Kunnanjohtaja Mikael Grannas kuvailee Sipoon tulevan budjettivuoteen 2022 tilanteessa, jossa eduskunta on päättänyt siirtää kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle vuodesta 2023 alkaen ja jossa toipuminen koronakriisin vaikutuksista on alkanut.

-Sekä koronakriisistä palautuminen että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuleva siirto tuovat epävarmuuksia kuntatalouteen, mutta tämä talousarvio on kuitenkin tasapainoinen, Grannas sanoo.

Tänä vuonna Sipoon kunnan tulos on muodostumassa alijäämäiseksi, mutta ensi vuonna kunnan tulos kääntyisi kunnanjohtajan talousarvioehdotuksen mukaan niukasti positiiviseksi. Ensi vuoden jälkeen kunnan talouden rakenne muuttuu voimakkaasti, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen menot ja tulos siirtyvät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen ja huomisen kunnan valmistelu ja henkilöstön sekä omaisuuden siirtymisen valmistelu työllistää ja haastaa kuntaa ensi vuonna.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist kuvailee vuoden 2022 talousarvion valmistelun olleen haastavaa uusille luottamushenkilöille kuntavaalien siirtymisen vuoksi.

-Talousarvio perustuu edellisen kunnanhallituksen hyväksymään raamiin ja edellisen kunnanvaltuuston strategiaan. Myönteistä on, että talousarvioehdotus näyttää ylijäämää. Sivistys-, sosiaali- ja terveystoimessa on lisäpanostuksia kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi pandemian jälkeen ja palkataan myös uusia työntekijöitä, Lindqvist sanoo.

Kunnallisvero ennallaan 19,25 prosentissa

Ehdotuksen mukaan kunta pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 19,25 prosentissa vuonna 2022. Yleinen kiinteistövero säilyisi 1,00 prosentissa. Verotuloja kunnalle ennustetaan kertyvän vuonna 2022 119,1 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien arvioidaan olevan 17,9 miljoonaa euroa.

Talousarvioehdotuksessa Sipoon ulkoiset kustannukset asukasta kohti ovat 6 752 euroa ja kunnan lainamäärä asukasta kohti on 6 513 euroa. Lainamäärä asukasta kohti on nousemassa 395 euroa tämän vuoden ennusteesta.

Ehdotuksen mukaan sivistyspalveluihin, eli opetukseen, varhaiskasvatukseen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluihin, kunta satsaisi ensi vuonna noin 58 miljoonaa euroa. Sivistyspalveluissa keskitytään tukemaan kuntalaisten yleistä hyvinvointia ja korjaaman pandemia-aikana syntyneitä koululaisten oppimisvajeita. Varhaiskasvatuksessa asiakasmaksuperusteiden muutos tulee pienentämään tuottoja. Perusopetukseen ehdotetaan lisättäväksi kaksi oppilaanohjaajaa, jotta voidaan kattaa laajennetun oppivelvollisuuden myötä tullut oppilaiden oikeus tehostettuun henkilökohtaiseen ohjaukseen vuosiluokilla 8. ja 9. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden yhteisenä tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä kuntalaisten harrastusmahdollisuuksia.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin ehdotetaan käytettävän noin 67 miljoonaa euroa. Palveluasumisen kustannusten ennakoidaan nousevan ensi vuonna, koska ympärivuorokautisen hoivan paikkoja tarvitaan aiempaan enemmän. Ehdotuksessa on mukana myös esimerkiksi lisää työntekijöitä suun terveydenhuoltoon ja avosairaanhoidon vastaanotolle. Sosiaali- ja terveyspalveluissa pyritään saamaan tasapainoon koronapandemian aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka, jotta pitkiksi venyneet jonot eivät kasva lisää.

Tekniikka- ja ympäristöpalveluiden, eli katu- ja viheralueiden, rakennusvalvonnan, toimitilojen ja ympäristövalvonnan, menoihin ehdotetaan käytettävän noin 20 miljoonaa euroa. Kunnan talous-, henkilöstö-, hallinto-, it- ja asiakaspalveluihin aiotaan satsata noin 9 miljoonaa euroa. Samoin kaavoituksen, maankäytön, liikenteen, työllisyyden ja elinkeinon palveluihin ehdotetaan noin 9 miljoonaa euroa.

Sipoo investoi katujen ja muun infran rakentamiseen uusille alueille

Ehdotuksen mukaan kunta investoi rakennuksiin ja infrastruktuuriin ensi vuonna yhteensä noin 12,9 miljoonaa euroa. Merkittävin osuus investoinneista, noin 6,5 miljoonaa euroa, menisi ensi vuonna katujen, viheralueiden, vesihuollon ja muun infrastruktuurin rakentamiseen.

– Väestöennusteet Suomessa näyttävät väestön ikääntyvän. Sipoon pitää jatkossa tarkasti miettiä palveluinvestointiensa tarpeellisuutta ja ajoitusta. Tämä tilanne on huomioitu investointibudjetissa, jonka painopiste on kaavataloudellisesti suotuisien alueiden toteuttamisessa, Grannas sanoo.

Nikkilän alueella rakennetaan kadut ja muu yhdyskuntatekniikka Pohjanniityn tulevalle asuinalueelle ja viimeistellään Jokilaakson aluetta. Söderkullassa valmistuu ensi vuonna Taasjärvi IV:n asuinalue. Rahaa ehdotetaan varattavaksi jo myös Nikkilän kartanon keskuksen (NG8) yhdyskuntatekniikansuunnitteluun ja Taasjärven itäpuolen, Massbyn Danielsbackan ja Söderkullan kartanon alueiden suunnitteluun. Tavoitteena on, että laajennusinfrainvestoinnit katetaan aikanaan uusilta alueilta saatavilla tontinmyyntituloilla.

Kiertoliittymä Söderkullaan ja Sibbo Gymnasiumin peruskorjaus

Rakennusinvestointien osalta ensi vuonna ajankohtaiseksi tulee ehdotuksen mukaan Sibbo Gymnasiumin kiinteistön peruskorjaus. Lisäksi Nikkilän uusi pelastusasema rakennetaan ensi vuonna leasing-rahoituksella. Väylähankkeista ensi vuonna toteutettaisiin kiertoliittymä Söderkullantien ja Uuden Porvoontien risteykseen, mihin varataan 0,6 miljoonaa euroa. Kiertoliittymällä parannetaan työmatka- ja asiointiliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta.

Lisäksi ensi vuonna jatketaan kevyen liikenteen väylän suunnittelua Nikkilän ja Söderkulla välille yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa ja rahaa ehdotetaan varattavaksi tiesuunnitelman laatimiseen 0,2 miljoonaa euroa. Brobölentien ja Öljytien risteyksen liikenneturvallisuuden parantamisen edistämiseen ehdotetaan varauduttavan 0,5 miljoonalla eurolla. Nikkilän keskuspuistosta ehdotetaan toteutettavan ensi vuonna toinen osa, joka on pääkirjaston ja Enterin välinen alue. Siihen varataan vajaat 0,3 miljoonaa euroa.

Linkki: Kunnanjohtajan ehdotus vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2022-2024 taloussuunnitelmaksi (pdf).