-Perusparannusten toteutuminen onnistuneesti on tarkistettu huolellisesti ennen vastaanottoa. Muun muassa pinnoitteen on käynyt tarkistamassa ulkopuolinen mittaustaho. Huomenna uusittu kenttä pääsee heti toden teolla käyttöön sipoolaisten koululaisten yleisurheilun koulumestaruuskilpailuissa, kertoo liikuntapalvelupäällikkö Katriina Sahala.

Peruskorjaushankkeessa uusittiin yleisurheilusuorituspaikkojen kestopäällysteet, alusasfaltit ja rakennekerrokset. Myös juoksuratojen pintakuivatuskouru on uusittu. Suorituspaikat uusittiin nykyisten mitoitusten ja vaatimusten mukaisiksi.

Kuva: Paula Ropponen

Kaksi kiertävää juoksurataa lisää

Kentälle on rakennettu kaksi kiertävää juoksurataa lisää, kaarresädettä (36 metriä) ei muutettu. Takasuoralle rakennettiin lähtötasku juoksun pikamatkoja varten. Nyt peruskorjauksen jälkeen kentällä on kahdeksan kiertävää (400 metrin) juoksurataa sekä 8-rataiset pikajuoksusuorat (100 metriä ja 110 metriä) etu- ja takasuoralla. Vesieste sijaitsee heittosegmentissä juoksuratojen sisäpuolella.

Lisäksi kentällä on nyt kiekon- ja moukarinheittokehä ja -häkki, kuularinki, kaksi keihäänheittopaikkaa, seiväshyppypaikat (neljä seiväskuoppaa), korkeushyppypaikka sekä pituushyppy- ja kolmiloikkapaikat molempiin suuntiin. Peruskorjauksen huomioitiin myös esteetön kulku urheilukentälle. Kentän ympärille asennettiin 1,2 metriä korkea elementtiaita.

Kuva: Paula Ropponen

Kenttää ympäröivät lehti- ja havupuut sekä päätyjen huonokuntoiset orapihlaja-aidat poistettiin remontin yhteydessä ja kentän läheisyyteen istutettiin uutta kasvillisuutta. Kasvillisuuden uusimisella on tarkoitus ennaltaehkäistä uudistetun yleisurheilukentän pinnan vaurioituminen sekä vähentää puista tulevaa muuta haittaa, muun muassa oksia ja lehtiä.

Keskusurheilukentän perusparannus maksoi 1 miljoonaa euroa. Kustannukset alittivat hieman budjetoidun 1,22 miljoonaa euroa.

-Kentän käytettävissä pitäminen ympäri vuoden laajentaa harrastus- ja lajivalikoimaa Sipoossa talvikaudella ja takaa hyvät edellytykset niin liikunnan harrastamiseen kuin kilpaurheiluunkin, kertoo Sipoon liikuntapalvelupäällikkö Katriina Sahala.

Lämmönlähteinä aurinko- ja maalämpöä

Söderkullan tekonurmen lähdelämpö hyödyntää lämmönlähteinä aurinko- ja maalämpöä sekä lisälämmönlähteenä kaukolämpöä. Tekonurmesta kerätään kesällä aurinkolämpöä, joka varastoidaan maahan. Lämmityskaudella tekonurmi lämmitetään maahan varastoituneella aurinkolämmöllä ja maalämmöllä. Lisälämmönlähteenä hyödynnetään kaukolämpöä.

Hankkeessa mukana ollut FCG:n energiajärjestelmien johtava asiantuntija Mika Autiopelto kertoo, että jatkossa aurinko- ja maalämpö kattaa noin kaksi kolmasosaa kentän lämpöenergian tarpeesta ja säästää kymmeniä tuhansia euroja vuosittain.

-Lämmityskausilla 2010–2013 Söderkullan tekonurmen sulana pitämiseen käytettiin jopa 1500 MWh kaukolämpöä vuodessa. Sen jälkeen Söderkullassa siirryttiin auraamaan ja harjaamaan lumet sekä pienennettiin tekonurmikenttään menevän liuoksen lämpötilaa. Näillä toimilla kaukolämmön tarve aleni noin 60 prosenttia ja oli siis noin 600 MWh vuodessa, Autiopelto sanoo.

-Kun lähdelämpö toimii Söderkullassa suunnitellusti, sähkön kulutus tulee olemaan kentän lämmittämiseen noin 100 MWh vuodessa ja sen lisäksi kaukolämmön kulutus 100 MWh vuodessa. Aurinko- ja maalämpö kattavat siis noin kaksi kolmasosaa tai jopa enemmän kentän lämpöenergian tarpeesta. Lähdelämmöllä saavutettava säästö tulee olemaan verrattuna vuosien 2010–2013 lämpöjärjestelmään noin 90 000 euroa vuodessa ja noin 40 000 euroa vuodessa, kun verrataan lämmittämiseen kaukolämmöllä siten, että lumet aurataan ja harjataan sulattamisen sijaan, Autiopelto jatkaa.

Hankkeessa tekonurmi ja lämmitysjärjestelmän putkistot uusittiin vuonna 2018. Kentän tekonurmi oli käyttöikänsä päässä ja vaati uusimisen. Lämpökaivokenttä toteutettiin vuonna 2021, ja lämmönkierrätysjärjestelmä sekä lämpöpumppu vuonna 2022. Tänä vuonna järjestelmää on viritetty ja testattu. Virittämistä jatketaan remontin toisena takuuvuotena ensi vuonna.

Investointi maksaa itsensä takaisin

Lämpökaivotöiden ja lämpöpumppujen toteuttamisen kustannukset olivat noin 660 000 euroa. Summassa ei ole mukana huoltorakennuksen laajennuksessa tehtyjen teknisten tilojen rakentamiseen liittyviä kustannuksia, eikä tekonurmen uusimista.

Investointikustannusta lisäsi muun muassa korona-ajan komponenttipula ja materiaalihintojen nousu. Komponenttipulan takia kentälle päädyttiin rakentamaan räätälöity lämpöpumppu tehdasvalmiin lämpöpumpun sijaan.

Investoinnin odotetaan maksavan itsensä takaisin säästyneinä lämmityskustannuksina. Takaisinmaksuaika on 16 vuotta verrattuna lämmittämiseen kaukolämmöllä siten, että lumet aurataan ja harjataan sulattamisen sijaan. Alkuperäiseen vuosien 2010–2013 lunta sulattavaan kaukolämpöjärjestelmään verrattuna takaisinmaksuaika olisi 7 vuotta.