HSL tiedottaa: Traficom rajoittaa joukkoliikenteen matkustajamääriä – näin se vaikuttaa HSL:n liikenteeseen

Rajoitus koskee kaikkea HSL:n liikennettä lukuun ottamatta vuonna 2008 tai myöhemmin syntyneitä matkustajia arkipäivisin. Jos yläkoululaiset palaavat lähiopetukseen, rajoitus ei koske myöskään vuonna 2005 tai myöhemmin syntyneitä matkustajia arkipäivisin.

Rajoitus vaikuttaa HSL:n liikenteeseen hyvin vähän. Tällä hetkellä HSL:n joukkoliikenteen täyttöaste on keskimäärin arviolta alle 20 prosenttia liikennevälineiden suurimmasta mahdollisesta kapasiteetista, ja ylivoimaisella valtaosalla HSL:n liikenteen vuoroista kulkuneuvon täyttöaste jää selvästi alle lain rajaaman 50 prosentin. Esimerkiksi metrossa suurin mitattu täyttöaste tällä viikolla on ollut noin 28 prosenttia.

Emme kuitenkaan voi taata, että kapasiteetti riittää aivan kaikilla yksittäisillä vuoroilla. Näissä tilanteissa kehotamme mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi odottamaan seuraavaa vuoroa tai valitsemaan vaihtoehtoisen reitin tai kulkumuodon.

Toivomme, että kaikkein ruuhkaisimpina aikoina vältetään tarpeetonta matkustamista. Jos voit valita matkasi ajankohdan, toivomme, että ajoitat sen hiljaisempaan aikaan. Tällä hetkellä liikenteessä on ruuhkaisinta arki-iltapäivinä noin kello 15-18 sekä aamun ruuhka-aikoina noin kello 7-9.

Seuraamme matkustajamäärien rajoitusten vaikutuksia HSL:n liikenteeseen tarkasti. Tavoitteemme on, että kaikki, joiden edelleen tarvitsee matkustaa, pääsevät kulkemaan.

Tällaisia ovat HSL:n liikennevälineiden lainmukaiset maksimikapasiteetit

HSL:n liikennevälineiden suurimmat mahdolliset kapasiteetit koostuvat sekä istuma- että seisomapaikoista. Näin ollen esimerkiksi bussi on 50-prosenttisesti täynnä silloin, kun bussissa on saman verran matkustajia kuin siellä on istumapaikkoja.

Alla on esitelty, kuinka monta matkustajaa liikennevälineessä saa korkeintaan olla, kun 50 prosentin matkustajamäärärajoitus on voimassa.

Metrojuna: n. 350 matkustajaa
Lähijuna, yksi yksikkö: n. 300 matkustajaa
Artic-raitiovaunu: n. 100 matkustajaa
Nivelraitiovaunu: n.  80 matkustajaa
Bussi, 3-akselinen: n. 60 matkustajaa
Bussi, suurempi 2-akselinen: n. 45 matkustajaa
Bussi, pienempi 2-akselinen: n. 40 matkustajaa
Lähibussi (pikkubussi): 10 matkustajaa

Kokoamme tuoreimpia tietoja liikenteemme täyttöasteista tälle sivulle.

 

 

Viimeksi muokattu 26.03.2021

Etäopetusta jatketaan Sipoossa luokka-asteilla 7.–9. ja lukioissa 11.4. saakka

-Epidemiatilanne on yhä vakava ja koronaviruksen on epäilty leviävän aiempaa herkemmin myös lasten ja nuorten kautta. Vaikka me haluaisimmekin palata lähiopetukseen, on epidemian hillitsemiseksi tarpeen jatkaa etäopetusta vielä, kunnanjohtaja Mikael Grannas kertoo.

Sipoossa etäopetus toteutetaan siten, että oppilaan koulupäivä noudattaa lukujärjestystä etäopetusjakson aikana ja näin oppilaiden päivittäinen vuorokausirytmi säilyy samanlaisena kuin lähiopetuksessa. Erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja valmistavan opetuksen oppilaiden opetus toteutetaan kuitenkin lähiopetuksena myös luokka-asteilla 7.–9.

Huoltajat ja oppilaat saavat tarkemmin tietoa etäopetuksesta Wilman kautta. Lounasjakelua ei valitettavasti enää ehditä järjestää ensi viikolle luokka-asteille 7.–9., eikä ensi viikolle voi tilata noutoruokapaketteja. Syynä tälle on se, että kansalliset linjaukset etäopetuksen jatkamisesta venyivät liian myöhäksi luokka-asteiden 7.–9. osalta, mutta pääsiäisen jälkeisellä viikolla lounasjakelu jatkuu. Lukio-opiskelijoille lounasjakelu toimii ensi viikollakin tavalliseen tapaan, koska lukion etäopetuksen jatko oli tiedossa jo aiemmin.

Muita koronavirusrajoituksia ja suosituksia kunta päätti jatkaa huhtikuun loppuun saakka jo viime viikolla koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Näet kaikki Sipoossa voimassa olevat suositukset ja rajoitukset kunnan verkkosivuilta.

 

Viimeksi muokattu 29.03.2021

THL tiedottaa: AstraZenecan koronarokotteen käyttöä jatketaan 65 vuotta täyttäneillä – haittavaikutusten mahdollisuutta nuoremmilla selvitetään edelleen

”65 vuotta täyttäneillä ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada rokotuksen jälkeen hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä, joiden mahdollista yhteyttä AstraZenecan koronarokotteeseen parhaillaan selvitetään. Tämän ikäryhmän rokotuksia voidaan siis jatkaa normaalisti, toteaa THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

”Vakavan koronavirustaudin riski kasvaa iän myötä merkittävästi, ja koronarokotukset tarjoavat tehokasta suojaa sitä vastaan.”

Myös THL:n nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR totesi tiistaina, että AstraZenecan rokotteen käytön jatkaminen 65 vuotta täyttäneillä on lääketieteellisesti perusteltua.

Varovaisuusperiaatteen vuoksi AstraZenecan rokotetta ei toistaiseksi alle 65-vuotiaille

Varovaisuusperiaatteen mukaisesti AstraZenecan koronarokotetta ei toistaiseksi anneta alle 65-vuotiaille. Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Saksassa on ilmoitettu tällä ikäryhmällä rokotuksen jälkeen jonkin verran tavallista enemmän hyvin harvinaisia aivolaskimotukoksia ja niin kutsuttuja yleistyneitä suonensisäisiä hyytymisiä. Niiden mahdollista syy-yhteyttä AstraZenecan koronarokotteeseen selvitetään parhaillaan, ja sillä välin alle 65-vuotiaiden rokotukset toteutetaan muilla rokotteilla.

”Selvitystyö siitä, onko syy-seuraussuhdetta rokotuksen ja harvinaisten tautitapausten välillä olemassa, jatkuu edelleen. Vaikka rokotusten jatkuminen on nykyisessä epidemiatilanteessa hyvin tärkeää, mahdolliset haittatapaukset on selvitettävä hyvin huolellisesti. Jos syy-seuraussuhde todetaan, etsimme myös mahdollisuuksia pienentää riskiä edelleen esimerkiksi kohdentamalla rokotuksia”, kertoo THL:n ylilääkäri ja KRAR:n sihteeri Hanna Nohynek.

THL jatkaa selvitystyötä kotimaassa Fimean ja suomalaisten tutkijoiden kanssa sekä kansainvälisesti Euroopan lääkeviraston ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Selvityksessä hyödynnetään muun muassa terveydenhuollon rekistereistä ja laboratoriotutkimuksista saatavaa tietoa.

THL kertoo selvitystyön etenemisestä ensi viikon aikana.

Muiden rokotteiden käyttö jatkuu normaalisti, kunnat kertovat rokotusjärjestelyistä

Alle 65-vuotiaiden koronarokotuksia AstraZenecan rokotteella jatketaan aikaisintaan pääsiäisen jälkeen. Rokotusten pääpaino on tällä hetkellä ikääntyneiden eli yli 70-vuotiaiden rokottamisessa, mutta AstraZenecan rokotteen tauottaminen alle 65-vuotiailla voi kuitenkin aiheuttaa muutoksia paikallisiin rokotusjärjestelyihin.

”Järjestelyt vievät kunnissa hetken aikaa. Suosittelemme, että rokotusajan jo varanneet ihmiset seuraavat oman kuntansa tiedottamista. Rokotukset muilla koronarokotteilla jatkuvat koko ajan normaalisti, ja arvioimme, että rokotteita saadaan kevään mittaan entistä enemmän”, Nohynek toteaa.

THL päätti keskeyttää AstraZenecan koronarokotteen käytön varotoimenpiteenä perjantaina 19.3., kun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle oli ilmoitettu kaksi harvinaislaatuista aivolaskimotukostapausta. Oireet olivat ilmaantuneet 4-10 päivää AstraZenecan koronarokotteen saamisen jälkeen. Toisin kuin Norjassa ja Saksassa havaituilla tapauksilla, molemmilla Suomessa sairastuneilla todettiin useita verisuonitukoksiin liittyviä lääketieteellisiä riskitekijöitä.

Kaikkiaan AstraZenecan rokotteen on saanut Suomessa yli 180 000 ihmistä ja koko maailmassa 47 miljoonaa ihmistä. Rokotteen suojateho on tehotutkimuksissa ja laajassa myyntiluvan jälkeisessä käytössä ollut oireista koronavirustautia vastaan 60 – 80 prosenttia, ja vakavaa tautia vastaan lähes 100 prosenttia.

Huom! Sipoossa ajanvaraus ei vielä ole auki 65-69-vuotiaille riskiryhmäläisille AstraZenecan rokotteeseen. Tiedotamme heti, kun ajanvaraus on jälleen mahdollista ja saamme jatkosuunnitelmat tehtyä Sipoon osalta liittyen THL:n ratkaisuun AstraZenecan rokotteen käytöstä. 

Viimeksi muokattu 12.04.2021

KUUMA-seutu oli toiseksi muuttovetovoimaisin alue koko maassa koronavuonna 2020

KUUMA-seutu sai muuttovoittoa maan sisältä noin 2 200 ja ulkomailta noin 800 henkilöä vuonna 2020.  Muuttovoitot kaksinkertaistuivat edeltävään viiteen vuoteen verrattuna. KUUMA-seudun muuttovoitot   kasvoivat etenkin 25-34-vuotiaista nuorista aikuisista, muusta aikuisväestöstä ja lapsista. Muuttajien profiili on monin tavoin optimaalinen KUUMA-seudun tulevan kehityksen ja kehittämisen kannalta.

KUUMA-seudun voimakas kasvu perustuu muuttovoittoihin erityisesti pääkaupunkiseudulta: seutu sai eniten muuttovoittoa Vantaalta (+1 748), Espoosta (+1 106) ja Helsingistä (+902). KUUMA-seudun tulo- ja lähtömuuttovirrat ovat vahvassa keskinäisriippuvuudessa suhteessa pääkaupunkiseutuun.  KUUMA-seudun muuttovirrat muun maan kanssa ovat marginaaliset pääkaupunkiseutuun verrattuna.  KUUMA-seutu kärsi määrällisesti merkittävää muuttotappiota vain Tampereen (-265), Lahden (-190), Turun (-144) ja Hämeenlinnan (-123) seuduille.

KUUMA-seudun väestönkehitys vahvistui yhdeksässä seudun kunnassa vuoden 2020 aikana.  Yli 1 prosentin vuosittaiseen kovaan väestönkasvuun ylsi puolet seudun kunnista. Seudun muuttovoitot maan sisältä vahvistuivat kaikissa seudun kunnissa vuonna 2020 verrattuna vuosien 2015-2019 keskiarvoon.  KUUMA-kunnat saivat lisäksi ennätyksellisen suuria muuttovoittoja kansainvälisestä muuttoliikkeestä vuonna 2020. Vieraskielisen väestön nopea kasvu korostu kaikissa KUUMA-kunnissa.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemän analyysin tavoitteena oli pureutua KUUMA-seudun muuttoliikkeen suuntautumiseen (tulo- ja lähtöalueet) ja muuttajien ikärakenteeseen poikkeusvuonna 2020 verrattuna edeltäviin vuosiin. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa kokonaisvaltainen tilannekuva KUUMA-seudun väestönkehityksen osatekijöistä ja positiosta suhteessa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin.

 

KUUMA-seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA-kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-seudun yhteenlaskettu asukasmäärä oli noin 328 000 tammikuun lopussa 2021. Seudun väkiluvun on ennustettu kasvavan vuoteen 2040 mennessä enemmän kuin Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien yhteensä. KUUMA-seudun keskimääräiset asumiskustannukset ovat selvästi pääkaupunkiseutua alhaisemmat.

KUUMA-yhteistyön tarkoituksena on jäsenkuntiensa kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen osana Helsingin seutua, edunvalvonnan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen.

 

Viimeksi muokattu 25.03.2021

Sipoon suuntaviivat -kysely: Luonto korostui syynä asua Sipoossa – Kuntapalveluista kehitettäisiin etenkin tiedotusta, tekemistä nuorille ja terveyspalveluita

Sipoolaiset osallistuivat kyselyyn 3 060 kertaa. Suomeksi osallistuttiin 2 261 kertaa ja ruotsiksi 799 kertaa. Osallistujat lisäsivät kyselyn kysymyksiin 2 009 omaa vastausta, joista muut osallistujat saivat sitten vertaillen kahta vastausta valita mielestään niistä paremman vastauksen. Parivertailuja, eli yksittäisten vastausparien vertailuja, tehtiin yhteensä 27 414 kertaa.

Tekemistä nuorille, kotihoitoa, tiedotusta

Kuntapalveluista osallistujat kehittäisivät eniten tiedotusta, tekemistä nuorille, terveyspalveluja, kotihoitoa ja kyläkouluja. Suomeksi vastanneet äänestivät suurimmalla voittoprosentilla (87 %) vertailuissa vastausta: ”Kunnan tiedotus hankkeista mahdollisimman aikaisin ja avoimesti. Aito mahdollisuus vaikuttamiseen asukkaille.” Toiseksi parhaan voittoprosentin (79%) sai vastaus ”Väestön kasvaessa pitäisi pitää huolta siitä, että terveyspalvelut ovat riittäviä.”

Ruotsiksi vastanneet äänestivät etenkin vastausta, jossa kaivattiin kehitettäväksi ylipäätään merkityksellistä tekemistä nuorille ja ei ainoastaan urheilua (Voittoprosentti 88). Ruotsiksi vastanneet kehittäisivät kuntapalveluista erityisesti myös kotihoitoa ja ikääntyneiden hoitoa sekä antaisivat kyläkoulujen kukoistaa ja satsaisivat pieniin kouluryhmiin.

Yhteisöllisyyttä kyliä kehittämällä

Yhteisöllisyyttä osallistujat kehittäisivät monin eri tavoin.  Suomeksi vastanneet äänestivät eniten vastausta ”Aktiivinen asuinalueiden asukkaiden kuunteleminen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen asuinalueen kehittämisen yhteydessä.” (Voittoprosentti 91).  Ruotsiksi vastanneet nostivat kärkeen kylien kehittämisen ja vastauksen: ”Kehittämällä kyliä sen kautta, että tehdään kestäväksi talojen rakentaminen. Ihmiset haluavat asua täällä (kylissä) yhtä paljon kuin asuinalueilla.*” (Voittoprosentti 93) Muissa yhteisöllisyyttä koskevissa kärkivastauksissa nostettiin esiin myös muun muassa yhteisöllisten tapaamispaikkojen lisääminen, asukkaiden Sipoon historian tuntemuksen vahvistaminen ja Sipoonjoen hyödyntäminen.

Syrjäytymistä ja yksinäisyyttä ehkäistäisiin

Syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemisessä ruotsiksi vastanneet nostivat esiin elävät kylät ja asuinalueet sekä lapsiin ja nuoriin satsaamisen. Näin kuului yksi kärkivastauksista kysymykseen: ”Satsaamalla enemmän peruskoulun tukitoimintoihin: oppilashuoltoon, oppimisen tukemiseen, kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, oppilaiden ohjaukseen.*” Suomeksi vastanneet äänestivät korkeimman vertailujen voittoprosentin (88%) vastaukselle: ”Sukupolvien kohtaamisella, jossa nuoret ja ikäihmiset voivat tutustua toistensa arkeen. Ja ikäihmisten tietotaito siirtyy nuorille.”  Paljon ääniä saivat myös vastaukset, joissa tuotiin esiin julkisen liikenteen kehittäminen työ- ja opiskelupaikkoihin pääsemisen helpottamiseksi, yhteisöllisten tilojen luominen ja nuorille järkevän tekemisen tarjoaminen iltaisin ja viikonloppuisin.

Etänä luvat ja hakemukset, lähipalveluna koulutus ja terveydenhoito

Osallistujat haluaisivat hoitaa enimmäkseen etänä ne asiansa, jotka liittyvät lupa-asioihin, hakemuksiin, tunnistautumiseen, ja osittain lääkärikäynnit. Osa hoitaisi etänä kaiken, mitä voi hoitaa etänä tai verkon kautta tai minkä hoitamisessa tapaaminen kasvokkain ei anna lisäarvoa.

Enimmäkseen lähipalveluna taas vastaajien mielestä olisi tärkeää hoitaa muun muassa lasten ja nuorten harrastustoiminta, terveydenhoito, koulutus peruskouluissa ja toisella asteella sekä ikääntyneiden asiat. Lähipalveluksi Sipooseen kannatettiin myös Kelan, verotoimiston ja poliisin yhteispalvelupistettä.

Kestävää kehitystä aurinkopaneeleilla ja lähellä tuotettua valitsemalla

Kestävää kehitystä Sipoossa pitäisi edistää suomeksi vastanneiden mielestä perustamalla kehitysstrategia kestävälle kehitykselle, huomioimalla kävelyn ja pyöräilyn infra- ja asuinrakentamisessa alusta alkaen, arvostamalla luontoa päätöksenteossa, suojelemalla ikimetsiä ja lisäämällä julkishallinnon rakennuksiin aurinkopaneelit. Ruotsiksi vastanneet nostivat esiin erityisesti paikallisten palveluiden ja lähellä tuotetun valitsemisen ja suosimisen sekä paikallisten yritysten tukemisen siten. Monilta ruotsiksi vastanneilta kannatusta sai myös vastaus: ”Oivaltamalla, että sipoolaiset tarvitsevat autoa, paremmat liityntäpysäköintipaikat. Jotta julkisilla matkustaminen ei vie tuplasti enemmän aikaa kuin omalla autolla*” (Voittoprosentti 85).

Kaikkia näitä ja muita osallistujien antamia vastauksia sekä äänestysten tuloksia hyödynnetään, kun kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää Sipoon strategiasta ja siten suuntaviivoista Sipoon tulevaisuudelle.

-Haluamme kiittää sipoolaisia aktiivisesta osallistumisesta ja siitä, että he ovat kertoneet omat näkemyksensä. Näin tuleva valtuusto saa työtänsä varten hyvän käsityksen siitä, mitä sipoolaiset ajattelevat kunnan kehittämisteemoista. Lämmin kiitos jokaiselle, joka osallistui, kunnanjohtaja Mikael Grannas sanoo.

* Merkityt vastaukset ovat käännöksiä alun perin ruotsinkielisestä vastauksesta.

Linkit:

Tuloskooste kyselyn tuloksista (pdf)

 

Viimeksi muokattu 25.03.2021

Talman koulun koneelliset purkutyöt käynnistyvät – saattavat aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa

Viimeksi muokattu 25.03.2021

Aluehallintovirasto tiedottaa: Uudellamaalla on pidettävä yli 10 hengen asiakastiloja suljettuna 11.4. asti

Etelä-Suomen aluehallintovirasto määrää uudella päätöksellään edelleen tiloja pidettävän suljettuna koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Määräys tilojen sulkemisesta koskee laajasti niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoiden seuraavia urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä olevia tiloja:

  • joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat sekä kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat
  • yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden ja kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat
  • tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat
  • huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat
  • sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat
  • kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.

Sisätiloja on kuitenkin mahdollista käyttää, jos niissä on samanaikaisesti enintään kymmenen asiakasta tai osallistujaa. Ulkotiloissa vastaava asiakasmääräraja on viisikymmentä. Jos toimija ei rajaa tilojen käyttöä korkeintaan edellä mainittuihin henkilömääriin, tilat on suljettava. Tilojen käytössä on huomioitava aina tartuntatautilain mukaiset uudet velvoitteet terveysturvallisista järjestelyistä ja asiakkaiden ohjeistamisesta. Jos terveysturvallisuudesta ei ole mahdollista huolehtia, tilaa ei voi käyttää.

Lisäksi muuten suljettavaksi määrättyjä tiloja voidaan käyttää vuonna 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattuun harrastustoimintaan. Päätös tilojen sulkemisesta ei koske ammattiurheilemista eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa.

Tartuntatautilain pykälän 58 g mukainen päätös tilojen sulkemisesta on voimassa 29.3.-11.4.2021. Päätöksen voi tehdä lain mukaan enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Muutosesitys tartuntatautilain pykälään 58 g on eduskunnan käsittelyssä. Esityksen mukaisesti laista poistettaisiin rajaus, jonka mukaan enintään kymmenen hengen sisätiloja (ja enintään 50 hengen ulkotiloja) voisi pitää avoinna asiakkaille. Käytännössä aluehallintoviraston määräys ulottuisi muutoksen tultua voimaan myös pienten asiakasmäärien liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä oleviin tiloihin. Aluehallintovirasto seuraa lakiesityksen etenemistä ja huomioi mahdollisen lakimuutoksen uusissa päätöksissään.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella voimassa on myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston määräys, joka velvoittaa laajasti eri toimijat varmistamaan, että niiden ylläpitämissä tiloissa voidaan tosiasiallisesti välttää asiakkaiden tai osallistujien väliset lähikontaktit.

Lue koko tiedote aluehallintoviraston verkkosivuilta tästä linkistä. 

Viimeksi muokattu 24.03.2021

Iloisia ilmastouutisia: Sipoon kasvihuonepäästöt laskivat viime vuosien tasolta

Sektori- ja asukaskohtaisia päästövähennyksiä

Vuoteen 2019 verrattuna Sipoon kunnan kasvihuonepäästöt laskivat vuonna 2020 lievästi jokaisella tarkastelussa mukana olevalla sektorilla lukuun ottamatta jätehuoltoa, jossa päästöt ovat pysyneet samalla tasolla edellisestä vuodesta. Mukana vuosittaisessa päästölaskennassa ovat seuraavat sektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.

Sipoon asukaskohtaiset päästöt laskivat vuonna 2020 tähän asti matalimmalle tasolle yli kymmenvuotisessa raportointihistoriassa – ne olivat asukasta kohden 5,6 t CO2-ekv ilman teollisuutta. Vuoden 2020 sektori- ja asukaskohtaiset päästövähennykset näkyivät kunnan kokonaispäästöjen laskuna viime vuosien tasosta. Vuonna 2020 Sipoon kokonaispäästöt ilman teollisuutta olivat ennakkotietojen mukaan 118,7 kt CO2-ekv, kun vastaava luku oli 133,0 kt CO2-ekv vuonna 2019. Sipoo sijoittuu muiden samankokoisten kuntien vertailussa keskitasolle.

Pylväsdiagrammi Sipoon kokonaispäästöistä 2008-2020.
Kuva 1. Sipoon kokonaispäästöjen kehittyminen 2008–2020 ilman teollisuutta.

 

Pylväsdiagrammi Sipoon asukaskohtaisista päästöistä 2008-2020.
               Kuva 2. Asukaskohtaisten päästöjen kehittyminen Sipoossa 2008–2020 ilman teollisuutta.

Sipoon kunta panostaa kestävään kehitykseen

Sipoon kunta on energiapolullaan keskittynyt vaikuttaviin toimenpiteisiin ja myös energiantuotanto on hyvässä vauhdissa kohti hiilineutraaliutta. Voit lukea lisää Sipoon kunnan toteuttamista ja suunnittelemista päästövähennyksistä tästä linkistä.

Hankittava sähkö on jo pidempään ollut uusiutuvilla energialähteillä tuotettua. Kiinteistöjen käyttämää fossiilisia energiaa, öljyä pääosin, on korvattu uusiutuvilla energialähteillä ja erilaisilla lämpöpumppuratkaisuilla. Samalla on saavutettu taloudellisia säästöjä. Uusien rakennusten ja peruskorjausten kohdalla uusiutuvaan energiaan perustuvat lämmitysratkaisut ja energiatehokkuus ovat suunnittelun lähtökohtia myös jatkossa. Lämmitystapamuutoksia on vielä tehtävänä ja joidenkin kiinteistöjen kohdalla muutokset voidaan toteuttaa kannattavasti vähän pidemmällä aikavälillä.

Kunnan kiinteistökantaan on tehty suunnitelmallisesti rakenteellisia muutoksia. Palveluita on keskitetty suurempiin yksiköhin hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Uudisinvestointien ja peruskorjausten yhteydessä myös tilatehokkuutta on voitu parantaa. Näillä rakenteellisilla muutoksilla on saavutettu hyötyjä talouden ohella myös energiankulutuksen ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Tilatehokkuus ja optimaalinen palveluverkko kuuluvat myös tuleviin kehittämistoimenpiteisiin.

Liikenteen päästöihin vaikuttaminen keskeisessä asemassa

Kestävän kasvun ura edellyttää vahvaa liikenteen päästöihin vaikuttamista. Yli 50 % kunnan päästöistä on peräisin tieliikenteestä ja miltei 90 % näistä päästöistä aiheutuu pääväylien liikenteestä. Raideliikenneyhteyden ja sen tueksi tehtävien maankäytön muutosten vaikutukset tulevat olemaan merkittävä. Tämän ohella tarvitaan kuitenkin monia uusia innovatiivisia toimenpiteitä kestävän liikkumisen edistämiseksi. Näköpiirissä oleva liikkumistarpeen ja -käyttäytymisen murros tulee auttamaan positiivisen kehityksen saavuttamisessa.

CO2-raportin ja päästölaskennan lähtökohdat

CO2-raportti on yli kymmenen vuoden ajan toiminnassa ollut palvelu, joka tukee ja tarjoaa työkaluja muun muassa ilmastotyön suunnitteluun, kohdentamiseen ja seurantaan noin 90 kunnassa ympäri Suomea. CO2-raportin kautta kunnat pystyvät paitsi seuraamaan ilmastotyönsä tuloksia myös vertailemaan päästökehitystään muihin kuntiin.

CO2-raportissa kunnan kasvihuonekaasupäästöt lasketaan kulutusperusteisesti siten, että sähkön ja kaukolämmön päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa sähkö ja kaukolämpö kulutetaan. Jätteenkäsittelyn päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa jäte on syntynyt, vaikka se käsiteltäisiin toisaalla.

Linkit:

Sipoon kasvihuonekaasupäästöt 2008–2020, Ennakkotieto vuodelta 2020
Sipoon kunnan energiapolku

Viimeksi muokattu 23.03.2021

Sipoon opiston kevätlukukauden lähiopetuksen rajoitukset jatkuvat 30.4.2021 asti

Sipoon kunta on päättänyt jatkaa rajoitustoimenpiteitä Covid-19 viruksen leviämisen torjumiseksi. Sipoon opiston osalta rajoitukset koskevat aikuisten ryhmäharrastustoimintaa sekä yksityisopetusta ja ovat voimassa 30.4.2021 asti. Tämä tarkoittaa, että kevätlukukauden lähiopetus siirtyy alkavaksi aikaisintaan 3.5.  tautitilanteen niin salliessa.    

Mikäli opettajasi haluaa järjestää huhtikuussa alkavan opetuksen etäopetuksena, hän on yhteydessä opiskelijaryhmiinsä. Mikäli opetus on suunniteltu pidettäväksi etäopetuksena, opetus toteutuu suunnitellusti. Jo alkanut etäopetus jatkuu suunnitelmien mukaan.    

Tällä hetkellä emme tiedä, voidaanko kevätlukukautta kaikkien lähiopetuskurssien osalta aloittaa. Pyrimme järjestämään vaikka lyhyemmänkin kevätlukukauden toukokuusta alkaen, jos rajoitteet voidaan poistaa.    

Rajoitukset eivät koske 12-vuotiaiden ja sitä nuorempien (vuonna 2008 syntyneet ja nuoremmat). Heidän opetuksensa jatkuu lähiopetuksena.  

Näet kaikki Sipoossa voimassa olevat suositukset ja rajoitukset kunnan verkkosivuilta. Lisäksi saat tietoa alueellisista ja valtakunnallisista suosituksista ja rajoituksista HUSin verkkosivuilta, Valtioneuvoston verkkosivuilta ja aluehallintoviraston verkkosivuilta.

Viimeksi muokattu 05.07.2022