Söderkullassa sijaitsevien, asemakaavan S31 mukaisen Liiketien katusuunnitelmaehdotus pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 § mukaisesti julkisesti nähtävänä 1-14.9.2022 välisenä aikana toimiston aukioloaikana Sipoon kunnan pääkirjaston infopisteessä sekä kunnan kotisivuilla
Mahdolliset katusuunnitelmaa koskevat muistutukset on toimitettava nähtävilläoloaikana Sipoon kunnan tekniselle valiokunnalle, PL 7, 04131 SIPOO tai kirjaamo@sipoo.fi
Syyskuussa 670-vuotiaan Sipoon kunnan kunniaksi järjestettävän juhlaviikon 19.-25.9.2022 virallinen tapahtumalistaus on julkistettu.
”Tervetuloa kaikki kuntalaiset ilolla mukaan juhlistamaan pitkää yhteistä historiaamme,” toivottaa kunnanjohtaja Mikael Grannas.
Viikon aikana pääset esimerkiksi tutustumaan saaristomaisemaan, maistelemaan Sipoo-leivosta, svengaamaan jazzin tahdissa tai pistämään räpäten. Kuorolaulu raikaa Juhlatalolla ja Nikkilän urheilukentällä liikutetaan kaikenikäisiä.
Teemme Oma asiointi – verkkoasiointiin huoltotoimenpiteitä 2.-4.9., jolloin sähköinen asiointipalvelu on kokonaan pois käytöstä. Huoltokatko alkaa perjantaina 2.9. iltapäivällä noin kello 14. Palvelu on käytettävissä normaaliin tapaan taas maanantaina 5.9. kello 10 jälkeen.
Tietopyyntötapauksissa voit lähettää huoltokatkon aikana vapaamuotoisen pyynnön kunnan kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@sipoo.fi.
Syyskuun alusta lähtien poistotekstiilejä kerätään jokaisella Rosk’n Rollin jäteasemalla. Poistotekstiilejä – samoin kuin syksyn puutarhajätteitä – vastaanotetaan kotitalouksilta ohjeiden mukaan lajiteltuna ja pakattuna maksutta.
Kuva: Suvi Suovaara
Viime marraskuusta lähtien poistotekstiilejä on kerätty Itä- ja Länsi-Uudellamaalla määrätyillä jäteasemilla sekä muutaman yhteistyökumppanin toimipisteissä. Vastaanoton laajentuessa joka jäteasemalle laajenee poistotekstiilien keräys koko Rosk’n Rollin toimialueelle.
”Käyttökelvottomien tekstiilien keräykselle on selvästi ollut kysyntää. Asiakkaat ovat ottaneet tämän palvelun innokkaasti vastaan ja olemme tähänastisilta keräyspisteiltä saaneet ihan mukavasti materiaalia uusiokäyttöön.”
”Alusta asti oli kuitenkin selvää, että laajennamme keräyksen seuraavassa vaiheessa koko toimialueemme kattavaksi”, sanoo aluepäällikkö Johanna Saarinen.
Poistotekstiilistä kierrätysraaka-ainetta
Poistotekstiilien keräykseen kuuluvat kotitalouksien loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit. Keräykseen ei kuitenkaan saa laittaa sukkia, alusvaatteita, kenkiä, peittoja, mattoja tai pehmoleluja.
”Nyrkkisääntö on, että kuivat ja puhtaat, loppuun kuluneet eli käyttökelvottomat vaatekappaleet ja kodintekstiilit ovat poistotekstiilejä. Pesussa lähtemättömät ruokatahrat eivät haittaa, mutta kosteita, homeisia tai vahvasti haisevia tekstiilejä ei saa tuoda keräykseen. Nämä kuuluvat sekajätteeseen”, kertoo Saarinen.
Poistotekstiilit tulee pakata tiiviisti suljettuun jätesäkkiin. Jäteasemille voi tuoda kerralla enintään 200 litran säkillisen verran, paitsi Porvoon Domargårdin ja Lohjan Munkkaan jätekeskuksiin voi tuoda isompia eriä, jopa kahteen kuutioon asti.
Rosk’n Rollin yhteistyökumppanit – Vihdin Kierrätyskeskus, Emmaus Westervik sekä Goodwill – lajittelevat kerätyt poistotekstiilit laadun mukaan. Jos mukaan on eksynyt hyvälaatuisia vaatteita tai tekstiilejä, ne käytetään uudestaan sellaisenaan. Rosk’n Roll kuitenkin kannustaa laittamaan käyttökelpoiset, hyvälaatuiset vaatteet suoraan esimerkiksi kierrätysmyymälöihin tai kirpputoreille eikä poistotekstiilien keräykseen.
Käyttökelvottomat tekstiilit ohjataan Lounais-Suomen jätehuollon poistotekstiilin jalostuslaitokseen, jossa niistä jalostetaan kierrätyskuitua uusien tuotteiden raaka-aineeksi.
Lajittelemalla säästät
Jäteasemalle kannattaa tuoda kerralla enemmän jätteitä. Etenkin jos tuo maksullisia jätteitä, kuten sekajätettä, isompi kertaerä tulee myös edullisemmaksi. Kotitalouksien pienkuormat hinnoitellaan tilavuuden mukaan, ja täysillä kuutioilla saa parhaiten vastinetta rahalleen.
Syksyn puutarhatöistä syntyvät jätteet saa kuitenkin tuoda jäteasemalle maksutta, kunhan ne on lajiteltu ohjeiden mukaan. Haravointijätteeseen kuuluu pihojen haravoimisesta ja hoidosta syntyvä lehti-, ruoho- ja kasvijäte. Haravointijäte ei saa sisältää haitallisia vieraslajeja. Risut ja oksat lajitellaan erikseen. Jäteomenoita voi tuoda kerralla enintään 200 litraa.
Elokuun alussa julkaistiin artikkeli ympäristötarkastajan työstä, jossa vs. ympäristötarkastaja Natalia Heikkilää haastateltiin. Nyt voit myös kuunnella valittuja paloja haastattelusta podcast-muodossa. Haastattelussa Heikkilä kertoo, että ympäristötarkastajiin saa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Heikkilä kertoo myös, kuinka hän rentoutuu työn vastapainona. Podcast on myös julkaistu ruotsiksi ja se eroaa hieman suomenkieliestä versiosta. Hyppää kielikylpyyn ja kuuntele molempia! Podcast löytyy alempaa, kuvan alta.
Kuva: Victor Paul
Kuuntele podcast vs. ympäristötarkastaja Natalia Hekkilän kanssa yllä. Haastattelijana toimii Victor Paul.
Sote-uudistuksesta eli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, on puhuttu paljon viime vuosina. Yksi Sipoon kunnan tavoitteista vuosien 2022–2025 strategiassa on edesauttaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen onnistunutta käynnistymistä. Saavuttaakseen tämän tavoitteen kunnassa tehdään tällä hetkellä paljon valmistelevaa työtä. Mitä tämä työ on ja mitkä hyödyt uudistus tuo mukanaan? Kunnanjohtaja Mikael Grannas, Chief Digital Officer (CDO) Ethel Eriksson sekä sosiaali- ja terveystoimen johtaja Leena Kokko avavat asiaa tarkemmin.
Tällä hetkellä kunnassa tehdään paljon valmistelevaa työtä, jotta siirtymä hyvinvointialueelle olisi mahdollisimman sujuvaa. Suuri osa tätä työtä on tukipalveluiden valmistelemista siirtymää varten. Tukipalveluilla tarkoitetaan muun muassa IT-palveluita, henkilöstöpalveluita (HR), toimitilapalveluita sekä ruokapalveluita. Kyseiset palvelut tukevat nimensä mukaisesti sote-palveluiden varsinaisia toimintoja.
Sopimusten uudelleen neuvotteleminen tai päättäminen on toinen keskeinen osa valmistelutyötä, koska kunnalla on erilaisia sopimuksia palveluntarjoajien kanssa. Nämä voivat esimerkiksi IT-palveluiden osalta tarkoittaa tietyn IT-järjestelmän palveluntarjoajan sopimusta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden puolella valmistelevassa työssä on sen sijaan esimerkiksi kartoitettu kaikki toimitilat, joita kunnan nykyinen sosiaali- ja terveystoimi käyttää. Nämä tilat ovat jatkossa pääsääntöisesti hyvinvointialueen käytössä.
Mitä jos valmistelevaa työtä ei tehtäisi?
– Pitäisi turvautua kynään ja paperiin, kunnanjohtaja Mikael Grannas sanoo. Hän painottaa, että valmisteleva työ luo hyvinvointialueen pohjan.
Ilman tätä työtä hyvinvointialueen henkilökunta ei pääsisi työpaikoilleen, reseptejä ei voida kirjoittaa eikä hoitava henkilökunta näkisi asiakkaansa potilastietoja. Näin IT-palveluissa valmistelutyöhön kuuluu myös erityyppisen datan käytön mahdollistaminen hyvinvointialueella.
– Puhutaan potilaan ja henkilökunnan tietojen sekä käyttäjäjärjestelmien siirtämisestä hyvinvointialueelle, kunnan IT-palveluista vastaava CDO Ethel Eriksson kertoo.
Eriksson muistuttaa, että tiedonhallintalaki Suomessa on tiukka, mikä pitää huomioida valmistelevassa työssä ja tiedonkäsittelyssä.
Nikkilän sosiaali- ja terveysasema.
Mitkä hyödyt sote-uudistus tuo IT:n näkökulmasta?
Uudistus tarjoaa mahdollisuuden uudistaa Sipoon kunnan IT-järjestelmiä, jotta ne soveltuvat entistä paremmin uudistuksen jälkeisen kunnan tarpeisiin. Tämä koskee sekä IT-järjestelmien hintoja että niiden toimintoja.
– Vaikka henkilökunta vähenee kunnassa, niin resursseja vapautuu toisaalta kehittämään IT-palveluita kuntaan jäävissä toimialoissa.
Entä uudistuksen hyödyt sosiaali- ja terveystoimien näkökulmasta?
Sipoon kunnan sosiaali- ja terveystoimenjohtajan Leena Kokon mukaan mahdollisia hyötyjä on monia. Hän mainitsee muun muassa digitaalisten ja liikkuvien palveluiden kehittymismahdollisuudet. Yhteistyö on toinen teema: useat palvelut ovat jo tähän mennessä järjestetty yhteistyössä toisten kuntien kanssa ja nyt tätä työtä voidaan syventää.
– Kun lyödään resurssit yhteen meistä voi tulla vahvempia, Kokko kertoo.
Pienemmissä kunnissa tiettyä palvelua on saattanut hoitaa vain yksi tai kaksi henkilöä, ja uudistuksen myötä heillä on nyt isompi tiimi tukenaan. Näin henkilökunnan osaamisen on myös mahdollisuus paremmin kehittyä. Loma-aikojen palvelutilanne voi myös parantua resurssinäkökulmasta, kun henkilökuntaa voidaan käyttää siellä, missä tarve on suurinta. Kokko muistuttaa, että yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista on turvata yhdenvertaiset palvelut koko hyvinvointialueella.
Mikäli valmisteleva työ tehdään oikein hyvin, kuntalaiset huomaavat siirtymävaiheen mahdollisimman vähän eivätkä välttämättä pane sen enempää merkille, että sote-palveluilla on vuoden 1.1.2023 alkaen uusi palveluntarjoaja, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue. Siirtymävaiheen sujuvuus on ensisijaisen tärkeää sekä Eriksonille, Kokolle että Grannakselle.
– Meillä on vastuu kuntalaisista, kunnanjohtaja Grannas sanoo.
Sipoon puistoruokailussa nautittiin tänä kesänä 3565 ruoka-annosta. Ruokailun suosio pysyi samana verrattuna viime vuoden ensimmäiseen puistoruokailukesään, jolloin annoksia jaettiin 3537. Nyt haluaisimme kuulla sinulta, mitä pidit puistoruokailusta ja sen järjestelyistä. Vastaa palautekyselyyn tästä linkistä .
Kuva: Kristian Meurman
-Kävijämääristä päätellen puistoruokailu on selvästi ollut monien sipoolaisten kaipaama palvelu. Ilmeisesti ruokalistalla on myös vaikutusta suosioon. Kävijämäärät ovat nimittäin vaihdelleet eri päivinä. Yksi suurimmista suosikeista on ollut jauhelihamakaronilaatikko. Makaronilaatikkopäivinä on jaettu erityisen paljon annoksia, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Mervi Keski-Oja.
Tänä vuonna puistoruokailussa uutena on kokeiltu mahdollisen ylijäämäruuan jakoa aiemmin saadun palautteen perusteella. Jos ruokaa jäi yli, jaettiin sitä tänä kesänä maksutta huoltajien omiin astioihin kotiin vietäväksi. Kokemukset ylijäämäruuan jakelusta olivat Keski-Ojan mukaan positiivisia.
Toisena uutuutena tänä vuonna oli puistoruokailuun palkattu kesätöihin sipoolaisia nuoria. Kahden viikon kesätyöpestissä oli tänä kesänä yhteensä kahdeksan nuorta.
Avoimen varhaiskasvatuksen puistoruokailu järjestettiin 6.6 – 5.8.2022 Nikkilässä ja Söderkullassa joka arkipäivä. Puistoruokailussa tarjotaan maksuton keitto- tai laatikkolounas alle 18-vuotiaille sipoolaisille lapsille ja nuorille. Söderkullassa puistoruokailu järjestettiin Taasjärven kylätuvalla ja Nikkilässä Ratatuvalla.
Puistoruokailun palautekysely on avoinna 18.9.2022 saakka. Kunta hyödyntää kyselyn vastauksia, kun puistoruokailun toimintaa suunnitellaan jatkoa varten.
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 30.12.2004/1299 10 c § mukainen asia.
Uudenmaan ELY-keskuksessa on vireillä Sipoon kunnan Hangelbyn ja Kallbäckin pohjavesialueiden poistaminen kartoituksesta ja luokituksesta. Uudenmaan ELY-keskus on saanut Sipoon Vedeltä esitykset Hangelbyn (1.6.2022) ja Kallbäckin (22.6.2022) pohjavesialueiden poistamisesta.
Hangelbyn ja Kallbäckin pohjavesialueista on Tihku Oy laatinut selvityksen pohjavesialueen olosuhteista.
Hangelbyn 2-luokan pohjavesialueesta Sipoon Vesi ja Keski-Uudenmaan Vesi ovat todenneet, että pohjavesialue ei vedenlaadun vuoksi sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan.
Kallbäckin 2-luokan pohjavesialueesta Sipoon Vesi ja Keski-Uudenmaan Vesi ovat todenneet, että saatava vesimäärä on pieni ja pohjaveden laatu on heikko. Vesilaitoksilla ei ole intressejä pohjavesialueen hyödyntämiseksi.
Tutkimusten perusteella Uudenmaan ELY-keskus on päätynyt poistamamaan Hangelbyn ja Kallbäckin pohjavesialueet kartoituksesta ja luokituksesta.
Sipoon kunta aloittaa laajat purkutyöt Västerskogin päiväkotialueella 29.8.2022 alkaen. Vesterängintie 18, 24 ja 32 osoitteissa sijaitsevat kolme päiväkotirakennusta sekä niiden ulkovarastot puretaan loppuvuoden 2022 aikana. Tämän jälkeen aloitetaan uuden paviljonkipäiväkodin rakentaminen alueelle. Työt valmistuvat loppukesästä 2023.
Purkutöistä ja uuden paviljongin rakentamisesta aiheutuu melua alueelle. Tämän lisäksi tieosuudelle tulee normaalia enemmän kuorma-autokuljetuksia ja mahdollisesti liikennehäiriöitä tai liikenteen pysäytyksiä.
