Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006)
Valtioneuvosto on tehnyt 16.12.2021 päätöksen Vuoksen vesienhoitoalueen, Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen, Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen, Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen, Kemijoen vesienhoitoalueen, Tornionjoen kansainvälisen vesienhoitoalueen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen kansainvälisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmista vuosiksi 2022–2027.
Kuulutuksen julkaisupäivä
21.12.2021
Päätöksen tiedoksisaantipäivä
Hallintolain (434/2003) 62 a §:n 3 momentin mukaan päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisajankohdasta eli 28.12.2021.
Tieto kuulutuksesta lähetetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueen kunnille julkaistavaksi niiden verkkosivuilla.
Muutoksenhaku ja valitusaika
Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakua koskevat ohjeet ovat valtioneuvoston päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa.
Valitusaika päättyy 27.1.2022.
Lisätietoja
Antti Mäntykoski, Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, p. 0295 021 434, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi.
60 vuotta täyttäneiden ja 18−59-vuotiaiden riskiryhmiin kuuluvien kolmannen koronarokotuksen annosväliä lyhennetään. He voivat jatkossa saada kolmannen koronarokoteannoksen, kun toisesta rokotuksesta on kulunut vähintään 3 kuukautta. Alle 60-vuotiaille, jotka eivät kuulu riskiryhmiin, kolmatta rokoteannosta tarjotaan Sipoossa edelleen 5 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.
Sipoon kunta on päättänyt lyhentää 60 vuotta täyttäneiden ja riskiryhmiin kuuluvien kolmannen koronarokotusten annosväliä THL:n uuden suosituksen mukaisesti. Yli 60-vuotiaille ja 18−59-vuotiaille riskiryhmäläisille kolmas rokoteannos tarjotaan nyt Sipoossa aikaisintaan 3 kuukautta toisesta rokoteannoksesta. Ennen heille suositeltu annosväli oli vähintään 5 kuukautta.
Alle 60-vuotiaille, jotka eivät kuulu riskiryhmiin, tarjotaan kolmatta rokoteannosta tällä hetkellä edelleen 5 kuukauden päästä toisesta annoksesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on painottanut, että nuorempien ikäryhmien rokotukset eivät saa hidastaa ikääntyvien ja riskiryhmäläisten kolmansia rokoteannoksia. Tämän takia alle 60-vuotiaiden annosväliä ei vielä lyhennetä. Näin varmistamme Sipoossa, että yli 60-vuotiaille ja riskiryhmäläisille tarjotaan kolmatta rokoteannosta ennen muita.
Alle 60-vuotiaiden riskiryhmiin kuulumattomien kolmannen rokotuksen annosväli pyritään lyhentämään 4 kuukauteen tammikuussa. Annosväliä on tarkoitus lyhentää heidän osaltaan heti, kun se on mahdollista rokottajaresurssien sekä ikääntyvien ja riskiryhmäläisten ensisijaisuuden puolesta.
Voit varata rokotusajan lyhennetyllä 3 kuukauden annosvälillä toistaiseksi puhelimitse, ajanvaraus verkkopalvelussa avautuu myöhemmin. (Muokattu 23.12.2021: Ajanvaraus verkkopalvelussa onnistuu nyt myös 3 kuukauden annosvälillä).
Rokotusajan voit varata nettipalvelusta osoitteesta koronarokotusaika.fi tai puhelimitse Sipoon terveyskeskuksen numerosta 09 2353 6001 maanantaista perjantaihin kello 9-15.
Voit myös siirtää aiemmin varattua aikaasi aikaisemmaksi, jos vapaita rokotusaikoja on saatavissa. Ajan siirtäminen onnistuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Vihta-palvelussa tai seuraamalla ajanvarauksen vahvistamisviestin mukana tullutta ohjeistusta.
Kaartin jääkärirykmentti on tehnyt 17.12.2021 puolustusvoimista annetun lain 14 §:n perusteella päätöksen kiinteistöjen tilapäisestä käyttämisestä puolustusvoimien sotilaalliseen harjoitustoimintaan 14.-17.2 ja 21.-24.2.2022.
Päätös koskee Sipoon kunnan alueella olevaa harjoituskäyttöön tarvittavaa aluetta. Päätös on nähtävillä Sipoo Infossa, Pohjoinen Koulutie 2, Nikkilä sekä Kaartin jääkärirykmentin komendantin toimistossa Helsingin Santahaminassa.
Lisätietoja päätöksestä antaa kapteeni Jukka Saarela 0299 800. Päätöstä pidetään nähtävillä 30 päivän ajan tiedoksisaamisesta, jonka katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivuilla.
Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 16.12.2021 Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman vuosiksi 2022−2027. Tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittävän tulvariskialueen sisältäville vesistö- tai rannikkoalueille perustuu lakiin (620/2010) ja asetukseen (659/2010) tulvariskien hallinnasta.
Nähtävillä pito
Kuulutus ja kuulutettavat asiakirjat ovat nähtävillä 21.12.2021–27.1.2022 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.ely-keskus.fi/Kuulutukset (Häme).
Kaikki maa- ja metsätalousministeriön hyväksymät tulvariskien hallintasuunnitelmat on julkaistu osoitteessa: www.vesi.fi/trh.
Lisätiedot
Lisätietoja antavat yksikön päällikkö Merja Suomalainen puh. 0295 025 161 , s-posti merja.suomalainen(a)ely-keskus.fi sekä vesitalousasiantuntija Milla Torkkel puh. 0295 025 225, s-posti milla.torkkel(a)ely-keskus.fi ja vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen 0295 025 158, s-posti elina.makalainen(a)ely-keskus.fi Hämeen ELY-keskuksesta.
Valtioneuvosto on 16.12.2021 hyväksynyt päivitetyn Suomen merenhoitosuunnitelman. Kuulutus päätöksestä on nähtävillä 21.12.2021–27.1.2022 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten verkkosivuilla osoitteessa www.ely-keskus.fi/kuulutukset (valitse ELY- keskus).
Syksyn Gutsy Go Hub -toiminta Sipoonlahden, Sipoonjoen ja Kungsvägenin kouluissa tuotti 30 uutta nuorten toteuttamaa tekoa sipoolaisten hyväksi. Nuoret ovat projekteissaan muun muassa auttaneet ikäihmisiä, murtaneet ennakkoluuloja, haastaneet sipoolaisia pitämään huolta ympäristöstä ja perustaneet naapurikahvilan yhteisöllisyyden vahvistamiseksi uudella asuinalueella. Kaikki projekteista kuvatut videot ovat nyt julki Gutsy Go Schools YouTube -kanavalla.
Kuva: Gutsy Go
Joulupukin apuna yhdessä, Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolanin tiimi 8.
Syksyn Gutsy Go -toimintaviikoille osallistui kaikkiaan 300 kahdeksasluokkalaista kolmesta yläkoulusta. Nuorten rauhaa, yhteisöllisyyttä ja luottamusta vahvistavat Gutsy Go -projektit tavoittivat kaikkiaan kymmeniä sipoolaisia ympäri kuntaa päiväkotilaisista ikäihmisiin.
Kahdeksasluokkalainen Joel Sipoonlahden koulusta kertoo, että erityisesti viikolta jäivät mieleen kohdattujen sipoolaisten vilpittömän ilahtuneet reaktiot. Joelin tiimi sai yhteistyökumppaneiksi paikallisia yrittäjiä ja tarjosi ruokaa vähävaraisemmille ihmisille: “Kaikki tuli tosi iloisiksi ja kertoi meille, että ei ole ennen kohdanneet tällaista. Että nuoret tekee jotain tällaista. Tuntui hyvältä saada sellaista palautetta. Toivon, että kun ihmiset näkee videon, se saisi muutkin auttamaan.”
Kahdeksasluokkalainen Onni Sipoonjoen koulusta toteutti tiimeineen projektin, jossa testattiin kuinka sipoolaiset uskaltavat auttaa kadulla kohtaamiaan ihmisiä. Idean taustalla oli omakohtainen kokemus ystävästä, joka itki kadulla, mutta kukaan ei tullut kysymään mikä hänellä oli hätänä. “Lähdimme testaamaan, että välitetäänkö ja autetaanko Sipoossa. Piilokameratesti osoitti, että ostoksensa pudottanutta autettiin auliisti, mutta itkevää ihmistä ei oikein uskallettu lähestyä. Toivomme, että teostamme kuvattu video kannustaa auttamaan myös silloin, ja että ihmiset alkaisivat huomioimaan ympäristöään paremmin.” Onni kertoo, että projektin toteutuksen lisäksi oli kiinnostavaa kuulla myös muiden tiimien projekteista: “Näin uusia puolia ihmisissä, ohi heitä koskevien ennakkoluulojen. Vaikkapa ujoissa ihmisissä näkyi rohkeutta, jota en ennen ole nähnyt.”
Miranda ja Ellinor Kungsvägenin koulusta järjestivät tiiminsä kanssa Vohvelirallin, jonka tavoitteena oli tuottaa iloa ihmisille. “Korona on eristänyt ihmiset, ja on oltu paljon yksin. Me jakauduttiin tiimeihin ja yllätettiin ihmiset vohveleilla. Tosi kivalta tuntui auttaa. Eräs 94-vuotias setä sanoi, että ei ole koskaan saanut mitään ilmaiseksi. Hän oli tosi iloinen. Toinen iäkäs ihminen, joka oli yksinäinen kertoi, että tämä oli hänen joulunsa. Se yllätti kuinka paljon ihmiset kokevat yksinäisyyttä.” Miranda ja Ellinor kiinnittivät myös huomiota siihen kuinka nuoret projekteillaan kumosivat ennakkoluuloja heistä: “Monesti ajatellaan, että nuoret vaan rikkoo ja kiroilee, mutta me osataan muutakin.”
Kuva: Gutsy Go
Ruokaa vähävaraisille, Sipoonlahden koulun tiimi 1.
Jokaista 30 nuorten tiimiä veti Gutsy Go -valmentajakoulutuksen saanut opettaja tai Sipoon nuorisotoimen työntekijä. Sipoonlahden koulun rehtori Eeva Ahola näkee, että toimintaviikko vahvisti ja monipuolisti opettajien oppilaiden tuntemusta: “Gutsy Go antaa mahdollisuuden tuoda erilaisia vahvuuksia esille. Se lisää opettajien ja oppilaiden itsetuntemusta. Ymmärrys omasta pystyvyydestä lisääntyy. Tämä on noussut esiin sekä nuorten että aikuisten palautteissa. Toiminta on myös lisännyt yhteisöllisyyttä; ryhmäyttänyt nuorten koko ikäluokkaa, tuonut uusia ystävyyssuhteita, rikastuttanut ihmissuhteiden määrää omassa ikäluokassa.”
Kungsvägens skolanin opettaja Isak Poutanen oli mukana Gutsy Go -valmentajana jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa Isakin ryhmä auttoi kodittomia kissoja, edellisellä kerralla hänen tiiminsä mursi ennakkoluuloja mopoilevia nuoria kohtaan järjestämällä mopoilla liikkuvan apupartion. Isakista toiminnassa keskeistä on se, että ryhmän resurssit tulevat monipuolisesti käyttöön. “Kaikki nuoret saavat käyttää omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan yhteisön hyväksi.”
Sipoon nuorisotoimi oli mukana kaikilla kolmella toimintaviikolla. Erityisnuorisotyöntekijä Milla-Emilia Mäkelä osallistui toimintaan ensimmäistä kertaa ja vaikuttui vahvan yhteyden muodostumisesta. “Viikoilla sain nuoriin kontaktin ihan eri tavalla kuin aikaisemmin työssäni olen saanut. Lisäksi koin tärkeäksi verkostoitumisen eri koulujen opettajien kanssa.”
Videot nyt julki ja jaettavissa kaikkien iloksi
Kaikki Sipoon nuorten Gutsy Go -videot löytyvät nyt YouTubesta tästä linkistä Gutsy Go Schools -nimiseltä kanavalta. Ideana on, että nuorten kehittämät ideat ovat vapaasti hyödynnettävissä myös muilla luokka-asteilla ja opetuksen tukena. “Muun muassa ennakkoluuloja ja päihteiden käytön ehkäisyä käsittelevät videot ovat hyödynnettävissä keskustelun tukena vaikkapa terveystiedon tunnilla, ja esimerkiksi projektit “Vohveliralli” ja “Pullava piristys” on helppo toistaa ihan tavallisella kotitaloustunnilla”, kertoo Gutsy Go:n koulutussuunnittelija ja Sipoon Hub -toimintaa koordinoiva Heini Salopelto.
Ideana on myös, että videot ovat kaikkien kuntalaisten katsottavissa ja vapaasti somessa jaettavissa. Kaikki videot ovat sipoolaisten nuorten itse leikkaamia. “Jokaisesta tiimistä valittiin dokumentaristit, joiden tehtävänä oli kiteyttää tiiminsä toteuttama teko muutaman minuutin mittaiseksi videoksi. Oli huikeaa seurata millä otteella nuoret, joista jotkut eivät olleet koskaan ennen editoineet ottivat parissa päivässä haltuun videon teon.” kertoo Gutsy Go:n mediatuotannosta vastaava Carita Kauppinen. “Hyvät ideat on tehty levitettäväksi ja hyvät teot poikivat lisää hyviä tekoja. Nämä videot ovat mitä mainioin tapa toivottaa jouluiloa ystäville ja samalla tehdä näkyväksi kuinka upeita nuoria Sipoossa on.”
Kuva: Gutsy Go
Joulutoiveiden toteuttajat, Kungsvägens skolanin ja Sipoonjoen koulun tiimi 29.
Kevään aikana on tarkoitus järjestää koko kunnan yhteinen ensi-ilta, jossa otos nuorten projekteista nähdään valkokankaalla. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan alustavia tuloksia Hubissa tehtävästä lääkäriseura Duodecimin tutkimuksesta sekä nuorten ajatuksia siitä mihin he haluavat vaikuttaa ja miten.
Riskiryhmiin kuuluville 5−11-vuotiaille lapsille voi nyt alkaa varata aikoja koronarokotukseen Sipoossa. Lapsen rokotusaika varataan ensisijaisesti koronarokotusaika.fi -palvelussa, ja rokotteet annetaan lapsille Sipoon neuvolan toimipisteissä.
Lapsille tarkoitettua BioNTech-Pfizerin Comirnaty -rokotetta saadaan Sipooseen tänään. Näin ollen ajanvaraus riskiryhmiin kuuluvien 5−11-vuotiaiden koronarokotuksiin voidaan avata.
Pyydämme ensisijaisesti varaamaan rokotusajan nettipalvelussa osoitteessa koronarokotusaika.fi . Jos ajanvaraus ei onnistu netissä, voi ajan varata myös puhelimitse Sipoon terveyskeskuksen numerosta 09 2353 6001 maanantaista perjantaihin kello 9-15. Puhelinpalvelussa on takaisinsoittojärjestelmä ja koronarokotusten takaisinsoittopyyntöihin vastataan tällä hetkellä parin päivän sisällä.
Rokotepisteeksi lapselle voi valita Sipoossa joko Söderkullan neuvolan tai Nikkilän neuvolan. Huomaathan, että 5−11-vuotiaita lapsia ei rokoteta walk-in-vastaanotolla. Nikkilän neuvola sijaitsee Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman toisessa kerroksessa osoitteessa Jussaksentie 14. Söderkullan neuvola palvelee osoitteessa Amiraalintie 2, rakennuksen toisessa kerroksessa. Koulu- ja neuvolaterveydenhoitajat osallistuvat myös koronarokotuksiin lähiviikkojen aikana.
Lapsen rokotuspäätökseen tulee olla kaikkien huoltajien suostumus. Suostumuksen voi antaa esimerkiksi tämän linkin lomakkeella mukaan toiselle huoltajalle rokotukseen tullessa. Huoltajien kannattaa myös pyrkiä kertomaan lapselle rokotuksesta iänmukaisesti ja selvittää lapsen mielipide rokotukseen, jos se on vain hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden mahdollista.
Ketkä lapsista kuuluvat riskiryhmiin?
THL suosittelee koronarokotuksia toistaiseksi vain riskiryhmiin kuuluville 5−11-vuotiaille. Rokotuksia ei vielä suositella kaikille tässä ikäryhmässä.
Riskiryhmiin kuuluvat THL:n ohjeistuksen mukaan ne lapset, joilla on jokin alla mainituista sairauksista, hoidoista tai terveydentiloista. Suurin osa alla mainituista sairauksista on erittäin harvinaisia ja lapsi on tällöin erikoissairaanhoidon seurannassa. Hoitava erikoislääkäri osaa parhaiten arvioida, kuuluuko lapsi riskiryhmään.
elinsiirto tai kantasolusiirto
voimakas immunosuppressiivinen hoito tai voimakas immuunivajaustila
krooniset keuhkosairaudet
osa lasten sydänsairauksista
krooninen munuaissairaus
vaikea krooninen maksasairaus
ylipaino, ISO-BMI vähintään 30
lastenneurologiset potilaat, joilla on hengitysvaje ja/tai lisääntynyt infektioherkkyys
5–11-vuotiaille annettava annos Comirnaty-rokotetta on pienempi kuin yli 12-vuotiaille annettava. Ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen väli on myös lapsille 6-12 viikkoa. Toiseen rokoteannokseen voi varata ajan samalla kun varaa ajan lapsen ensimmäiseen rokoteannokseen.
Kausi-influenssarokotteita reilusti saatavilla Sipoossa
Sipoossa on edelleen reilusti saatavilla influenssarokotuksia. Influenssarokotteen voi ottaa samaan aikaan koronarokotteen kanssa.
-Kannustamme influenssan riskiryhmiin ja heidän lähipiiriinsä kuuluvia varaamaan ajan influenssarokotteeseen elleivät ole jo rokotetta ottaneet. Riskiryhmään kuuluvien lähipiiriä rokotetaan nyt matalalla kynnyksellä, kun varsinaiset massarokotusviikot ovat jo ohi ja rokotteita on vielä runsaasti jäljellä, sosiaali- ja terveystoimen johtaja Leena Kokko sanoo.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin päätti palauttaa vuoden 2022 talousarvion valmisteluun.
Väliaikaisen valmistelutoimielimen HR-jaoston tehtäviin kuuluu valmistella henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita ja suosituksia henkilöstöä luovuttaville organisaatioille vuodelle 2022. Väliaikainen valmistelutoimielin päätti antaa suosituksia luovuttajaorganisaatioille koskien HR-johtamista. Suositukset sisältävät ohjeita liittyen lomiin, työaikasaldoihin, harkinnanvaraisten vapaiden myöntämiseen ja paikallisten sopimusten tekemiseen luovuttajaorganisaatioissa.
Itä-Uudenmaan kuntien vanhus- ja vammaisneuvostoja sekä nuorisovaltuustoja on pyydetty nimeämään edustajat valmistelutyön seurantaan. Alueen jokaisella vanhus- ja vammaisneuvostolla on 1–2 paikkaa ja nuorisovaltuutetulla yksi paikka. Väliaikainen valmistelutoimielin vahvisti edustajat esityksen mukaisesti, ja edustajat muilta alueen kunnilta täydennetään viranhaltijatyönä. Toistaiseksi vahvistettiin edustajat Johanna Aaltonen ja Maija Aatelo Porvoosta, Hans Blomberg ja Juha Huotari Sipoosta, Aila Pukkila ja Erja Sihlman Pukkilasta ja Mia Ceder ja Kukka Mäkinen Lapinjärveltä.
Muut asiat väliaikainen valmistelutoimielin päätti esityslistan mukaisesti. Kokouksessa ei ollut käsiteltävänä lisälistaa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Vastuu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle 1.1.2023.
Tilastokeskuksen julkaisemien tilastojen perusteella laadittu raportti kertoo, että 2000-luvulla Sipoon väkiluku on kasvanut yli 4 500 hengellä Lounais-Sipoon alueluovutuksesta huolimatta. Viime vuosina väestönkasvu on ollut korkeimmillaan, noin 500 henkeä vuodessa (2,4 prosenttia). Kunnan väkiluku oli 21 687 vuoden 2020 lopussa. Vajaa puolet sipoolaisista asuu Nikkilässä ja Söderkullassa.
Kuva: Suvi Suovaara
Vuosittain syntyy keskimäärin 170 lasta ja kuolee 140 henkilöä Sipoossa. Kuntaan muuttaa vuosittain keskimäärin 1 600 henkilöä ja kunnasta muuttaa keskimäärin 1 200 henkilöä. Vuonna 2020 syntyneitä oli 180 ja kuolleita 172. Sipooseen muutti 1 974 henkilöä ja pois 1 465 henkilöä.
Vuonna 2020 suomenkielisten osuus oli 64 prosenttia, ruotsinkielisten osuus 30 prosenttia ja vieraskielisten osuus 6 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään viroa puhuvat (364 henkilöä) ja venäjää puhuvat (257 henkilöä). Kansalaisuuksia oli yli 70.
Väestön ikärakenne vanhenee mutta on nuorempi kuin koko maassa. Vuoden 2020 lopussa 0–14-vuotiaiden osuus oli 18 prosenttia, 15–64-vuotiaiden osuus 64 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 18 prosenttia.
Noin puolet sipoolaista kuuluu työvoimaan. Vuonna 2019 työllisiä oli 10 331 ja työpaikkoja 6 994. Kunnan työpaikkaomavaraisuusaste oli 67,7 prosenttia. Työllisistä 70 prosenttia työskenteli kunnan ulkopuolella. Työpaikoista 2 prosenttia oli maa- ja metsätaloudessa, 40 prosenttia teollisuus-, rakennus- ja kuljetusaloilla sekä 56 prosenttia palvelualalla (jakamattomat arvot: 2 %).
Sipoossa asuntojen määrä on lisääntynyt melkein puolella 2000-luvulla. Vuoden 2020 lopussa asuntoja oli noin 10 500, joista lähes tuhat asuntoa ei ollut vakinaisessa asuinkäytössä. Pääosa asunnoista on omakoti- ja paritaloissa. Viime vuosien aikana kerrostaloasuntojen osuus on kasvanut. Vuonna 2020 asunnoista 61 prosenttia sijaitsi omakoti- ja paritaloissa, 7 prosenttia rivitaloissa ja 31 prosenttia asuinkerrostaloissa (muut rakennukset: 1 prosenttia).
Vuonna 2020 asuinrakennusten kerrosala muodosti 65 prosenttia, teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala 22 prosenttia ja muiden rakennusten kerrosala 13 prosenttia kaikkien rakennusten kerrosalasta Sipoossa (kesämökit ja maatalousrakennukset eivät pääsääntöisesti sisälly rakennuskantaan). Viime vuosina teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala on kasvanut nopeasti.
Vuonna 2020 kunnassa oli 2 182 kesämökkiä. Yli puolet kesämökeistä sijaitsee saaristossa.
Joulu lähestyy, ja se näkyy myös jätehuollossa. Tänä vuonna joulua vietetään enimmäkseen viikonloppuna, mutta pyhät vaikuttavat kuitenkin tiettyjen jäteasemien aukioloihin sekä jätteenkeräykseen. Joulun pyhinä (24.–26.12.) jäteastioita ei tyhjennetä, ja sen takia jouluviikolla jäteauto kaartaa pihaan todennäköisesti eri päivänä kuin yleensä.
Kuva: Rosk’n Roll
Jos haluat tietää, milloin jäteastiasi tyhjennetään, tilaa tieto Rosk’n Rollilta tekstiviestin välityksellä. Saat tiedon poikkeavasta jäteastian tyhjennyspäivästä jättämällä matkapuhelinnumerosi Rosk’n Rollin sähköisessä asioinnissa osoitteessa web.rosknroll.fi. Jos jätät numerosi viimeistään 17.12., lähetämme viestin sopivasti ennen joulun poikkeavia tyhjennysaikatauluja.
Joulun ajan tyhjennykset aloitetaan sunnuntaina 19.12., ja suurin osa jäteastioista tyhjennetään etuajassa. Välipäivinä (27.–31.12.) ja viikolla 1 tyhjennykset tehdään tavalliseen tapaan, koska jäteautot kiertävät myös loppiaisena 6.1.2022. Rosk’n Rollin jäteasemat ovat suljettuina jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä (24.–26.12.) sekä uuden vuoden päivänä 1.1.2022 ja loppiaisena 6.1.2022. Muina ajankohtina jäteasemat palvelevat normaalien aukioloaikojensa mukaisesti.
Voit itse vaikuttaa siihen, että myös joulun jätehuolto sujuu sutjakkaasti. Hyvä vinkki on ostaa vain tarpeeseen, olipa sitten kysymys jouluruoista tai joululahjoista. Sen myötä pystyt minimoimaan mahdollisen ruokahävikin sekä vaikuttamaan siihen, miten paljon jätteitä ylipäänsä muodostuu.
Toinen neuvo liittyy jätepisteiden siisteyteen. Välttyäksesi ylipursuavilta jäteastioilta tee näin:
Pakkaa jäte niin tiiviisti kuin mahdollista, litistä kartongit ja laita muovipakkaukset sisäkkäin.
Lajittele hyötyjätteet ja odota muutama päivä ennen kuin ne jätekatokseen tai ekopisteelle.
Pakasta yli jäänyt ruoka.
Lajitteluneuvoja lahjapaperista ja -nauhasta sekä tuikuista, foliovuoista ja kinkkurasvasta löydät kätevästi Rosk’n Rollin kotisivuilta rosknroll.fi/ joulun-jatteet.
Joulukuuset ovat asia erikseen. Kun kuusi varisee ja on menettänyt loistonsa, voit huolehtia siitä, että se hyödynnetään energiana. Rosk’n Roll kerää joulukuusia seuraavasti:
Isommat taloyhtiöt: Biojätekeräykseen kuuluvissa, vähintään viiden huoneiston, kerros- ja rivitaloissa, kuusen voi jättää (viimeistään 16.1.) bioastian läheisyyteen, lukollisen katoksen ulkopuolelle.
Pienemmät taloyhtiöt: Alle viiden huoneiston kiinteistöltä kuusen voi viedä Rosk’n Rollin jäteasemille, jossa se otetaan vastaan maksutta, aukioloaikojen puitteissa.
Omakotitalot: Kuusen voi viedä maksutta jäteasemalle, vie samaan kasaan kuin risut ja oksat
