Miksi kunnassa tehdään sote-uudistuksen valmistelevaa työtä ja mitkä voisivat olla uudistuksen hyödyt? Kunnanjohtaja Mikael Grannas kollegoineen avaavat asiaa tarkemmin

Hallituksen esitys hyvinvointialueiden perustamisesta hyväksyttiin viime vuonna eduskunnassa. Jatkossa 21 hyvinvointialuetta vastaa Suomessa kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Sipoon osalta tämä tarkoittaa, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialue huolehtii sipoolaisten sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuslaitoksen palveluista 1.1.2023 lähtien. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluvat Sipoon lisäksi Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon sekä Pukkilan kunnat.

Tällä hetkellä kunnassa tehdään paljon valmistelevaa työtä, jotta siirtymä hyvinvointialueelle olisi mahdollisimman sujuvaa. Suuri osa tätä työtä on tukipalveluiden valmistelemista siirtymää varten. Tukipalveluilla tarkoitetaan muun muassa IT-palveluita, henkilöstöpalveluita (HR), toimitilapalveluita sekä ruokapalveluita. Kyseiset palvelut tukevat nimensä mukaisesti sote-palveluiden varsinaisia toimintoja.

Sopimusten uudelleen neuvotteleminen tai päättäminen on toinen keskeinen osa valmistelutyötä, koska kunnalla on erilaisia sopimuksia palveluntarjoajien kanssa. Nämä voivat esimerkiksi IT-palveluiden osalta tarkoittaa tietyn IT-järjestelmän palveluntarjoajan sopimusta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden puolella valmistelevassa työssä on sen sijaan esimerkiksi kartoitettu kaikki toimitilat, joita kunnan nykyinen sosiaali- ja terveystoimi käyttää. Nämä tilat ovat jatkossa pääsääntöisesti hyvinvointialueen käytössä.

Mitä jos valmistelevaa työtä ei tehtäisi?

– Pitäisi turvautua kynään ja paperiin, kunnanjohtaja Mikael Grannas sanoo. Hän painottaa, että valmisteleva työ luo hyvinvointialueen pohjan.

Ilman tätä työtä hyvinvointialueen henkilökunta ei pääsisi työpaikoilleen, reseptejä ei voida kirjoittaa eikä hoitava henkilökunta näkisi asiakkaansa potilastietoja. Näin IT-palveluissa valmistelutyöhön kuuluu myös erityyppisen datan käytön mahdollistaminen hyvinvointialueella.

– Puhutaan potilaan ja henkilökunnan tietojen sekä käyttäjäjärjestelmien siirtämisestä hyvinvointialueelle, kunnan IT-palveluista vastaava CDO Ethel Eriksson kertoo.

Eriksson muistuttaa, että tiedonhallintalaki Suomessa on tiukka, mikä pitää huomioida valmistelevassa työssä ja tiedonkäsittelyssä.

Sosiaali- ja terveysasema kesällä. Edessä kukkia, joiden takana pääsisäänkäynti.
Nikkilän sosiaali- ja terveysasema.

Mitkä hyödyt sote-uudistus tuo IT:n näkökulmasta?

Uudistus tarjoaa mahdollisuuden uudistaa Sipoon kunnan IT-järjestelmiä, jotta ne soveltuvat entistä paremmin uudistuksen jälkeisen kunnan tarpeisiin. Tämä koskee sekä IT-järjestelmien hintoja että niiden toimintoja.

– Vaikka henkilökunta vähenee kunnassa, niin resursseja vapautuu toisaalta kehittämään IT-palveluita kuntaan jäävissä toimialoissa.

Entä uudistuksen hyödyt sosiaali- ja terveystoimien näkökulmasta?

Sipoon kunnan sosiaali- ja terveystoimenjohtajan Leena Kokon mukaan mahdollisia hyötyjä on monia. Hän mainitsee muun muassa digitaalisten ja liikkuvien palveluiden kehittymismahdollisuudet. Yhteistyö on toinen teema: useat palvelut ovat jo tähän mennessä järjestetty yhteistyössä toisten kuntien kanssa ja nyt tätä työtä voidaan syventää.

– Kun lyödään resurssit yhteen meistä voi tulla vahvempia, Kokko kertoo.

Pienemmissä kunnissa tiettyä palvelua on saattanut hoitaa vain yksi tai kaksi henkilöä, ja uudistuksen myötä heillä on nyt isompi tiimi tukenaan. Näin henkilökunnan osaamisen on myös mahdollisuus paremmin kehittyä. Loma-aikojen palvelutilanne voi myös parantua resurssinäkökulmasta, kun henkilökuntaa voidaan käyttää siellä, missä tarve on suurinta. Kokko muistuttaa, että yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista on turvata yhdenvertaiset palvelut koko hyvinvointialueella.

Mikäli valmisteleva työ tehdään oikein hyvin, kuntalaiset huomaavat siirtymävaiheen mahdollisimman vähän eivätkä välttämättä pane sen enempää merkille, että sote-palveluilla on vuoden 1.1.2023 alkaen uusi palveluntarjoaja, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue. Siirtymävaiheen sujuvuus on ensisijaisen tärkeää sekä Eriksonille, Kokolle että Grannakselle.

– Meillä on vastuu kuntalaisista, kunnanjohtaja Grannas sanoo.

Linkit:

 

Viimeksi muokattu 26.08.2022