Sipoossa kannattaa asua, koska Sipoo on ”riittävän kaukana kaupungin hälystä, mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä, jos on tarvetta. Luonto, väljyys, rauhallisuus, turvallisuus.” Tämä vastaus sai eniten kannatusta Sipoon vetovoimatekijänä, kun sipoolaisilta kysyttiin Sipoon tulevaisuuden suuntaviivoista.
Kävellen tavoitettava luonto korostui muissakin osallistujien valitsemissa vastauksissa tähän kysymykseen. Ruotsiksi vastanneet nostivat luonnon lisäksi esiin myös erityisesti elävän kaksikielisyyden ja kyläyhteisöt syinä asua Sipoossa. Sipoolaisilta kysyttiin 26.2.-14.3.2021 näkemyksiä Sipoon tulevaisuuden suuntaviivoista kuuden eri teeman kautta netissä. Kuntalaisten näkemyksiä hyödynnetään, kun kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää Sipoon strategiasta tuleville vuosille.
Sipoolaiset osallistuivat kyselyyn 3 060 kertaa. Suomeksi osallistuttiin 2 261 kertaa ja ruotsiksi 799 kertaa. Osallistujat lisäsivät kyselyn kysymyksiin 2 009 omaa vastausta, joista muut osallistujat saivat sitten vertaillen kahta vastausta valita mielestään niistä paremman vastauksen. Parivertailuja, eli yksittäisten vastausparien vertailuja, tehtiin yhteensä 27 414 kertaa.
Tekemistä nuorille, kotihoitoa, tiedotusta
Kuntapalveluista osallistujat kehittäisivät eniten tiedotusta, tekemistä nuorille, terveyspalveluja, kotihoitoa ja kyläkouluja. Suomeksi vastanneet äänestivät suurimmalla voittoprosentilla (87 %) vertailuissa vastausta: ”Kunnan tiedotus hankkeista mahdollisimman aikaisin ja avoimesti. Aito mahdollisuus vaikuttamiseen asukkaille.” Toiseksi parhaan voittoprosentin (79%) sai vastaus ”Väestön kasvaessa pitäisi pitää huolta siitä, että terveyspalvelut ovat riittäviä.”
Ruotsiksi vastanneet äänestivät etenkin vastausta, jossa kaivattiin kehitettäväksi ylipäätään merkityksellistä tekemistä nuorille ja ei ainoastaan urheilua (Voittoprosentti 88). Ruotsiksi vastanneet kehittäisivät kuntapalveluista erityisesti myös kotihoitoa ja ikääntyneiden hoitoa sekä antaisivat kyläkoulujen kukoistaa ja satsaisivat pieniin kouluryhmiin.
Yhteisöllisyyttä kyliä kehittämällä
Yhteisöllisyyttä osallistujat kehittäisivät monin eri tavoin. Suomeksi vastanneet äänestivät eniten vastausta ”Aktiivinen asuinalueiden asukkaiden kuunteleminen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen asuinalueen kehittämisen yhteydessä.” (Voittoprosentti 91). Ruotsiksi vastanneet nostivat kärkeen kylien kehittämisen ja vastauksen: ”Kehittämällä kyliä sen kautta, että tehdään kestäväksi talojen rakentaminen. Ihmiset haluavat asua täällä (kylissä) yhtä paljon kuin asuinalueilla.*” (Voittoprosentti 93) Muissa yhteisöllisyyttä koskevissa kärkivastauksissa nostettiin esiin myös muun muassa yhteisöllisten tapaamispaikkojen lisääminen, asukkaiden Sipoon historian tuntemuksen vahvistaminen ja Sipoonjoen hyödyntäminen.
Syrjäytymistä ja yksinäisyyttä ehkäistäisiin
Syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemisessä ruotsiksi vastanneet nostivat esiin elävät kylät ja asuinalueet sekä lapsiin ja nuoriin satsaamisen. Näin kuului yksi kärkivastauksista kysymykseen: ”Satsaamalla enemmän peruskoulun tukitoimintoihin: oppilashuoltoon, oppimisen tukemiseen, kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, oppilaiden ohjaukseen.*” Suomeksi vastanneet äänestivät korkeimman vertailujen voittoprosentin (88%) vastaukselle: ”Sukupolvien kohtaamisella, jossa nuoret ja ikäihmiset voivat tutustua toistensa arkeen. Ja ikäihmisten tietotaito siirtyy nuorille.” Paljon ääniä saivat myös vastaukset, joissa tuotiin esiin julkisen liikenteen kehittäminen työ- ja opiskelupaikkoihin pääsemisen helpottamiseksi, yhteisöllisten tilojen luominen ja nuorille järkevän tekemisen tarjoaminen iltaisin ja viikonloppuisin.
Etänä luvat ja hakemukset, lähipalveluna koulutus ja terveydenhoito
Osallistujat haluaisivat hoitaa enimmäkseen etänä ne asiansa, jotka liittyvät lupa-asioihin, hakemuksiin, tunnistautumiseen, ja osittain lääkärikäynnit. Osa hoitaisi etänä kaiken, mitä voi hoitaa etänä tai verkon kautta tai minkä hoitamisessa tapaaminen kasvokkain ei anna lisäarvoa.
Enimmäkseen lähipalveluna taas vastaajien mielestä olisi tärkeää hoitaa muun muassa lasten ja nuorten harrastustoiminta, terveydenhoito, koulutus peruskouluissa ja toisella asteella sekä ikääntyneiden asiat. Lähipalveluksi Sipooseen kannatettiin myös Kelan, verotoimiston ja poliisin yhteispalvelupistettä.
Kestävää kehitystä aurinkopaneeleilla ja lähellä tuotettua valitsemalla
Kestävää kehitystä Sipoossa pitäisi edistää suomeksi vastanneiden mielestä perustamalla kehitysstrategia kestävälle kehitykselle, huomioimalla kävelyn ja pyöräilyn infra- ja asuinrakentamisessa alusta alkaen, arvostamalla luontoa päätöksenteossa, suojelemalla ikimetsiä ja lisäämällä julkishallinnon rakennuksiin aurinkopaneelit. Ruotsiksi vastanneet nostivat esiin erityisesti paikallisten palveluiden ja lähellä tuotetun valitsemisen ja suosimisen sekä paikallisten yritysten tukemisen siten. Monilta ruotsiksi vastanneilta kannatusta sai myös vastaus: ”Oivaltamalla, että sipoolaiset tarvitsevat autoa, paremmat liityntäpysäköintipaikat. Jotta julkisilla matkustaminen ei vie tuplasti enemmän aikaa kuin omalla autolla*” (Voittoprosentti 85).
Kaikkia näitä ja muita osallistujien antamia vastauksia sekä äänestysten tuloksia hyödynnetään, kun kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää Sipoon strategiasta ja siten suuntaviivoista Sipoon tulevaisuudelle.
-Haluamme kiittää sipoolaisia aktiivisesta osallistumisesta ja siitä, että he ovat kertoneet omat näkemyksensä. Näin tuleva valtuusto saa työtänsä varten hyvän käsityksen siitä, mitä sipoolaiset ajattelevat kunnan kehittämisteemoista. Lämmin kiitos jokaiselle, joka osallistui, kunnanjohtaja Mikael Grannas sanoo.
* Merkityt vastaukset ovat käännöksiä alun perin ruotsinkielisestä vastauksesta.
Linkit:
Tuloskooste kyselyn tuloksista (pdf)
