Suomen luonnon päivää juhlistetaan tänä vuonna Sipoonkorvessa maksuttomin musiikkiesityksin, kun uusi Luontolava live aloittaa virallisen toimintansa Värttinä yhtyeestäkin tuttujen Susan Ahon ja Karoliina Kantelisen esityksillä. Luontoherkkuja voi myös nauttia Ravintola Tilan lautasilta. Pääset tapahtumaan tai vaikka tunnelmoimaan kansallispuiston poluille omaan rauhaan Sipoonkorpi Hop-On Hop-Off-bussilla, jonka kyyti on juhlapäivän kunniaksi maksuton. Tervetuloa juhlistamaan luontoa Sipoon omaan kansallispuistoon Sipoonkorpeen!
Kuva: Suvi Suovaara
Vuodesta 2013 lähtien juhlittua Suomen luonnon päivää vietetään tänäkin vuonna elokuun viimeisenä lauantaina, 28.8.2021. Päivän tarkoituksena on muistuttaa suomalaisen luonnon tuomasta ilosta ja sen hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta sekä lisätä arvostusta Suomen monimuotoista luontoa, kansallisaarrettamme kohtaan.
Lähde luontoon ilmaisella bussikyydillä
Suomen luonnonpäivänä on poikkeuksellisesti ilmainen pääsy Sipoonkorpi Hop-On Hop-Off -bussiin, joka on jo maaliskuusta asti kuljettanut kävijöitä Sipoonkorpeen. Bussi ajaa kyseisenä päivänä normaalin aikataulunsa mukaisesti ja kyytiin voi hypätä itselle sopivimmalta pysäkiltä bussin reitiltä.
”Suomalainen luonto on meille hyvin tärkeä ja haluammekin osallistua juhlintaan mahdollistamalla kaikille maksuttoman pääsyn luontoon sen omana juhlapäivänä.”, sanovat Sipoonkorpi Hop-On Hop-Off -bussilinjaa ajavan Packelén bussin omistajat Rune ja Helena Packalén.
Bussi pysähtyy Nikkilän kirjaston edessä 8.45 sekä 12.00. Paluukyydillä bussi pysähtyy kirjastolla 12.00 ja 17.50. Tarkemmat aikataulut ja bussin reitin voit tarkistaa VisitSipoon internetsivuilta: www.sipoo.fi/hoponhopoff.
Musiikkiesityksiä ja herkullisia pihagrillin antimia Ravintola Tilassa
Sipoonkorven reunamilla Hindsbyssä sijaisevassa Ravintola Tilan pihapiirissä on tarjolla ohjelmaa kulttuurinnälkäisille. Musiikkiesityksiä on luvassa useita ja myös uusi Luontolava aloittaa oman virallisen toimintansa Luontolava live -konserteilla Tilan läheisyydessä. Esiintyjinä ovat Värttinä yhtyeestä tutut Susan Aho ja Karoliina Kantelinen. Luvassa on mystiikkaa, improvisointia ja vahvoja tunnelmia. Tilaisuus on maksuton.
Tilan pihapiirissä on myös Sipoon luonnonsuojelijat ry:n infopiste, jossa Sipoonkorpi -kirjan kirjoittanut luontokuvaaja ja kirjailija Kai Hypén kertoo Sipoonkorvesta. Hypéniltä saat parhaat vinkit Sipoonkorven salaisuuksiin.
Ravintola Tilan pihagrillissä on luonnon päivänä tarjolla maukkaita kaskijuuresnyyttejä ja basilikavoita sekä Tyysterin makkaroita ja munkkeja. Tila on luonnon päivänä avoinna klo 12-17. Hop-On Hop-Off –bussilla pääset Ravintola Tilaan, kun hyppäät bussista Korvenportin pysäkillä.
Kunnan auringonkukkapellot ovat alkaneet kukkia ja niiden kukat ovat vapaasti poimittavissa. Auringonkukkapeltoja on kaksi, joista yksi sijaitsee Nikkilässä ja toinen Hansaksessa.
Nikkilän auringonkukat on kylvetty Runeberginkujan viereen Itäisen Jokipuiston tuntumaan. Hansaksen auringonkukkapelto sijaitsee tuttuun tapaan Hansaksenkaaren ja Söderkullantien kulmauksessa, aivan Söderkullantien vieressä.
Auringonkukkia voi poimia Nikkilässä ja Hansaksessa maksutta omaksi tai vaikka läheisen iloksi.
Sipoon kunta alkaa tarjota syksyllä lapsiperheille kahta uutta matalan kynnyksen palvelua. Uusina palveluina syksyllä luvassa on kotipalvelun ryhmähoitoa ja pika-aikoja sosiaaliohjaajan tapaamisiin, joissa voi keskustella pienistäkin pulmista. Lisäksi uusille sipoolaisperheille järjestetään kaksi tutustumisiltaa ulkotapahtumina (säävaraus).
Kuva: Emil Widlund
Nopeasti tapaamiseen ammattilaisen kanssa
Syyskuun alusta alkaen Sipoon kunnan lapsiperhepalvelut tarjoaa perheille mahdollisuutta päästä keskustelemaan varhaisen tuen sosiaaliohjaajan kanssa pika-ajalle. Pika-aikoja on tarjolla aina yhtenä päivänä viikossa.
Tunnin mittaisia keskusteluaikoja voi pian varata helposti sähköisestä ajanvarauskalenterista, ja kertaluontoiseen tapaamiseen ammattilaisen kanssa pääsee nopeasti ilman jonoja. Tapaamisella voit pohtia ammattilaisen kanssa yhdessä jotain sinua tai perhettäsi mietityttävää asiaa.
-Varhaisen tuen sosiaaliohjaajan kanssa voi tulla keskustelemaan jo pienestäkin pulmasta, joka voi liittyä esimerkiksi perheesi arkeen tai vaikka keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tarkoituksena on tarjota mahdollisuus saada keskusteluapua nopeasti ja ennen kuin ongelmat mahdollisesti lähtevät paisumaan, johtava sosiaaliohjaaja Anne Willström kertoo.
Tapaamisesta ei synny sosiaalihuollon asiakkuutta, eikä siitä tehdä mitään kirjauksia. Kertaluonteiset tapaamiset toteutetaan kasvokkain Perhetuvalla Nikkilässä osoitteessa Jussaksentie 6 tai vaihtoehtoisesti puhelimitse tai etäyhteydellä Teams-sovelluksen kautta.
Pika-aikoja (60 minuuttia) tarjotaan 1. syyskuuta alkaen siten, että parittomien viikkojen keskiviikkona on varattavissa ilta-aikoja klo 16-18 välille ja parillisten viikkojen keskiviikkoina aamuaikoja klo 8-10 välille. Ajanvarauskalenteri julkaistaan kunnan verkkosivuilla lähiviikkoina.
-Tapaamiseen voi valmistautua miettimällä etukäteen, mikä arjessa mietityttää ja miten on tähän mennessä yrittänyt ratkaista asiaa.
Kotipalvelun ryhmähoitoa kotihoidossa oleville lapsille
Toinen uusi syksyllä alkava palvelu on suunnattu kotihoidossa oleville 0−5-vuotiaille lapsille. Heille on tarjolla perjantaisin lapsiperheiden kotipalvelun järjestämää ryhmähoitoa, jossa leikitään ja ulkoillaan.
Ryhmähoito on maksutonta perheille ja se on tarkoitettu nimenomaan kotihoidossa oleville lapsille. Ryhmähoitoa ei tarjota avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa, päivähoidossa tai perhepäivähoidossa oleville lapsille.
-Palvelun tarkoituksena on tarjota perheen huoltajille hengähdystaukoa tai mahdollisuutta käydä asioilla ilman lasta. Lapsi saa ryhmähoidossa leikkiä ja ulkoilla yhdessä muiden lasten kanssa ohjatusti, Willström kertoo.
Ryhmähoitoa tarjotaan perjantaisin klo 9-12 vuoroviikoin Nikkilässä ja Söderkullassa. Nikkilässä hoitoa on tarjolla tänä syksynä parillisina viikkoina syyskuusta alkaen ja Söderkullassa parittomina viikkoina.
Paikka ryhmähoitoon pyydetään varaamaan etukäteen ennen hoitopäivää lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijöiltä puhelimitse. Hoidosta voi myös kysyä lisää puhelimitse.
Elokuussa kunnan lapsiperhepalvelut järjestävät yhdessä Sipoon seurakuntien kanssa myös tutustumisiltoja lapsiperheille. Tervetuloa Sipooseen -illat ovat suunnattu etenkin Sipooseen vastikään muuttaneille perheille, mutta myös pidempään asuneet ovat tervetulleita mukaan.
Ideana on, että illanvietossa perheet voivat tutustua muihin lapsiperheisiin ja saada tietoa Sipoossa tarjolla olevista lapsiperheiden palveluista. Illat järjestetään ulkona paikoilla, joissa on myös turvalliset leikkipaikat perheiden pienimmille. Huom! Tutustumisillat järjestetään säävarauksella. Jos sataa runsaasti, tilaisuus perutaan.
Tapahtumiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tarjoamme kahvit, mehut ja pientä purtavaa. Tervetuloa!
18.8.2021 klo 17-19 Söderkulla, kirkko (Neiti Miilin tie 2) 25.8.2021 klo 17-19 Nikkilä, seurakuntatalo (Iso Kylätie 1) (PERUTTU huonon sään takia)
Sipoon kunta toteutti kesällä 2021 paikallisten yritysten markkinointikampanjan nimellä ”Sipoo yrittää – ja onnistuu!”. Kampanjan aikana esiteltiin 15 yritystä kunnan Business Sipoo-nettisivuilla ja lisäksi 3 yrityksen toimintaa esiteltiin Visit Sipoo-sivujen artikkeleissa. Kunta toivoo nyt palautetta kampanjasta toimintansa kehittämiseksi.
Kyselyyn vastataan anonyymisti
Kysely koostuu seitsemästä väittämästä, joihin voi vastata joko kyllä, ei tai en osaa sanoa. Lisäksi on mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta tai kehittämisideoita. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti. Kysely on avoinna 31.8.2021 kello 23:59 asti.
Tuloksia käytetään toiminnan kehittämiseen
Kyselyn tuloksia käytetään Sipoon kunnan yritysyhteistyön kehittämiseen. Tulokset analysoidaan yrityskoordinaattori Anne Peltosen ja elinkeinopäällikkö Elina Duréault’n toimesta ja annetaan tiedoksi myös työllisyyspäällikkö Lassi Puonnille.
Sipoon työllisyyspäällikkö Lassi Puonti luotsaa muun muassa Työllisyysyksikkö Risteystä ja iloitsee uusista upeista tiloista Söderkullan kartanolla, jonne on rakentumassa varsinainen koko kunnan olohuone. Vanhoistakaan toimipisteistä ei luovuta ja toimintaa tulee jatkossakin leimaamaan dynaamisuus, liikkuvuus ja joustavuus.
Ennen työllisyyspäällikön tehtävää pitkän uran sote-puolella tehnyt Lassi Puonti johtaa Sipoon kunnan työllisyysyksikköä, mutta tapaa myös itse viikoittain asiakkaita henkilökohtaisesti.
Uudet tilat eivät sido, mutta mahdollistavat
Työllisyyspäällikkö Lassi Puonti on silmin nähden onnellinen siitä, että työllisyysyksikkö saa vihdoin tarvitsemansa tilat, ilman että aiemmista tiloista tarvitsee luopua. Jatkossa työllisyysyksikön päätoimipiste sijaitsee Söderkullan kartanon ylimmässä kerroksessa. Paikan päältä löytyy paitsi Puonnin ja hänen esikuntansa toimistot, myös ryhmätyöskentely- ja kokoustiloja, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti työllisyysyksikön toiminnassa.
Ja monipuolista tuo toiminta onkin!
Fiksaa Sipoosta nuorten työpajaan ja pieneläinhautausmaasta Kuntalan Cafeteriaan
Työllisyysyksikkö Risteyksen toimintakirjo on laajaa, minkä voi hyvin ymmärtää, kun istuu hetken aikaa juttelemassa miehen kanssa, joka pitelee lankoja käsissään. Lassi Puonti on melkoinen idealinko ja selvästi mies oikeassa tehtävässä. Hänessä ei ole ripaustakaan menneiden vuosikymmenten virkamiehen harmautta, vaan hän muistuttaa ennemmin dynaamista valmentajaa. Osaselitys lienee hänen taustassaan.
-Olen alun perin tullut sote-puolelle töihin ja kyllä se varmasti minussa edelleen vahvasti elää, Lassi Puonti pohtii.
Työllisyysyksikön asiakkuuksissa jokainen kohdataan yksilönä ja asiat pyritään rakentamaan siten, että kehitys tapahtuu luontevaa tahtia.
Risteyksen toimintojen kirjo elää myös tarpeiden mukaan eikä toimintaa pelätä uudistaa.
-Vuosien varrella on ollut vaikka minkälaista toimintaa: jossain vaiheessa Risteys toimi Matkahuollon asiamiehenä, on ollut pienpuuverstasta ja nykyinen Kuntalan Cafeteria, jossa kunnan ylin johtokin ruokailee, on itse asiassa Työllisyysyksikkö Risteyksen neljäs kahvila, aina siihen suuntaan toimintaa viedään, mitä milloinkin on tarpeen ja mihin löytyy asiakkaiden keskuudesta halua ja osaamista – tai toivetta osaamisen hankkimiseksi, Puonti kuvailee.
-Pyrimme vastaamaan kunnan ja kuntalaisten kysyntään, jotkin toiminnot, kuten EU-ruoka-apu ovat pysyväisluontoisempia, vaikka onkin tietysti ikävää, että juuri tämä toimintamuoto, jota teemme yhdessä seurakuntien kanssa, on edelleen tarpeen nykypäivän Suomessa ja Sipoossa, Puonti toteaa.
Työllisyysyksikkö Risteys sai uudet tilat Söderkullan kartanon ylimmästä kerroksesta. Keskikerrokseen rakentuu lähitulevaisuudessa eräänlainen kuntalaisten olohuone, jonne tulee muun muassa työskentelytiloja. Lisäksi kartanon tiloissa toimii useita yrityksiä ja alakerrassa kahvila Söderkullan kakkukartano.
Onnistumiset kannustavat
Lassi Puonti ei yritä uskotella sen kummemmin itselleen kuin muillekaan, että työttömyystilanne saataisiin koskaan täysin ja lopullisesti ratkaistua Sipoossa, eikä missään muuallakaan. Aina löytyy ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi ole terveydentilansa vuoksi tai jostain muusta syystä juuri sillä hetkellä ainakaan täysin työkykyisiä.
-Halua tehdä töitä pitää toki tukea ja osatyökykyisyyttä tukea, mutta kiirehtiminen ei ole oikea ratkaisu työllisyysasioita ratkaistaessa, Lassi Puonti huomauttaa.
Joskus esimerkiksi pitkään työelämän ulkopuolella ollut saattaa innostua saadessaan mahdollisuuden tehdä töitä, mutta haukkaakin liian ison palan ja uupuu. Tällöin työllistymisestä on pitkässä juoksussa jopa enemmän haittaa, kuin hyötyä. Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella toiminnalla saavutetaan kestävämpiä ratkaisuja ja tällä tavoin toimimalla, voidaan luoda uusia työuria sinne, minne niitä tarvitaan. Kuten esimerkiksi juuri mainittuun Kuntalan Cafeteriaan, jonka palkattu henkilökunta muodostuu aiemmista työllisyysyksikön asiakkaista.
Täysi työllisyys ei ole tavoite, vaan se, että ihmisillä on mielekästä tekemistä
Lassi Puonti tietää, että vailla mielekästä tekemistä ihminen herkemmin masentuu, syrjäytyy ja muuttuu apaattiseksi. Olennaista ei ole se, että on esimerkiksi palkkatöissä tai edes että tekee jotain yhteiskunnan kannalta hyödyllistä, vaan se, että on syy nousta sängystä.
Joidenkin asiakkaiden kohdalla, jotka ovat esimerkiksi jo syrjäytymäisillään tai joita vaivaavat joko somaattiset tai psyykkiset vaivat, täytyy kuntouttava toiminta aloittaa hyvin pienin askelin.
-Lähdetään ihan perusasioista kuten nukkumisesta, syömisestä, hygieniasta ja päivärytmistä, Lassi Puonti luettelee.
Ulkoisesta habituksesta voi monesti myös nähdä ihmisen kuntoutumisen etenevän.
-Se voi olla niinkin pieni asia, kuin että ne naiset, jotka eivät muuten juuri ole ehostaneet itseään, alkavatkin tulla paikan päälle hillityn tyylikkäästi meikattuna tai sitten tulee kiinnittäneeksi huomiota siihen, että joku miesasiakas on saattanut, vaikka ajaa partansa, Lassi Puonti kuvailee.
-He ovat alkaneet kokea itsearvonsa nousua, koska heillä on elämässään mielekästä sisältöä ja monesti varsin tärkeää tekemistä, ja samalla he antavat tämän hyvän olon ja itsekunnioituksensa näkyä myös ulospäin, he ovat ylpeitä siitä, mitä ovat ja sitä on upea katsoa, Puonti sanoo.
Söderkullan kartanon keskimmäiseen kerrokseen rakennetaan muun muassa työtiloja kuntalaisten käyttöön.
Apua ja neuvoja saa matalalla kynnyksellä, ei tarvitse olla mitään isoa ongelmavyyhtiä
Työllisyysyksikkö Risteys on erittäin matalan kynnyksen työllisyystoimintaa, jonne yhteyttä voi ottaa kuka tahansa, jota mietityttää oma tilanteensa. Ei ole todellakaan tarpeen olla pitkäaikaistyötön tai työkyky uhattuna, vaan jos vähänkin kaipaa vinkkejä ja jonkun, jonka kanssa puida omaan työllisyyteen tai esimerkiksi oppisopimusasioihin liittyviä seikkoja, kehottaa työllisyyspäällikkö Lassi Puonti ottamaan rohkeasti yhteyttä.
-On monesti paljon parempi ollakin yhteydessä siinä vaiheessa, kun jokin asia mietityttää tai alkaa tuntua, että kaipaisi tukea tai apua omaan tilanteeseensa, eikä odottaa, kunnes ongelmat kasaantuvat, Lassi Puonti huomauttaa.
Ei pompottelua luukulta toiselle
Risteyksen ja ylipäätään Sipoon kunnan työllisyyspalvelujen ohjenuorana on, että asiat pyritään yhdessä hoitamaan siten, että asiakkaan ei tarvitse hyppiä eri palvelupaikkojen välillä. Eikä hänen tarvitse samoja asioita selittää usealle ihmiselle peräkkäin.
-Se jo yksin riittää viemään mehut ihmisestä, jos kaiken muun stressin ohella vielä joutuu ravaamaan luukulta toisella, jotta saisi apua tilanteeseensa, meillä ei tähän sorruta, työllisyyspäällikkö Lassi Puonti lupaa.
Innovatiivisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia kouluttautumiseen
Työllisyysyksikön toimintaa voi hyvällä omatunnolla kuvailla innovatiiviseksi ja uusia tapoja kehittää työllisyystilannetta sekä tarjota sitä mainittua mielekästä tekemistä kehitetään jatkuvasti. Parhaillaan työn alla ovat muun muassa Kierrätysnavetta, joka rakentuu nimensä mukaisesti Söderkullan kartanon vanhaan navettaan. Siellä tulee olemaan kierrätystoiminnan ohella kunnostuspaja ja puuverstas. Kartanon mailla sijaitsevaan Villa Norgeen rakennetaan työpajatoimintaa ja sen ympäröiville maa-alueille tulee viljelysmaita, joiden ylläpidosta Risteyksen porukka tulee vastaamaan. Kumpikin Söderkullan kartanon maille sijoittuva uusi toiminto on määrä polkaista käyntiin kevään 2022 aikana.
Muuttuvassa ja alati koulutuskeskeisemmässä maailmassa tarvitaan tänä päivänä ihan perustyössäkin kaikenlaisia pätevyyksiä, joita esimerkiksi pitkään tietyllä alalla työtä tehneellä ei välttämättä ole, sillä työkokemuksen on katsottu riittävän pätevyyden osoittamiseksi. Uudelleen työllistyessä ei välttämättä enää vanha työkokemus yksin riitä, etenkään jos toimenkuvat alalla ovat muuttuneet tai etenkään, jos uutta uraa suunnittelee aivan eri alalle. Tällöin avuksi voivat tulla oppisopimus- ja muut koulutusmahdollisuudet, joita on jo nyt tarjolla ja joita jatkuvasti jatkokehitetään Sipoon kunnan työllisyyspalveluiden ja alueen oppilaitosten, eritoten Keudan,Careerian ja Prakticumin yhteishankkeina.
-Omien osaamistensa, tietojensa ja taitojensa päivittäminen voi olla merkittävä motivaattori työllistymisprosessissa, Lassi Puonti huomauttaa.
Työllisyysyksikkö Risteyksen tiloista löytyy muun muassa kokous-, työpaja- ja toimistotiloja. Siellä työllisyyspäällikkö Lassi Puonti ja hänen tiiminsä myös tapaavat asiakkaita ja esimerkiksi yritysten johtoa.
Paikallistuntemusta jo kymmenen vuoden ajalta
Työllisyysyksikkö Risteyksen yksi valttikorteista verrattuna, vaikka ylikunnallisiin organisaatioihin, kuten TE-keskuksiin on se, että sipoolainen organisaatio tuntee Sipoon ja toki myös naapurikunnat sekä kuntien työllisyystilanteen. Sipoossa ei myöskään olla mustasukkaisia omista innovaatioista tai keksinnöistä, vaan hyviä vinkkejä jaetaan ilomielin naapurikuntien työllisyysyksiköiden kanssa. Toki omasta työstä ollaan ylpeitä.
-Meidän toimintamme on ihan maanlaajuisestikin ainutlaatuista, työllisyyspäällikkö Lassi Puonti sanoo syystäkin ylpeänä.
Yritykset rohkeasti mukaan
Sipoon kunnan työllisyysyksikkö Risteys kutsuu myös yritykset mukaan työllisyystalkoisiin. Monesti yrityksen tarvitsema ylimääräinen, määräaikainen tai pitkäkestoinenkin resurssi saattaa löytyä yllättävän läheltä. Ja määräaikaiseenkin työhön pääseminen vaikuttaa positiivisesti työllistymisnäkymiin tulevaisuudessa.
-Kehotan lämpimästi alueen yrittäjiä olemaan yhteydessä, niin katsotaan yhdessä minkälaista resurssia he tarvitsevat ja mitä meidän asiakaskuntamme keskuudesta mahdollisesti löytyy, Lassi Puonti kehottaa.
Työllisyysyksikkö Risteys on todella kaikkia varten
Sitä, että kynnyksen ottaa yhteyttä tulee olla matala ei voi kyllin alleviivata. Koska jokaisen elämäntilanne on omanlaisensa, katsotaan aina asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Olipa taustalla huoli omasta jaksamisesta nykyisessä työssä tai ammatissa, tai jo pidempään jatkunut työttömyys ja huoli omasta syrjäytymisestä, voi Risteykseen ja Lassi Puonnin tiimin olla yhteydessä.
-Korostan ja alleviivaan: olkaa yhteydessä todella matalalla kynnyksellä, olemme täällä olemassa juuri sinua varten, jos apuamme tarvitset, kiteyttää itsekin päivittäin edelleen asiakaskontaktien parissa työskentelevä työllisyyspäällikkö Lassi Puonti.
Työllisyysyksikön toimintoja ovat muun muassa:
Fiksaa Sipoo
Kiertävä kiinteistötyöntekijä
Kiertävä sihteeri
Kuntalan Cafeteria – lounasravintola-kahvila ja kokous- ja kahvituspalvelu
Ohjaamo
Levari eli nuorten työpaja
Pieneläinhautausmaa Kultalehto
Vesilaitosprojekti – yhdessä Keudan kanssa: Vanha vesilaitoskiinteistö saneerataan kokoustilakäyttöön (2017–2023)
Kiertonet, kierrätetään kunnan huonekaluja, vuokrataan muuttolaatikoita
EU-Ruokajako, Maaseutuviraston ja seurakuntien kanssa toteutettava ruoka-apupalvelu
Vuosaaren sataman vesitalousluvan muuttaminen Vuosaaren sataman vesiliikennealueen eteläosan ja Vuosaaren sataman väylän toteuttamisen osalta sekä valmistelulupa, Helsinki
Kuulutuksen ja päätöksen nähtävilläpito
Aluehallintovirasto antaa yllä mainitun päätöksen tiedoksi julkisella kuulutuksella aluehallintovirastojen verkkosivuilla. Kuulutus ja päätös pidetään nähtävillä 13.8.–20.9.2021 osoitteessa ylupa.avi.fi, mistä ne ovat luettavissa. Ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa.
Vaasan hallinto-oikeuden päätös ympäristönsuojelulain mukaisessa valitusasiassa
Kuulutuksen julkaisupäivä Vaasan hallinto-oikeuden verkkosivuilla
12.8.2021
Päätöksen tiedoksisaantipäivä
Hallintolain 62 a §:n 3 momentin mukaan päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä julkaisemisajankohdasta.
Päätöksen tiedoksisaantipäivä on 19.8.2021.
Asia
Vaasan hallinto-oikeuden päätös 12.8.2021 nro 21/0106/3, valitus ympäristölupa-asiassa, maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan myöntäminen kallion louhinnalle ja murskaukselle sekä ylijäämämaiden vastaanotolle. Askola, Pornainen, Sipoo
Luvan hakija
NCC Industry Oy
Kuulutuksen ja päätösasiakirjan nähtävilläpito
Tämä kuulutus ja päätösasiakirja pidetään nähtävillä 12.8.2021 – 20.9.2021 Vaasan hallinto-oikeuden verkkosivuilla osoitteessa:
Ohjeet valituksen tekemiseen löytyvät kuulutetun päätöksen muutoksenhakua koskevasta osasta sekä siihen liitetystä valitusosoituksesta. Valitusaika päättyy 20.9.2021.
Verkko pursuilee terveyteen liittyvää tietoa. Sitä on niin suunnattoman paljon, että jokaisella on joskus vaikeuksia erottaa luotettava tieto epäluotettavasta. Tämä artikkeli tarjoaa apuvälineitä väärän tiedon tunnistamiseen verkossa.
Jokainen meistä on joskus ainakin hetken verran uskonut valeuutiseen, väärennettyyn kuvaan tai muuhun harhaanjohtavaan tietoon. Tämä johtuu ihmisen mielestä.
Me kaikki uskomme herkästi sellaiseen tietoon, joka vahvistaa omaa käsitystämme maailmasta. Hyljeksimme sellaista tietoa, joka sotii omia käsityksiämme vastaan.
Tätä on vaikea huomata itsessään, mutta jos sen tiedostaa, on jo pitkällä väärän tiedon torjunnassa. Ennen kuin jaat jotakin eteenpäin sosiaalisessa mediassa, pysähdy hetkeksi miettimään. Uskotko tähän lopulta vain siksi, että haluat uskoa tähän? Onko tämä oikeasti totta?
Valeuutisilla ja muulla harhaanjohtavalla materiaalilla pyritään usein vetoamaan juuri tunteisiin. Jos olet aikeissa jakaa jotakin tietoa eteenpäin suuren tunnekuohun vallassa, pysähdy taas hetkeksi. Laske vaikka kymmeneen ennen kuin jaat mitään eteenpäin sosiaalisessa mediassa.
Kuka hyötyy väärien tietojen levittämisestä?
Sairaudet ja tarttuvat taudit aiheuttavat ihmisissä ymmärrettävästi huolta. Juuri tähän huoleen ja pelkoon väärän tiedon levittäjät tarttuvat. Jotkut ovat kaupallisen hyödyn perässä: he yrittävät myydä hoitoja ja parannuskeinoja, joilla ei ole lääketieteellistä pohjaa.
Toiset levittävät harhaanjohtavaa terveystietoa muista syistä. Se voi liittyä heidän omiin vilpittömiin uskomuksiinsa, eivätkä he useinkaan ajattele levittävänsä valheita. Toisinaan taas väärää tietoa levitetään poliittisista tai aatteellisista syistä. Esimerkiksi koronavirukseen liittyviä vääriksi todistettuja terveysväittämiä on yhdistetty poliittisiin tarkoitusperiin.
On usein vaikeaa, joskus jopa mahdotonta, selvittää, kuka on laittanut valheet tai huhut liikkeelle. Harhaanjohtavan tiedon taustalla voi olla esimerkiksi jokin valtio, yritys, järjestö, poliittinen puolue tai ryhmä. Useimmiten väärää tietoa levittävät kuitenkin yksittäiset henkilöt.
Sisältö on silti usein peräisin muualta kuin Suomesta. Samat huhut, valeuutiset ja salaliittoteoriat kiertävät maailmaa, ja niitä vain muokataan hiukan omaan kulttuuriin sopiviksi.
Siksi kannattaa miettiä, kuka hyötyy väärän tiedon levittämisestä. Onko taustalla jonkun poliittinen, aatteellinen tai kaupallinen etu?
Millaista on luotettava tieto?
Mihin sitten voi luottaa? Esimerkiksi uutisia lukiessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, onko niissä kerrottu selvästi, mistä tiedot ovat peräisin. Valeuutissivustot voidaan verhota näyttämään hyvinkin luotettavilta. Tarkista siis, onko kyseessä Journalistin ohjeisiin sitoutunut uutisväline.
Mieti, kuka uutisessa puhuu ja millä asiantuntemuksella:
Onko kyseessä pitkään aihepiirin parissa työskennellyt tutkija tai asiantuntija vai maallikko? Esimerkiksi se, että henkilö on lääkäri tai professori, ei tarkoita että hän olisi juuri tämän alan asiantuntija.
Viitataanko uutisessa tiedon lähteisiin, esimerkiksi tutkimuksiin, tilastoihin, haastatteluihin tai muuhun aineistoon?
Ovatko tiedon lähteet sellaisia, joista saa todellista tietoa juuri tästä asiasta? Liittyvätkö todisteet käsiteltävään asiaan? Varo yksittäisen ihmisen tarinaa, jota esitetään todisteena laajemmasta ilmiöstä.
Onko lähteitä tulkittu ja siteerattu oikein?
Esimerkiksi hakukoneiden, kuten Googlen, avulla voi yrittää selvittää, mikä on alan asiantuntijoiden enemmistön käsitys jostakin terveyskysymyksestä. Tämä on yleensä hyvä luotettavuuden merkki.
On tavallista, että verkossa levitetään myös sellaista terveyteen liittyvää tietoa, josta ei vielä ole tieteellistä tutkimusta. Kyseessä voi olla esimerkiksi jokin uusi mullistava parannuskeino vanhaan sairauteen, tai uusi ihmeitä tekevä ruokavalio. Silloin hakukoneista ei ole hyötyä, koska asiaa ei ole vielä tutkittu.
Tämä on hyvä varoitusmerkki: jos asiasta ei ole tutkittua tietoa, siihen on syytä suhtautua varovaisesti.
Millaista on tieteellinen tieto?
Väärän tiedon levittäjille on tavallista luoda vastakkainasettelua lääketieteen ja vaihtoehtoisen terveystiedon välille. He sanovat, että “tätä eivät lääkärit sinulle kerro” tai “virallinen lääketiede pimittää sinulta tämän”.
Pidä tällaisia väitteitä markkinointikikkana ja mieti jälleen, kuka väitteestä hyötyy. Myykö joku taho esimerkiksi aiheeseen liittyviä tuotteita ja palveluita? Mitä terveysviranomaiset hyötyisivät siitä, että he salaisivat tietoja?
Millaista sitten on tieteellinen tieto? Tieteellisen tutkimuksen tekijät kertovat suoraan, miten tutkimus on tehty ja millaisia rajoitteita sillä on. Tiede perustuu jatkuvaan testaamiseen ja korjaamiseen. Kritiikin ja uusien havaintojen pohjalta tehdään uusia kokeita ja tutkimuksia. Näin käsitys tutkimuksen kohteista paranee ja tarkentuu jatkuvasti. Yksittäinen tutkimustulos ei vielä riitä tieteellisten johtopäätösten tekemiseen.
Tieteellinen tieto ei siis ole mielipidekysymys. Valeuutisen, huhun tai salaliittoteorian tunnistaa siitä, että se ei kestä aitoa kriittistä tarkastelua.
5 kysymystä kaikelle uudelle tiedolle – Pikaopas väärän tiedon tunnistamiseen
Mihin tieto tai väite perustuu? Kertooko tiedon julkaisija suoraan, mistä tieto on peräisin? Onko lähteitä siteerattu oikein?
Mitä tiedät tiedon julkaisijasta? Jos uusi, kuohuttava tieto on vain yhdellä sosiaalisen median tilillä tai tuntemattomalla verkkosivulla, viritä hälytyskellot soimaan. Tarkista, onko jokin tuntemasi, luotettava uutisväline julkaissut aiheesta jotakin. Luotettavat mediat ovat Suomessa sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.
Onko kyseessä fakta vai mielipide? Joskus mielipiteitä yritetään esittää faktoina.
Kuka tästä hyötyy? Mieti, levittääkö väitteitä taho, joka voi hyötyä niistä poliittisesti tai kaupallisesti.
Aiheutatko turhaa paniikkia tai hämmennystä, jos jaat tämän eteenpäin? Tutkimusten mukaan ihmiset luottavat herkästi omien läheistensä jakamiin linkkeihin sosiaalisessa mediassa. Älä johdata muita harhaan, jos et ole varma asiasta.
