussin tuulilasissa, lisäksi Tikkurilan laiturin 10 kohdalle nostetaan iso katuteline, josta voi tarkastaa bussin aikataulut. Tikkurilaan pääsee muun muassa VR:n kaukojunilla sekä HSL:n lähijunilla ja busseilla. Tikkurilaan on myös suora yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalta.
Nikkilään pääsee muun muassa Keravalta, Järvenpäästä, Sipoon pohjoisosista, Vantaalta, Helsingin Itäkeskuksesta, Sipoon eteläosista ja Porvoosta.
Sipoonkorpi Hop-on Hop-off-bussin tunnistaa tuulilasissa olevasta logosta.
Ja ei muuta kuin metsään!
Kuva: Kristian Meurman
Sinisellä merkityn matkan kävelee 1½ – 2 tunnissa ja aikaa jää hyvin puolen tunnin evästauolle.
Reitti alkaa Bakunkärrin parkkipaikalta ja kulkee lounaaseen kohti Bakunkärrin taukopaikkaa. Matkan varrella on monen muotoista metsää ja paikoin kulkua helpottavat pitkospuut. Etenkin kovien sateiden jäljiltä maasto voi olla mutaista, joten kaupunkilenkkareissa ei kannata lähteä.
Kuva: Kristian Meurman
Retkelle on syytä varata kunnon kengät. Oma valintani kohdistui Puolustusvoimien varsikenkiin m/05, jotka joutuu kyllä retken päätteeksi lankkaamaan.
Alkumatka on kapeaa polkua, mutta reitti on selvästi merkitty. Bakunkärretin lähiympäristössä kulkee lyhyempi rengasreitti, joka noin 2 kilometrin pituisena soveltuu kierrettäväksi myös perheen pienimpien kanssa. Tämä reitti on merkitty sinisellä, kun taas kulku kohti Kalkinpolttajanpolkua on merkitty keltaisella.
Reittimerkinnät ovat selkeitä ja haluamansa reitin erottaminen muista on helppoa. Riittävän usein toistuvat opaskyltit auttavat pysymään oikeassa suunnassa, vaikka risteäviä polkuja tuleekin tämän tästä. Ilahduttavan usein matkan varrella on myös levähdyspaikkoja, joko yksinkertaisten puupölleistä ja lankuista rakennettujen penkkien tai tukevien pöytäryhmien muodossa. Kylmien eväiden nauttimista varten ei ole täten välttämätöntä kävellä isommille levähdys-/nuotiopaikoille.
Kuva: Kristian Meurman
Reittimerkinnät ovat selkeitä ja eri polut erottaa toisistaan värimerkinnöin. Bakunkärrin kierros on merkitty sinisellä ja reitti kohti Kalkkiruukkia keltaisella. Kalkinpolttajanpolku, joka vie kohti Kalkkiuunintien bussipysäkkiä on merkitty valko-vihreänä.
Ensimmäinen isompi levähdyspaikka, jolta löytyy myös siisti puucee, on Bakunkärrin levähdyspaikka. Sinne haluttaessa jatketaan suoraan etelään noin 200 metriä, eikä käännytä oikealle länteen, kohti Kalkinpolttajanpolkua ja Kalkkiruukin levähdyspaikkaa. Risteyksen havaitsee selvästi, sillä kapea metsäpolku muuttuu leveämmäksi sorapintaiseksi poluksi, jota pitkin Metsähallituksen mönkijälläkin pääsee alueita huoltamaan. Levähdyspaikalta löytyy puuceen lisäksi kaksi tulentekopaikkaa, joista toinen on katettu. Pöytäryhmien ääreltä avautuu metsäinen maisema kohti itä-koillista ja kauempana välkehtii pieni suolampi.
Jos tarvetta pysähdykselle ei ole, kannattaa jatkaa oikealle kohti Kalkinpolttajanpolkua.
Kuva: Kristian Meurman
Jo kilometrin päässä retken aloituspisteestä sijaitsee ensimmäinen levähdyspaikka, jolta löytyy siisti puucee. Jos ei tarvetta tämän käytölle tässä vaiheessa ole, voi Bakunkärrin levähdyspaikan hyvin ohittaa – säästyen näin n. 300 metrin edes-takaiselta kävelyltä pääpolulta sivuun.
Lähestyttäessä Kalkkiruukin levähdyspaikkaa, muuttuu maasto kumpuilevammaksi ja paikoin on jyrkempiäkin nousuja ja laskuja. Tämä reitti kuitenkin soveltuu varsin hyvin rauhallisemmasta liikunnasta pitävälle, eikä vaadi erityisen hyvää kuntoa. Reitti on myös helppo kulkea, polku on paikoin sorapäällysteinen ja välillä pitkospuut sekä pienet sillat helpottavat kulkua.
Evästauko Kalkkiruukin taukopaikalla
Taukopaikkana Kalkkiruukki on varsin mainio. Puuceet, joita on kaksin kappalein, ovat siistejä, tulentekopaikan yhteydessä on reilusti istumatilaa ja vaikka penkkipaikat olisivat täynnä, ei paljaalle auringon lämmittämälle kalliolle istuminenkaan tunnu vastenmieliseltä idealta. Kalkkiruukin alueella on leiriytyminen sallittua ja tulentekopaikan vierestä löytyy myös kahden hengen makuusoppi, laavun lisäksi.
Kuva: Kristian Meurman
Kalkkiruukin taukopaikalla on tulentekopaikan yhteydessä runsaasti istumatilaa.
Evästauon jälkeen jaksaa taas jatkaa matkaa, onhan takana jo yli puolet matkasta. Loppumatkan alkupuoli onkin sopivaa eväät syöneenä: enimmäkseen tasaista ja loivaa alamäkeä. Metsän siimeksestä putkahdetaan leveälle hiekkatielle, jonka viereltä aukeaa peltomaisema. Tie on myös autotie, joten on syytä pysyä tien reunassa. Jos evästauko on venähtänyt odotettua pidemmäksi, voi loppumatkan kävellä autotien reunaa pitkin aina asfalttitien alkuun asti. Tällä tavoin säästää hyvinkin 15–20 minuuttia, joskin muutama näkemisen arvoinen maisema jää kokematta. Jos kuitenkin bussista myöhästyminen huolestuttaa, on tämä hyvä tiedostaa! Peltoaukean kohdalta bussipysäkille kävelee n. 15–20 minuutissa, kun taas polkuja pitkin on aikaa varattava tuplaten.
Reittiä on sinänsä helppo seurata, valko-vihreät neliöt neuvovat minne kääntyä, mutta on kuitenkin kiinnitettävä huomiota missä vaiheessa polku sukeltaa taas metsään, muuten tulee herkästi käveltyä ohi.
Kuva: Kristian Meurman
Jos evästauko on venähtänyt, voi nämä portaat ohittaa ja jatkaa suoraan tietä pitkin. Tästä kävelee suoraan tietä pitkin bussipysäkille n. 10–15 minuutissa, kiertämällä metsän kautta aikaa on varattava ainakin 15 minuuttia lisää.
Sopivan mittainen kävelylenkki
Kaikkinensa noin 7 kilometrin kävelylenkki tuntui sopivalta ja vaikka normaalisti olen nopea kävelijä, yritin tällä kertaa tarkoituksella kävellä rauhallisesti ja nauttia luonnosta. Koska pysähtelin useita kertoja valokuvaamaan, kävelin muutaman kerran sekä kiertäen, että suorinta reittiä kulkien, voin todeta, että 2 tuntia 45 minuuttia bussipysäkiltä toiselle on enemmän kuin riittävästi aikaa, olkoonkin, että lähtöpysäkillä on oltava bussia odottamassa hyvissä ajoin. Jos tuntuu, että aikaa jää yllin kyllin loppumatkasta, voi tehdä kuten minä ja pitää toisen tauon kallioilla, katsellen kohti Vantaan puolella olevia laidunmaita ja siellä verkkaisesti käyskenteleviä lehmälaumoja. Kannattanee siis säästää varmuuden vuoksi termospullon pohjalle vielä ylimääräinen tilkka kahvia – ainahan sen voi pysäkillä nauttia bussia odotellessa, jos ei muuten!
Kuva: Kristian Meurman
Puolen päivän retkelle soveltuvat valmiit eväät. Vesipullo on tärkeä muistaa, koska vesipisteitä ei Sipoonkorven kansallispuiston eteläosassa ole.
Suosittelen tätä puolen päivän retkeä varten ottamaan valmiit eväät mukaan, tulentekoineen ja kahvinkeittoineen voi tauko jäädä muuten turhan lyhyeksi. Tulevissa blogikirjoituksissani tulen toki vinkkaamaan myös pidemmistä retkivaihtoehdoista, joita silmällä pitäen kannattaa varata mukaan niin tulentekovälineet kuin makkarat ja muut herkut!
Kuva: Kristian Meurman
Bussipysäkillä on oltava ajoissa, sillä bussi ei pysähdy, jos ei pysäkillä ole matkustajia. Pysäytä bussi näyttämällä selvästi kädellä, että haluat kyytiin.
Koulujen päättäjäisviikonlopun vastuullisesta juhlimisesta on hyvä keskustella kotona
Koulut päättyvät lauantaina 5.6.2021, ja odotettavissa on, että suosituksista ja kokoontumisrajoituksista huolimatta useat lapset ja nuoret kokoontuvat yhdessä juhlimaan kesäloman alkua. On melko tavallista, että päättäjäisten juhlinnassa nuorten päihteidenkäyttö yleistyy ja sen myötä erilaiset onnettomuusriskit kasvavat. Suurin osa lapsista ja nuorista juhlii kuitenkin koulujen päättymistä tänäkin kesänä siististi ja ongelmitta.
-Huoltajien on hyvä keskustella lasten ja nuorten kanssa päättäjäisillan juhlintaan liittyvistä riskeistä. Kun pelisäännöt on kotiväen kanssa selkeästi sovittu, juhliminen päihteetöntä ja terveysturvallista, ovat koronatartunta- ja onnettomuusriskitkin pienemmät. On hyvä edelleen tiedostaa, ettei vaara koronaviruksen suhteen ole vielä ohi, eli on syytä olla varovainen ja noudattaa viranomaisten suosituksia ja ohjeita, rikoskomisario Simo Kauppinen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ennalta estävästä toiminnasta neuvoo.
Vanhemmat – olkaa tavoitettavissa päättäjäisiltana!
Myös tänä vuonna koulujen päättymisen juhlintaan on Itä-Uudenmaan poliisin alueella varauduttu. Kaupunkien ja kuntien nuorisopalvelut osallistuvat valvontaan omassa roolissaan edellisvuosien tapaan. Poliisi toivoo, että ulos juhlimaan lähtevien alaikäisten huoltajat olisivat tavoitettavissa puhelimitse juhlailtoina 4.6. ja 5.6. ja vastaisivat tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun. Puhelu voi tulla esimerkiksi poliisilta tai nuorisotyöntekijältä.
-Viime keväänä vanhemmat olivat kiitettävästi tavoitettavissa, vastasivat puheluihin ja hakivat nuoria itse kotiin tapahtumapaikoilta. Toivomme totta kai, että sama hyvä yhteistyö vanhempien kanssa jatkuu myös tänä vuonna, Simo Kauppinen kiittelee.
Perinteiset kokoontumispaikat nuorten suosiossa vuodesta toiseen
Juhlimaan lähtevät nuoret suosivat todennäköisesti tänäkin keväänä Sipoossa kokoontumispaikkoina Pilvijärveä ja Kalkkirantaa.
Saapas-ryhmä partioi myös koulujen päättäjäisiltana
Sipoon kunnan ja suomen- sekä ruotsinkielisten seurakuntien yhteistyössä perustama Saapas-ryhmä on kyseisenä päivänä ja iltana ensimmäistä kertaa partioimassa. Saapas-toiminnalla pyritään tuomaan katukuvaan turvallisia ja luotettavia aikuisia, jotka kuuntelevat ja auttavat nuoria. Toiminnan periaatteena on vastata nuorten sosiaaliseen, psyykkiseen tai fyysiseen avun tarpeeseen.
Saapas-vapaaehtoiset voi tunnistaa heidän päällään olevista liiveistä, joissa on selässä iso oranssi saappaanmuotoinen logo. Heihin saa tarvittaessa illan aikana yhteyden soittamalla:
Sipoon kunta jatkaa koronavirusrajoitusten purkamista asteittain samalla, kun Itä-Uusimaa on siirtynyt leviämisvaiheesta takaisin niin kutsuttuun kiihtymisvaiheeseen. Kesäkuun 7. päivä alkaen aikuisten ryhmäharrastukset sallitaan sisätiloissa 10 osallistujan ryhmissä. Samalla avataan lasten ja nuorten leirien järjestäminen, pienimuotoisten tapahtumien järjestäminen ja nostetaan nuorten ryhmäharrastusten enimmäisryhmäkokoa sisätiloissa.
Kunnan järjestämät ja kunnan tiloissa järjestettävät leirit lapsille ja nuorille mahdollistetaan 7.6. alkaen. Sallittua on järjestää sekä päiväleirejä että yöpymistä sisältäviä leirejä, jos yöpyminen on järjestettävissä terveysturvallisella tavalla. Kunnan itse järjestämissä yöleireissä tehdään aina suunnitelma terveysturvallisuudesta ja vastaavan suunnitelman tekemistä suositellaan myös muille leirien järjestäjille.
Heti kesäkuun alusta, eli 1.6. alkaen on sallittua järjestää pienimuotoisia yleisötapahtumia kunnan ulkotiloissa. Aluehallintoviraston yleisötilaisuuksia koskevien rajoitusten mukaisesti kunnan ulkotiloissa voi järjestää enintään 50 henkilön yleisötilaisuuksia. Sisätiloissa rajoitus on 10 osallistujaa. Kunta suosittelee, että myös yksityistilaisuudet rajoitettaisiin enintään 10 henkilöön sisätiloissa ja 50 henkilöön ulkona.
Nuorten (vuosina 2001-2007 syntyneet) ryhmäharrastusten enimmäisryhmäkokoa sisätiloissa nostetaan 7.6. alkaen. Jatkossa enimmäisryhmäkoko nuorten ryhmäharrastuksissa sisätiloissa on 20 osallistujaa, kun se nyt on 10 osallistujaa.
Samalla 7. kesäkuuta alkaen aikuisten (vuonna 2000 syntyneet ja vanhemmat) ryhmäharrastukset sallitaan kunnan sisätiloissa rajoitetusti. Ryhmässä saa olla korkeintaan 10 osallistujaa ja turvallisuusohjeita tulee noudattaa. Suurissa sisätiloissa voi samaan aikaan olla useampia (korkeintaan 3) 10 hengen ryhmiä, mutta ryhmien välillä ei saa olla kontaktia. Ryhmäharrastuksissa tulee käyttää kasvomaskia aina muutoin kuin urheilusuorituksen aikana. Harrastuksessa tulee pyrkiä välttämään lähikontakteja, mutta pelinomainen harjoittelu on sallittua. Läsnäolijat tulee kirjata ylös. Tarkemmat turvallisuusohjeet on kerrottu kunnan verkkosivuilla rajoituksista ja suosituksista kohdassa ”harrastukset”.
Lisäksi suositus etäopetuksesta on päättynyt 30.5. vapaan sivistystyön oppilaitosten, kuten Sipoon opiston, osalta. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat siirtyä järjestämään opetuksen lähiopetuksena 31.5. alkaen.
