Kunnan hallinnoimissa sisätiloissa on edelleen voimassa suositus turvaetäisyyksistä sekä mahdollisuudesta käsihygienian ylläpitämiseen.
Kunnan hallinnoimissa tiloissa yleisötilaisuuksien henkilömäärä on rajoitettu enintään 50 henkilöön. Rajoitus koskee sekä kunnan järjestämiä että kunnan hallinnoimissa sisätiloissa järjestettäviä tilaisuuksia. Päätös rajoituksesta on voimassa 4.7.2021. Sipoon kunnan poikkeusolojen johtoryhmä ei vallitsevassa epidemiatilanteessa näe syytä jatkaa rajoitusten voimassaoloa.
Samalla päivämäärällä, 5.7.2021, poistuu myös kaikkien ikäryhmien harrastusten ryhmäkokorajoitukset kunnan toiminnassa ja kunnan hallinnoimissa sisätiloissa.
Sisätiloissa järjestettävässä toiminnassa on edelleen 5.7. jälkeen voimassa suositus turvaetäisyyksien ylläpitämisestä sekä suositus käsienpesumahdollisuuden tai muulla tavoin hyvän käsihygienian ylläpitämisen mahdollistamisen järjestämisestä.
Henkilömäärien rajoitus kunnan hallinnoimissa ulkotiloissa on purettu jo aikaisemmin.
Talman pohjoisosassa, lähellä Keravan rajaa sijaitseva Kaskelan kotieläinpiha on paikka, jossa aikuinenkin saa hetkeksi tuntea itsensä lapseksi eikä isojen lastenkaan tarvitse pelätä olla lapsia.
Grillipaikka on erityisen suosittu lasten keskuudessa. Se löytyy heti sisäänkäynnin yhteydestä.
Teksti ja kuvat: Kristian Meurman etunimi.sukunimi@sipoo.fi
Vierailin Kaskelan kotieläinpihassa kuumana kesäpäivänä 10-vuotiaan tyttäreni kanssa. Yllättäen pikkuvanha esiteinikin unohtaa ”ison tytön” roolinsa, kun pääsee kirjaimellisesti eläinten sekaan.
Kuka pelkää Kessua?
Ensimmäisenä eläimenä vastaan tulee omassa aitauksessaan touhuava valtavankokoinen musta saksanpaimenkoira Kessu. Kiltti, mutta hieman villi Kessu on todellinen ihmisystävä, mutta suuren kokonsa vuoksi sitä voi kyllä joku pelästyä.
-Emme koskaan pidä Kessua vapaana, jos yksikin lapsi pelkää koiria, Kaskelan kotieläinpihan emäntä Minna Kivistö kertoo. Kessu tosin nauttii huomiosta ja vaikka täällä on kaikenlaista vuohista hevosiin ja kanoista lampaisiin, niin kyllä Kessu on ilman muuta pihamme ehdoton suosikki, hän nauraa.
En ihmettele, sillä koiraystävänä toki muutenkin komea paimenkoira on mielestäni hieno, mutta kieltämättä Kessussa on jotain poikkeuksellisen suloista. Tekisi mennä halaamaan sitä.
Kessu on komea saksanpaimenpoika.
Hiljalleen rakentaen ja pitkälti itse tehden
Minna Kivistö ei ole mikä tahansa eläintäti, onhan hän itse rakentanut suurilta osin koko kotieläinpihansa. Noin puolitoista vuotta sitten avattu kotieläinpiha onkin rakennettu sekä rakkaudella että pieteetillä. Miehensä on toki ollut mukana auttamassa rakennustöissä ja kaikista vaikeimmat rakennustyöt on teetetty ammattilaisella. Mutta selvää on, että Minnalla ei mene sormi suuhun, jos jokin paikka repsottaa tai vaatii kohentamista.
Projektit eivät suinkaan ole vielä ohi, parhaillaan on käynnissä kahvilarakennuksen takaterassin rakentaminen, jossa on mahdollista jatkossa istua varjossa oikein kuumien kesäpäivien koittaessa.
Järkevä määrä eläimiä
Kaskelan kotieläinpiha ei ole mikään valtava laitos, eikä siellä ole tolkutonta määrää eläimiä. Tapahtui mittaus sitten lajien tai lukumäärän mukaan. Maltillinen määrä eläimiä tarkoittaa, että henkilökunnalla on oikeasti aikaa pitää eläimistä huolta ja lisäksi kullekin eläimelle on lajityypillisesti määriteltynä ruhtinaallisesti tilaa touhuta ja temmeltää.
Kotipihan emännän soljuvaa puhetta kuunnellessa ymmärtää, että jokainen pihatto, rakennus ja kopsuttelupaikka on tarkkaan suunniteltu. Eläimiltä ei myöskään puutu virikkeitä ja maallikonkin on helppo nähdä, että eläimet voivat hyvin.
Kurottautuessani ottaakseni valokuvaa upeista hevosista ja poneista Minna tokaisee, että kyllä sinne hevosten sekaan voi mennä. Olen aina pitänyt hevosista, mutta koska omakohtainen kokemus on satunnaisiin ratsastuskokemuksiin rajoittunutta, vierastan hetken ajatusta tuntemattomien hevosten sekaan menemisestä. Löydän kuitenkin ennen kuin oikeastaan tajuankaan itseni hevoshaasta, jossa jo ystävälliset ja uteliaat hevoset tulevat tervehtimään. Silittäessäni komean Suomenhevosen turpaa ja katsoen sen lempeän uteliaisiin silmiin meinaan unohtaa koko valokuvaamisen.
Vasta hevoshaassa seisoessani tajuan, miten valtavan kokoinen alue hevosilla on käytössään. Käy ilmi, että tämä on vasta osa tarhasta. Kesälaitumelle hevoset pääsevät Keravanjoen rantaan, jossa ne voivat maiskutella niityllä kasvavaa heinää ja muita herkkuja. Jos olisin hevonen, olisin taatusti tyytyväinen Kaskelan kotieläinpuistossa.
Suomenhevoset ovat komeita ja ystävällisiä. Niitäkin saa silittää aidan toiselta puolen.
Hevoshakaan ei sentään normaalisti päästetä vieraita, etenkään lapsia, koska ne voivat isoine turpineen pelästyttää etenkin pienemmät lapset. Mutta lampaiden ja vuohien aitaukseen ovat kaikki tervetulleita huoltajiensa seurassa ja vastuulla! Hyvä on kuitenkin odottaa, että henkilökuntaan kuuluva antaa luvan mennä aitaukseen, omin nokkineen ei ole syytä mennä eläinten joukkoon, koska ne voivat pelästyä.
Lastenleirejä, synttäreitä ja muita tapahtumia
Kaskelan kotieläinpihassa järjestetään pitkin kesää leirejä eri ikäisille lapsille. Lisäksi pihapiirissä voi järjestää muun muassa syntymäpäiväjuhlia nuotiogrillauksineen ja poni- tai hevostalutuksineen.
Reilusti parkkitilaa ja herkut kahvilasta
Pääsyliput myydään sisäänkäynnin vieressä sijaitsevasta kahvilarakennuksesta, jonka edustalla on muutamia pöytiä ja tuoleja. Sisäänkäynti on heti isokokoisen, pellolle raivatun parkkitilan ohessa. Kahvilasta löytyy kahvin ja kylmien juomien lisäksi muun muassa jäätelöä ja makeisia ja aina vähintään yhtä suolaista ja yhtä makeaa leivonnaista tai muuta vastaavaa herkkua. Myös erityisruokavaliot huomioidaan.
Syödä voi myös eläinten ympäröimänä. Pöytäryhmiä löytyy kotieläinpihan keskiosasta useampia ja myös omien eväiden syöminen on sallittua, joskin kahvilan herkut kyllä näyttävät sen verran hyviltä, että ainakaan itse en vaivautuisi raahaamaan kotoa mitään.
Komea vanha, mutta toimintakykyinen traktori nököttää pihan laidalla. Taustalla näkyvät vuohien aitaus, hevoshaka ja useat piknikpöydät, joiden parissa kelpaa nauttia kahvilasta ostettuja herkkuja.
Keppihevosradalle vapaasti harjoittelemaan
Oikeiden hevosten ja ponien lisäksi kotieläinpihalta löytyy myös keppihevosrata sekä valikoima keppihevosia, joita saa ilmaiseksi lainata. Voi siis omatoimisesti järjestää kavereiden tai perheen kesken keppihevoskilpailut. Itse olin ehkä jopa vähän harmissani, että oma tyttäreni ei houkutellut. Olisi kerrankin ollut tekosyy näyttää jopa normaalia hölmömmältä ilman että tarvitsee hävetä!
Luontopolku kirsikkana kakun päällä
Kotieläinpihan päästä lähtee noin 600 metrin mittainen luontopolku, joka kiertää hevosten kesälaitumen ja kulkee pitkän pätkän Keravanjoen rantaa pitkin. Luontopolun varrella on myös etenkin pieniä lapsia varmasti kiinnostava rakennus, joka kirvoitti mainion keskustelun myös minun ja kymmenvuotiaani välille.
Luontopolku kiertää Keravanjoenrantaa upeassa niittymaisemassa. Luontopolun varrelta löytyy myös yllättävä paikka.
Tekemistä vaikka koko päiväksi
Vaikka alue ei ole mikään suuren suuri on tunnelma kotieläinpihassa mukavan verkkainen. Nähtävää riittää ja toisaalta, kuten pihan emäntä toteaa, monesti riittää vaan istahtaa alas ja seurata eläinten touhuamista. Se onkin varsin terapeuttista, etenkin kun tietää, että useimpia eläimiä voi myös käydä rapsuttelemassa.
Melko uutena tulokkaana Kaskelan kotieläinpiha ei vielä ole välttämättä kaikkien tuntema, mutta ainutlaatuisena paikkana se tulee varmasti olemaan sitä tulevaisuudessa.
Suosittelen lämpimästi kesäretkikohteeksi Kaskelan kotieläinpihaa kaikenikäisille. Huomioitavaa on kuitenkin, että piha on avoaluetta ja tästä syystä voimakkaan sade- tai ukkosmyrskyn aikana piha saatetaan joutua sulkemaan.
Oikeiden eläinten lisäksi Kaskelan kotieläinpihassa pääsee myös temmeltämään keppihevosten kanssa, joita saa maksutta lainata.
Penaty (ven. Пенаты) oli Karjalan kannaksella Kuokkalassa (nyk. Repino, nimetty Repinin mukaan) sijainnut huvila, jossa Ilja Repin asui ja työskenteli noin 30 vuoden ajan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Osoite: Primorskoe Shosse 411, Repino. Alkuperäinen rakennus tuhoutui jatkosodan aikana, mutta se rakennettiin uudelleen museoksi 1960-luvulla.
Penaty
Ilja Repin osti Terijoen huvilayhdyskunnassa sijainneen tontin vuonna 1899 puolisonsa kirjailija Natalia Borisovna Nordmanin nimiin. Natalia Nordman oli suomalaissukuinen amiraalin tytär, n. 20 vuotta nuorempi kuin Repin. Repinin erottuaan ensimmäisestä vaimostaan Verasta, hänellä ja Nordmanilla oli ns. vapaa suhde, joka oli molempien ihaileman Leo Tolstoin moraalisten periaatteiden mukainen. Repin ja Nordman rakennuttivat tontille ensin pienen mökin, jota he käyttivät pari vuotta kesäasuntona. Mökkiä laajannettin pian 1. kerroksiseksi huvilaksi, jolle he antoivat nimen ”Penaty” muinaisten roomalaisten palvomien kotijumalien penaattien mukaan. Repin ja Nordman muuttivat heinäkuussa 1903 Kuokkalaan vakituisesti.
Penatya laajannettiin niin, että ensimmäisenä valmistuivat kuisti ja työhuone, ja myöhemmin vuonna 1906 huvila korotettiin kaksikerroksiseksi. Yläkertaan tuli kaksi eri ilmansuuntiin päin avautunutta ateljeeta eli ns. kesä- ja talviateljeet. Luonnonvalon saamiseksi rakennukseen tehtiin tornimaiset lasikatot. Huvila on yli 500 m² ja siinä on kahdeksan huonetta, joista suurin huone 2. kerroksessa toimi Repinin ateljeena. Nordmanilla oli talviverannan vieressä pohjakerroksessa työhuone (se ei ole auki museovieraille), jossa hän kirjoitti novelleja, romaaneja ja näytelmiä.
Kuva: Eija Olsson
Repinin huvimaja
Vuonna 1906 kunnostettiin myös huvilan pihaa, jonne valmistui muun muassa kaksi lampea ja ”Homeroksen toriksi” nimetty aukio paviljonkeineen. Pihapiirissä oli myös toinen rakennus, jossa asui Ilja Repinin poika Juri Repin perheineen (vaimo ja kaksi poikaa). Taiteilijana toiminut Juri Repin muutti myöhemmin Suomeen pysyvästi vuonna 1939, ensin Mäntsälään ja sitten Helsinkiin. Hän asui talvisodan ajoista Pelastusarmeijan yömajassa kuolemaansa saakka, ja sieltä käsin kaupitteli maalauksiaan. Hän kuoli vuonna 1954 ja on haudattu Hietaniemen ortodoksiselle hautausmaalle.
Repin maalasi useita teoksia samanaikaisesti, ja suurten maalausten teossa auttoivat hänen oppilaansa, joita usein asui talossa. Huvilan seinillä on Repinin oppilaiden ja ystävien töitä, mutta hänen omista maalauksistaan hienoimmat ovat nykyään Venäläisen taiteen museossa Pietarissa, Eremitaasissa ja Tretjakovin galleriassa Moskovassa.
Jo vuonna 1888 Repin etsi Etelä-Venäjältä materiaalia tunnettuun maalaukseensa Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille. Monet taulun esineistä voi löytää Penatyn ateljeesta.
Nordmanilla oli paljon ideoita siitä, miten heidän talossaan oltiin ja elettiin, mm. ilman palvelijoita. Hän lanseerasi kasvisruokavalion, gramofonin tahtiin tanssimisen, valokuvaamisen ja keskiviikkoiset vastaanotot. Nordman oli Tolstoin tapaan vakuuttunut siitä, että maailman voisi pelastaa nälältä kasvissyönnillä.
Keskiviikot olivat vierailupäiviä. Silloin huvilan ulkopuolelle ison maantien varteen ripustettiin kello 15 vaaleansininen lippu, joka viesti siitä, että kaikki olivat tervetulleita. Nordman hyväksyi, terveellisistä elämäntavoistaan huolimatta, yhden epäterveellisen (?) asian: viinin. Hän kutsui sitä juomaksi, joka antaa juojalle auringon energian.
Ruokasalin pyöreän pöydän ympärillä (pyöritettävä keskiosa) kaikki ottivat ruokansa itse. Jos joku unohti säännöt ja tarjoili toiselle, ”rangaistuksena” oli yleensä se, että joutui pitämään hauskan puheen ruokasalin nurkan puhujaportaikossa. Repin itsekin saattoi saada tämän rangaistuksen. Pyöreässä pöydässä on laatikot, johin jokainen laittoi likaiset käytetyt astiat. Vierailijoitten joukossa oli monia kuuuluisuuksia, kuten kirjalijat Maksim Gorki ja Leonid Andrejev sekä kulttuurivaikuttaja, kriitikko ja realismin puolustaja Vladimir Stasov. Kyläilyjen ja isojen illallisten aika kesti vuoteen 1914, jolloin Nordman sairastui ja vetäytyi Sveitsiin, jossa hän kuoli. Nordman jätti Penatyn Pietarin Taideakatemialle, joka sai huvilan käyttöönsä vasta Repinin kuoltua.
Suomen itsenäistyttyä joulukuussa 1917 Repin jäi edelleen asumaan Kuokkalaan. Hänestä tuli yksi monista venäläisistä emigranteista Suomessa. Suomen ja Neuvosto-Venäjän rajan sulkeuduttua Repinin suhde venäläiseen kulttuuriväkeen katkesi joksikin aikaan, mutta sen sijaan hän ystävystyi suomalaisten taiteilijoiden kanssa, joita vieraili usein Kuokkalassa. Lenin yritti houkutella Repinia Neuvostoliiton puolelle useita kertoja, mutta hän ei ollut kiinnostunut. Hän halusi asua Suomessa, jossa hän koki olevansa onnellinen (kertoi näin kirjeessä Eino Leinolle).
Repin lahjoitti vuonna 1919 seitsemän omaa maalaustaan ja 23 muuta venäläisten taiteilijoiden maalausta Suomen Taideyhdistykselle.
Kun Repinin oikea käsi oli kipeä ja hänen näkönsä oli heikentynyt, hän maalasi vasemmalla kädellään ja käytti lähes metrin pituisia siveltimiä.
Repin kuoli huvilassaan 86-vuotiaana syyskuussa 1930, ja hänet haudattiin Penatyn puistoon pienelle kukkulalle, paikkaan, jonka hän oli itse valinnut ja jota hän kutsui kotikylänsä Tsugujevin nimellä. Repinin vaatimatonta hautaa koristavat kukkaistutukset ja puinen ortodoksinen risti. Hän sai ennakkoon luvan hautaukseen omalle tontilleen viranomaisilta Helsingistä.
Repinin hautaristi
Repinin kuoleman jälkeen taloon jäi asumaan hänen vanhin tyttärensä Vera. Talvisodan päätyttyä huvila annettiin Pietarin taideakatemian haltuun, joka kesäkuussa 1940 perusti rakennukseen museon. Jatkosodan sytyttyä kesällä 1941 Penatyn irtaimisto evakuoitiin Leningradiin, ja myöhemmin sodan aikana koko huvila tuhoutui. Sodan aikana vuonna 1944 kun vietettiin Repinin 100-vuotisjuhlaa, päätettiin huvila rakentaa kokonaan uudelleen. Lopulta huvila avattiin yleisölle vuonna 1962. Osa Penatyn huoneista on sisustettu vanhojen valokuvien perusteella alkuperäiseen asuunsa, ja nähtävillä on runsaasti Repinille kuulunutta esineistöä sekä hänen töitään (kopioita) ja niiden luonnoksia.
Eija Olsson, Sipoon opiston tuntiopettaja
Lähteet:
Wikipedia
Repinin kotimuseosta hankittu kirja
Artikkeli Glorian Antiikki -lehdestä
Kotimuseo Penatyn oppaan kertomukset
Sipoon kunnan elinkeinoyksikkö esittelee sipoolaisia yrityksiä kunnan nettisivuilla ja sosiaalisten medioiden kanavilla kesän 2021 aikana.
Sipoonlahden liikealueesta ilmakuva
Yrittäjiä kalasteltiin verkosta
Kunta julkaisi sosiaalisissa medioissa alkukesästä kutsun sipoolaisille yrityksille ja yrittäjille ilmoittaa liiketoimintansa esiteltäväksi kunnan internetsivuilla sekä kunnan hallinnoimilla sosiaalisen median tileillä Facebook- ja Instagram-palveluissa. Kutsua jaettiin kunnan omien tilien ohella myös Sipoon alueella toimiviin Facebook-ryhmiin.
Kutsussa kerrottiin, että ilmoittautuneiden joukosta valitaan viisitoista yritystä, joille tarjotaan näkyvyyttä kunnan kanavilla. Määräajaksi ilmoittautumiselle asetettiin juhannusaatto, 25.6.2021.
Määräaikaan mennessä ilmoittautumisia tuli 24 yritykseltä ja yrittäjältä. Elinkeinopäällikkö Elina Duréault, yrityskoordinaattori Anne Peltonen ja viestinnän harjoittelija Kristian Meurman tekivät päätökset valittavista yrityksistä.
Edellytyksinä valituksi tulemiselle olivat muun muassa, että yritys on rekisteröity ja sen kotipaikka on Sipoossa sekä että yrityksen pääasiallinen liiketoiminta-alue on Sipoo. Täten esimerkiksi Sipoossa sivutoimipistettä pitäviä tai kokonaan Sipoon kunnan rajojen ulkopuolella toimivia yrityksiä ei tällä kertaa valittu, vaikka ne palvelisivatkin sipoolaisia asiakkaita.
Osa esitellään Visit Sipoossa
Kahden ilmoittautuneen yrityksen kohdalla todettiin, että toimialan esittely sopii paremmin Visit Sipoo-kategoriaan, koska liiketoiminta palvelee erityisesti matkailijoita. Näiden yritysten esittelyn sijaan kirjoitetaan matkavinkkiartikkeli, joka myös jaetaan sosiaalisessa mediassa.
Kahdesta kolmeen artikkelia viikossa heinä-elokuussa
Yritysesittelyt toteutetaan suomen- ja ruotsinkielisten artikkelikirjoitusten muodossa kunnan nettisivuilla Business Sipoo-kategorian uutisina, jonka lisäksi kooste artikkelista julkaistaan kunnan Facebook- ja Instagram-tileillä. Yritysesittelyistä tehdään myös englanninkielinen koosteartikkeli kesän päätteeksi. Ensimmäinen yritysesittely julkaistaan viikolla 27.
Tavoitteena sipoolaisten kannustaminen käyttämään oman kunnan yrittäjien palveluita
Viestintäharjoittelijan aloitteesta syntyneen markkinointisarjan tavoitteena on tehdä sipoolaisille tunnetuksi oman kunnan alueen yrittäjiä, yrityksiä sekä näiden tarjoamia palveluita. Markkinointisarjan teema on Sipoo yrittää – ja onnistuu!
Pöytäkirja ympäristöterveysjaoston kokouksesta 10.6.2021 on nähtävillä ympäristöterveydenhuollon toimistossa, Tekniikankaari 1 A, Porvoo, 28.6.2021–11.7.2021
klo 9–15 sekä Porvoon internet-sivuilla: Esityslistat ja pöytäkirjat / Ympäristöterveysjaoston esityslistat ja pöytäkirjat
Kuulutuksen julkaisu päivä: 24.6.2021 Päätöksen tiedoksisaantipäivä: Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisajankohdasta, eli 1.7.2021. Päätösnumero: § 59 /16.6.2021, Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan päätös.
Hakija: T:mi Kari Lukin
Asia: Ympäristölupa maa-ainesasemalle Sipoon Paippisten kylässä kiinteistöllä 753-426-11-91. Kyseessä on olemassa oleva maa- ja kiviainesten varastointi- ja kuljetustoiminta.
Päätöksen pääasiallinen sisältö: Ympäristölupa myönnettiin. Nähtävilläpito: Tämä kuulutus pidetään nähtävillä 24.6.-2.8.2021 Sipoon kunnan verkkosivuilla. Päätös on nähtävillä ja luettavissa osoitteessa www.sipoo.fi -> demokratia -> esityslistat ja pöytäkirjat -> esityslistat ja pöytäkirjat 1.1.2021 alkaen->Rakennus- ja ympäristövaliokunta -> pöytäkirja 16.6.2021 -> § 59 ja osoitteessa www.julkipano.fi.
Ilmoitusasiakirjoja voi lukea myös SipooInfossa (Pohjoinen Koulutie 2, Nikkilä) sen aukioloaikoina.
Muutoksenhaku: Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa. Valitusaika päättyy 2.8.2021. Lisätietoja antaa: Sipoon kunnan ympäristövalvonta Sähköposti: ymparisto@sipoo.fi.
Kuulutuksen julkaisu päivä: 24.6.2021 Päätöksen tiedoksisaantipäivä: Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisajankohdasta, eli 1.7.2021. Päätösnumero: § 60 /16.6.2021, Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan päätös.
Hakija: Rudus Oy
Asia: Maavallin rakentamisen määräajan pidentäminen (Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan 4.3.2020 tekemään päätökseen §25), lounaisen ja kaakkoisen maavallin jälkihoitotoimenpiteiden loppuunsaattamiseksi kiinteistöillä 753-421-7-286 ja 753- 421-7-281. Päätöksen pääasiallinen sisältö: Lisäaikaa vallien jälkihoitotoimenpiteille myönnettiin 30.8.2021 asti.
Nähtävilläpito: Tämä kuulutus pidetään nähtävillä 24.6.-2.8.2021 Sipoon kunnan verkkosivuilla. Päätös on nähtävillä ja luettavissa osoitteessa www.sipoo.fi -> demokratia -> esityslistat ja pöytäkirjat -> esityslistat ja pöytäkirjat 1.1.2021 alkaen -> Rakennus- ja ympäristövaliokunta -> pöytäkirja 16.6.2021 -> § 60 ja osoitteessa www.julkipano.fi.
Ilmoitusasiakirjoja voi lukea myös SipooInfossa (Pohjoinen Koulutie 2, Nikkilä) sen aukioloaikoina.
Muutoksenhaku: Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa. Valitusaika päättyy 2.8.2021. Lisätietoja antaa: Lisätietoja antaa 19.7.2021 lähtien vs. ympäristövalvontapäällikkö Anu Juvonen p. 050 5487596. Sähköposti: anu.juvonen@sipoo.fi
Kuntaliiton julkaisemassa raportissa Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2020 Sipoo loistaa kaikista kustannustehokkaimpana.
Sipoo oli vertailukuntia kustannustehokkaampi kaikilla mitatuilla osa-alueilla, järjestäen kaikki sosiaali- ja terveystoimen alaiset palvelut muita kuntia edullisemmin. Pienin eroavaisuus oli vanhuspalvelujen kohdalla (-1,0 % keskiarvoon verrattuna) ja suurin lasten ja perheiden palvelujen kohdalla (-34,9 % keskiarvoon verrattuna).
Ikävakioidut kustannukset yli 10 prosenttia pienemmät kuin vertailukunnilla
Sipoon sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kustannukset asukasta kohden olivat vuonna 2020 3 337 euroa / henkilö, joka oli 10,2 prosenttia pienempi kuin vertailukuntien keskiarvo.
Mukana Kuntaliiton vertailussa olivat Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Porvoo, Salo, Sipoo. Lisäksi vertailussa oli mukana Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (ilman Puolankaa, joka on Kainuun sotessa osajäsenenä) sekä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula.
Kuntaliiton raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Kuntaliiton internetsivuilla: www.kuntaliitto.fi
Kaikenikäisille sopiva nukketeatteriesitys järjestettiin asuntovaunussa ja trubaduuri viihdytti keksimällä hetkessä lauluja lasten antamista aiheista perjantaina 19.6.2021.
Sipoon kunnan järjestämä koko perheen tilaisuus keräsi lapsiperheitä saaristoa myöten. Karavan-asuntovaununukketeatterin non-stop-esitys oli niin suosittu, että vuoroaan sai odottaa. Onneksi Artborgin taiteilijoiden työhuoneisiin sekä Sipoon kunnan taidekokoelmasta koostettuun Poimintoja-näyttelyyn pääsi samalla tutustumaan. Lisäksi Artborgin sisäpihalla toimi pop-up kirpputori. Kielirajattoman nukketeatteriesityksen teemana oli sirkustemput ja vuoroaan odottaessa oli myös mahdollisuus tutustua paikalle järjestettyyn valokuvanäyttelyyn.
Pop-up-kirpputorilla oli myynnissä muun muassa vaatteita, sisustustarvikkeita, kirjoja ja leluja.
