Käytä kasvomaskia sisätiloissa ja väkijoukoissa – vältä suurien yksityistilaisuuksien järjestämistä

Edelleen on voimassa myös vahva suositus kasvomaskin käytöstä yleisötilaisuuksissa, kaikissa julkisissa sisätiloissa, väkijoukoissa niin ulkona kuin sisällä sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Suositus maskinkäytöstä koskee yli 15-vuotiaita ja niitä, joilla ei ole erityistä terveydellistä syytä olla käyttämättä maskia.

Kunnan julkisissa tiloissa, kuten kirjastoissa, nuorisotiloissa ja sosiaali- ja terveysasemalla, kannustetaan kasvomaskin käyttöön ohjejulistein ja kehotuksien avulla. Tilojemme asiakasmääriä seurataan myös siten, ettei asiakasmäärä sisätiloissa ole yli puolet tilan normaalista asiakasmäärästä. Kunnan järjestämissä yleisötilaisuuksissa huolehditaan aina siitä, että osallistujien on oikeasti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa ja että osallistujamäärät pysyvät pieninä.

Koulujen huoltajatapaamiset on suositeltu pidettäväksi lähtökohtaisesti etätapaamisina. Lähitapaaminen tulee kyseeseen silloin, jos etätapaaminen ei syystä tai toisesta perheelle käy tai tapaamisen aihe on sellainen, että lähitapaaminen on perusteltua. Lähitapaamisissa huoltajien kanssa on voimassa maskisuositus ja niissä pyritään pitämään turvavälejä. Varhaiskasvatuksessa suositellaan huoltajia käyttämään kasvomaskia, kun he oleskelevat varhaiskasvatuksen tiloissa, esimerkiksi lapsia vietäessä tai haettaessa.

Harkintaa aikuisten ryhmäharrastuksiin

Aikuisten sisätiloissa tapahtuvia ryhmäharrastuksia suositellaan keskeyttämään kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla silloin, kun niihin liittyy korkean tartuntariskin tilanteita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sellaisia aikuisten ryhmäliikuntaharrastuksia, joissa lähikontakti kuuluu lajin luonteeseen. Sellaiset aikuisten ryhmäharrastukset, joissa voidaan säilyttää etäisyys muihin harrastajiin, voivat toistaiseksi jatkua myös sisätiloissa. Kunnan järjestämissä ryhmäliikuntakursseissa on huomioitu suositukset.

-Aikuisten ryhmäharrastuksien osalta suosittelemme yhdistyksiä, seuroja ja muita järjestäjiä noudattamaan harkintaa, kun niitä järjestetään sisätiloissa, ja keskeyttämään toiminta korkean tartuntariskin tilanteissa. Esimerkiksi koripallopeliä voisi olla hankala toteuttaa lajinomaisesti ilman lähikontaktia pelaajien välillä, kun taas jumppatunnin voi järjestää runsailla turvaväleillä riittävän väljässä tilassa. Ryhmäkoot kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan pieninä, esimerkiksi alle 20 henkilössä, kertoo kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Omalle henkilöstölleen kunnalla on ollut etätyösuositus voimassa koko ajan jo keväästä alkaen ja suositus on voimassa toistaiseksi. Henkilöstö tekee etätyötä, jos työtehtävät eivät vaadi fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Lisäksi kunta suosittelee henkilöstöään käyttämään kasvomaskia sellaisissa läsnäolokokouksissa ja tapaamisissa, joita on välttämätöntä järjestää. Valtioneuvosto suosittelee nyt laajaa etätyötä myös yksityisille työnantajille.

Yksittäisiä tartuntoja Sipoossa

Sipoossa on viime viikkoina todettu joitakin yksittäisiä koronavirustartuntoja. Yhteensä keväästä alkaen varmistettuja koronavirustartuntoja on ilmennyt yhteensä 98.

Kunnan tartuntatautiyksikkö jäljittää koronavirukselle altistuneita aktiivisesti vuorotyönä. Altistumistapauksista esimerkiksi julkisissa tiloissa tiedotetaan yleisesti, jos kaikkia mahdollisesti altistuneita ei voida muutoin tavoittaa varmuudella. Huomioithan, että vaikka sairastunut henkilö olisi käynyt ravintolassa, liikkeessä tai muussa julkisessa tilassa jossain vaiheessa tiettynä aikana, ei se tarkoita sitä, etteikö samassa paikassa voisi myöhempänä ajankohtana asioida turvallisesti.

Suosittelemme lataamaan koronavilkun älypuhelimeen. Voit ladata koronavilkun puhelimeesi osoitteessa koronavilkku.fi.

-Muistathan myös jäädä kotiin ja hakeutua testaukseen, jos sinulla on edes lieviä koronavirukseen viittaavia oireita. Käythän harrastuksissa, kirjastossa, tapahtumissa ja kaupassa vain terveenä, Grannas muistuttaa.

Sipoon kunta seuraa koronavirustilanteen kehitystä ja muiden viranomaisten suosituksia tarkasti. Uusista suosituksista tiedotetaan aina mahdollisimman ripeästi.

Näistä linkeistä saat keskeistä tietoa suosituksista ja koronavirustilanteesta:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositus kasvomaskin käytöstä kansalaisille
THL:n koronakartta (koronavirustilanne)
Valtioneuvoston linjaukset, päätökset ja suositukset
Aluehallintoviraston päätökset
Työterveyslaitoksen ohjeita työpaikoille

Viimeksi muokattu 05.07.2022

Tutkimus: Some on vakiintumassa vuorovaikutuksen välineeksi kaupunkisuunnittelussa

Asukasosallistuminen Jokilaakson ideakilpailuprosessissa

Yksi väitöksen tapaustutkimuksista käsittelee asukasosallistumisen sisällyttämistä Sipoon Jokilaakson alueen ideakilpailuprosessiin. Väitöksen mukaan tulokset osoittavat, että kunnan edustajat halusivat edistää asukkaiden tuottaman informaation huomioimista kilpailuehdotusten laadinnassa, niiden arvioinnissa ja alueen jatkosuunnittelussa. Väitöksessä todetaan, että Jokilaakson tapauksessa kilpailuehdotuksista annetut sanalliset palautteet nousivat tärkeiksi alueen jatkosuunnittelulle.

Tapaustutkimuksen yhdessä haastatteluista kerrotaan asukasosallistumisen palautteiden hyödyntämisestä näin: ”Asemakaavaratkaisussa pyrittiin huomioimaan kilpailuvaiheessa saatu asukastieto parhaan mukaan. Voittanut kilpailutyö sai asukasarvioinnissa kritiikkiä erityisesti rakennusten tylsästä, laatikkomaisesta ulkoasusta ja vastaavasti asukkaat toivoivat alueen rakennuskannasta ilmeeltään värikkäämpää ja kattomuodoksi muuta kuin tasakattoa. Nämä toiveet välitettiin asemakaavaratkaisuun ja alueen rakentamistapaohjeisiin niin, että alueen rakennuskannasta on tarkoitus rakentua värikäs ja ei tasakattoinen.”

Tutkimuksessa tarkastellaan myös Nikkilään liittyvien muistojen ja paikkakokemusten hyödyntämistä suunnittelussa. Väitöstutkimuksessa Sipoon suunnittelukulttuuria luonnehditaan vuorovaikutteiseksi, avoimeksi ja tulevaisuuteen katsovaksi, mikä on näkynyt myös halukkuudessa kehittää vuorovaikutteisen suunnittelun ja sähköisen osallistumisen keinoja kaavoituksessa.

Uusi etäosallistumisen malli

Suunnittelun vuorovaikutteisuutta kehitetäänkin Sipoossa jatkuvasti. Koronavirustilanteen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten myötä kaavoitukseen on kehitetty yhteistyössä Pilvi Nummen kanssa etäosallistumisen malli. Sen myötä Sipoossa on entistä paremmat valmiudet hyödyntää kaavaprosesseissa erilaisia sähköisen osallistumisen työkaluja, kuten esittelyvideoita, verkkokeskusteluja, karttakyselyitä ja webinaareja. Myöhemmin syksyn aikana aiotaan suunnitella vielä, miten kaavoituksessa voisi entistä paremmin hyödyntää sosiaalista mediaa osana sähköistä osallistumista.

Nummen väitös tarkastettiin perjantaina 9.10.2020 Aalto-yliopistossa. Pääset tutustumaan väitöstutkimukseen Aalto-yliopiston sivuilla tästä linkistä.

Viimeksi muokattu 05.07.2022

Koronabotista voi nyt varata ajan koronatestiin myös lapselle

Suuren suosion saavuttaneen Koronabotin kautta on tehty jo yli 32 000 itsepalveluajanvarausta.

”Ajanvarausmahdollisuus toisen puolesta, esimerkiksi lapselle, on ollut paljon toivottu ominaisuus. Nopea ja helppo ajanvaraus on tärkeää nyt, kun epidemia on kiihtymisvaiheessa Uudellamaalla”, toteaa vastuualuejohtaja Sirpa Arvonen HUS Tietohallinnosta.

Ohjeet ja vastaus tekstiviestillä

Varauksen jälkeen Koronabotti lähettää tekstiviestillä vahvistuksen näytteenottoajasta, tulo-ohjeet ja ajan perumisohjeet. Myös näytevastaukset saapuvat tekstiviesteinä testivastauksen valmistuttua, keskimäärin 2 vuorokaudessa. Tekstiviestejä lähetetään ympäri vuorokauden eli tulosviesti voi tulla myös yöaikaan.

Koronabotin kautta varattujen testien positiiviset tulokset näkyvät lisäksi Omakannassa sen jälkeen, kun kotikunnan tartuntatautiyksikkö on kirjannut tulokset potilastietojärjestelmään. Negatiiviset testitulokset näkyvät Omakannassa vasta marraskuun lopusta lähtien.

Mikäli vastaus on positiivinen, kunnan tartuntatautiyksikön tartunnanjäljittäjä soittaa tartunnan saaneelle tai hänen huoltajalleen.

Koronavirustestiin pääsee HUSin alueella edelleen myös soittamalla oman kunnan ohjeiden mukaisesti koronaneuvontapuhelimeen, terveysasemalle, Päivystysapuun tai Omaolo-palvelun kautta.

Koronabotin itsepalveluajanvaraus on käytössä HUSin alueella. Helsinkiläiset voivat varata testiajan Omaolossa, jonne Koronabotti ohjaa helsinkiläiset.

koronabotti.hus.fi

Viimeksi muokattu 05.07.2022

Nuorisotila Pleissi ja Sipoon opisto muuttavat Söderkullassa ensi vuonna

Rakennuksessa on tällä hetkellä käynnissä pintaremontti, jossa tarkoituksena on tehdä modernit ja toimivat tilat tuleville käyttäjille. Remontin toteuttaa kunnan Toimitilat -yksikkö. Lähtökohtana on muuttaa vanha koulumaailma vapaa-aikaansa viettäviä nuoria ja opiston käyttäjiä miellyttäväksi. Myös tilojen uusi kalustus mietitään toimintaan sopivaksi. Kalusteet pyritään lähtökohtaisesti hankkimaan kunnan sisäisen kalustekierron kautta ekologisista syistä. Tekstiilipintaiset kalusteet uusitaan muutossa kokonaan.

Uusiin tiloihin kuuluu iso piha-alue, jossa on pelikenttiä, leikkivälineitä ja oleskelutilaa. Nuorisopalvelupäällikkö Mia Liljeberg kokeekin erittäin hyväksi sen, että myös piha-alueella on tulevaisuudessa mahdollista järjestää toimintaa. Opintien parkkipaikalla on runsaasti auto- ja mopopaikkoja sekä pihassa pyöräpaikkoja tarjolla kävijöille. Rakennus on esteetön.

Etelä-Sipoon koulukeskuksen päärakennuksen käyttöä on pyritty vähentämään viime vuosina, minkä takia Sipoon opistolle tehdään myös uudet tilat Punahilkkaan. Opiston suunnitteluopettaja Pirjo Pentti kertoo, että uusissa tiloissa on mahdollista järjestää opiston liikunnan päivätoimintaa tulevaisuudessakin. Kunnostetut ja terveet tilat tulevat tarpeeseen.

Nuorisotila Pleissin tämänhetkiset tilat vaatisivat lähivuosina laajaa kunnostusta. Nykyiset tilat ovat epäkäytännölliset nuorisotoimintaan, eivätkä täytä esteettömyysvaatimuksia. Nuorisopalvelupäällikkö Mia Liljeberg kokee tulevat uudet tilat huomattavasti tarkoituksenmukaisemmiksi kuin nykyiset.

Nuorisopalvelut ja Sipoon opisto tiedottavat itse tarkemmista muuttoajankohdista ja muuton vaikutuksesta toimintaan lähempänä muuttoajankohtaa. Muutto ei vaikuta Sipoon opiston toimintoihin alueen kouluilla ja muissa toimipisteissä.

Lisätietoja:
Henna Martikainen
Asiakaspalvelupäällikkö
Sipoon kunta / Toimitilat
Puhelin 050 383 0793
henna.martikainen@sipoo.fi

Viimeksi muokattu 05.07.2022

Talousarvioehdotus: Sipoon talousarvio 2021 on alijäämäinen

Kunnanjohtaja Mikael Grannas kuvailee Sipoon taloustilanteen olleen haastava jo ennen koronakriisiä ja sen lisäksi pandemia on laskenut kunnan tuloja ja lisännyt menoja.

-Tämä talousarvio on koronakriisistä johtuen alijäämäinen ja sisältää suuria epävarmuuksia eritoten kunnan tulojen arvioinnissa, Grannas kertoo.

Talousarvioehdotuksen pohjalta vuoden 2021 tulos olisi noin -4,2 miljoonaa euroa ja poistoerokirjauksen jälkeen -3,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suunnitelmavuosina 2022-2023 taloudellinen epävarmuus jatkuu, mutta tämän hetken ennusteiden mukaan talous alkaisi hitaasti elpyä, ja vuonna 2023 kunnan tulos saataisiin kääntymään positiiviseksi. Vuoteen 2023 vaikuttaa kuitenkin mahdollinen sote-uudistuksen toteutuminen ja sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden hoidettaviksi.

Kunnallisvero ennallaan 19,25 prosentissa

Ehdotuksen mukaan kunta pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 19,25 prosentissa vuonna 2021. Yleinen kiinteistövero säilyisi 1,00 prosentissa. Verotuloja kunnalle ennustetaan kertyvän vuonna 2021 109,5 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien arvioidaan olevan 18,3 miljoonaa euroa.

Talousarvioesityksessä Sipoon ulkoiset kustannukset asukasta kohti olisivat 6 519 euroa ja kunnan lainamäärä asukasta kohti olisi 6 116 euroa. Lainamäärä asukasta kohti on nousemassa noin 760 euroa tämän vuoden ennusteesta, mutta esityksen mukaan vuosina 2022 ja 2023 kunnan nettolainanotto vähenee.

Sopeutusohjelman esitykset käsitellään

Kunnan valtuusto päätti jo ennen koronapandemiaa talouden ja toiminnan sopeutusohjelman laatimisesta. Sen tavoitteena on kunnan käyttötalouden sopeuttaminen kuluja vähentämällä ja tuottoja kasvattamalla siten, että tilikauden tulos on vähintään +-0 ilman maanmyynti- ja vuokratuottoja viimeistään vuonna 2023.

Sopeutusohjelma ja sen toimenpide-esitykset käsitellään vuoden 2021 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Esitetyistä toimista 2,5 miljoonan euron osuus kohdistuisi vuodelle 2021, vuodelle 2022 tulisi toimia 2,8 miljoonan euron edestä ja vuodelle 2023 sijoittuisi 2,5 miljoonaa euroa.

Merkittävimpiä sopeutusesityksiä ovat muun muassa etävastaanoton käyttöönotto työikäisten sosiaali- ja terveyspalveluissa, avoimen varhaiskasvatuksen vähentäminen, Sarastian talouspalveluista luopuminen ja SipooInfon integroiminen kirjastopalveluihin. Säästöjä esitetään myös saatavaksi tehostamalla ikääntyneiden kotikuntoutusta ja panostamalla nuorten ennalta ehkäiseviin palveluihin ja näin vähentämällä jatkossa kalliimpien palveluiden tarvetta. Lisäksi esitetään esimerkiksi katujen kunnossapidon kustannusten vähentämistä, niin sanotun Sipoo-tunnin poistamista opetuksen tuntijaosta sekä vanhan Kuntalan, Aravatalon ja Varikon tyhjentämistä ja niiden huollon lopettamista.

Sen sijaan sopeutuksen poliittinen ohjausryhmä päätti jo aiemmin, ettei kouluja lakkauteta, eikä Lukkarin koulua siirretä Nikkilän Sydämeen. Myös opetuksen tuntikehyksen leikkaaminen tyrmättiin jo, eivätkä nämä aiemmin keskustellut toimet ole enää mukana esityksessä.

Investointeja uudelleenjärjestelty jo

Kunnan investointien aiheuttamaa velkaantumista on jo vähennetty investointien uudelleenjärjestelyillä. Vuosina 2021–2023 Sipoon kunnan investointien määrä vähenee huomattavasti verrattuna muutamaan aikaisempaan vuoteen ja investoinnit painottuvat rakennusten sijasta infrastruktuurin rakentamiseen. Sipoon Vesi- liikelaitoksen varsin korkea investointitaso vuosina 2021 – 2023 nostaa kokonaisinvestointien määrän kuitenkin yli 30 milj. euroon vuonna 2021.

-Uskon, että Sipoon voimakas kasvu jatkuu myös lähivuodet. Koronakriisin aikana ihmiset ovat oppineet arvostamaan enemmän väljyyttä ja on odotettavissa, että etätyöskentely tulee pysyvästi lisääntymään. Nämä molemmat tekijät ovat Sipoon eduksi ja pitää huomioida eritoten kunnan kaavoituksessa. Sen sijaan väestön vanhetessa Sipoon pitää jatkossa tarkasti miettiä palveluinvestointiensa tarpeellisuutta ja ajoitusta. Näillä näkymin Sipoo voi pärjätä ehkä jopa tämän vuosikymmenen ilman suuria investointeja palveluverkkoon, Grannas sanoo.

Talousarvioesityksen mukaan vuonna 2021 kunnan bruttoinvestoinnit olisivat 30,6 miljoonaa euroa. Merkittävimmät infrahankkeet ovat kaava-alueiden infrastruktuurin suunnittelu ja/tai rakentaminen Pohjanniityssä, Taasjärvellä, Massbyn Danielsbackassa ja Sipoonlahden rannan asemakaavamuutoksen osalta.

Peruskorjauskohteista merkittävimpiä yksittäisiä kohteita ovat vuonna 2022 valmistuva Jokipuiston koulu ja ensi vuonna valmistuva Cook and Chill -keittiöiden 2. vaihe. Uudelleeninvestoinneista merkittävin kohde on ensi vuonna valmistuva Nikkilän Sydämen liikuntasali.

 

Linkki:
Kunnanjohtajan ehdotus vuoden 2021 talousarvioksi ja vuosien 2021-2023 taloussuunnitelmaksi (pdf).

Viimeksi muokattu 05.07.2022

HSL tiedottaa: Pieniä aikataulumuutoksia Sipoon suunnan linjoille 787K, 842 ja 994 19.10.

Linjalla 787K siirretään klo 14.50 lähtöä Pornaisista viisi minuuttia myöhäisemmäksi vaihtoyhteyden parantamiseksi. Uusi lähtöaika on 14.55. Nikkilän väliaika Rautatientorin suuntaan (15.30) ei muutu.

Linjalla 842 aikaistetaan Söderkullan väliaikoja suunnassa Itäkeskukseen parilla minuutilla liikenteen sujuvoittamiseksi. Lähtöajat Eriksnäsistä eivät muutu.

Linjalle 994K lisätään lähtö klo 6.40 Söderkullasta ja linjalle 994 klo 7.00 Gumbostrandista. Lähtöjä ajetaan koulupäivinä.

Uudet aikataulut löytyvät Reittioppaasta, kun päivämääräksi valitsee 19.10. tai jälkeen.

Viimeksi muokattu 05.07.2022

Ville Mäkikoskelan taideteos Ajasta I/II Sipoon Jokilaaksossa

”Ajasta I/II on teospari, joka käsittelee aikaa, ajan kulumista, sitä pientä liikahdusta tämän ja tuon välillä, tästä iäisyyteen. Teospari kuljettaa ajatuksia paitsi tulevaisuuteen, myös kauas menneeseen, paikalta löytyneisiin kivikautisen ihmisen jälkiin. Siihen, miten ihminen jäsentää ja järjestää luontoa, itse sen osana.” Kertoo kuvanveistäjä Ville Mäkikoskela.

Teos sijoittuu Kompassiaukion ympyrään ja yksi osa teoksesta kiveyksen ulkopuolelle. Kyseessä on kaksiosainen teos, jonka materiaalina ovat pyöreiksi hioutuneet luonnonkivet. Ajasta I koostuu kivetystä ympyrästä ja Ajasta II on perustaltaan pyöreähkö luonnonkivi.

Keskipiste puistolle

Kunnanpuutarhuri Kari Ojamies toivoo teoksen luovan keskipisteen Jokipuiston alueelle.

”Taideteokset muodostavat arvokkaan perinteisen puistoakselin ja näkymän aina Juhlatalolta Sipoonjoelle ja nostavat siten puiston tasoa. Ville Mäkikoskelan teos luo puistolle keskipisteen ja oman pienen keskusaukion. Ensin on siis maata syleilevä Ville Mäkikoskelan teos ja sitten taivaita tavoitteleva Stefan Lindforsin teos, jotka yhdessä luovat ajatuksia herättävän kokonaisuuden, joka vielä korostuu valaistuksen myötä. Teoksissa viehättää juuri niiden erilaisuus ja kuitenkin se, että ne sopivat hyvin yhteen ja korostavat toisiaan juuri edellä mainitulla tavalla.” Ojamies sanoo.

Ville Mäkikoskelan taideteos Ajasta I/II . Kyseessä on kaksiosainen teos, jonka materiaalina ovat pyöreiksi hioutuneet luonnonkivet. Ajasta II on perustaltaan pyöreähkö luonnonkivi.

Osa Nikkilän Taideohjelmaa

Teos on toteutettu Nikkilän Taideohjelman mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on kehittää Nikkilään sopivat käytännöt taidehankkeiden toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi osana alueen kehittämistä.

Kunnan taidetyöryhmä on vastannut pääsääntöisesti omalla asiantuntemuksellaan hyväksyttyjen taidehankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Taideteos on toteutettu taideohjelmaan liittyvän rahoituksen sekä alueen yleisen infrarakentamiskustannusten kautta.

Ajasta I/II pääsee ihailemaan Jokilaaksossa, kävelymatkan päästä Uudensillantieltä ja vastapäätä Juhlataloa. Voit kurkistaa teosta myös videosta tästä linkistä tai alta.

Viimeksi muokattu 05.07.2022

Sipoon kunta tyrmää ruuhkamaksut

Sipoon kunta on jättänyt tänään yhdessä seitsemän muun KUUMA-seudun kunnan kanssa yhteisen erillisen kannanoton ruuhkamaksujen mahdollistavan säädösvalmistelun aloittamisesta MAL-sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. Sipoon mukaan ruuhkamaksu olisi käytännössä sipoolaisille ja muille uusmaalaisille työssäkäyntivero.

-Se romuttaisi ahkeruuden kannustimia ja leikkaisi käteen jäävää palkkaa. HSL:n esittämässä mallissa tietulli voisi olla sipoolaiselle pendelöijälle jopa 130 euroa kuukaudessa! Tämä heikentäisi työllisyyttä ja koko seutumme elinvoimaa, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman.

Myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist katsoo, että ruuhkamaksuissa on kyse epäoikeudenmukaisesta maksusta, joka tarkoittaisi ylimääräistä kustannusta monille sipoolaisille.

-Ensisijaisesti tulisi kehittää joukkoliikennettä. On myös monia muita tapoja vähentää liikenteen päästöjä kuin ruuhkamaksut, Lindqvist sanoo.

Myös monet muut KUUMA-seudun kuntien valtuustot ovat ilmoittaneet, etteivät ne sitoudu hyväksymään ruuhkamaksuja. KUUMA-seudun kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Sipoon valtuuston päätös maanantaina 5.10.2020 oli ruuhkamaksujen tyrmäyksen osalta yksimielinen. Muilta osin valtuusto hyväksyi ehdotuksen MAL-sopimusasiasta äänestyksen jälkeen

Viimeksi muokattu 05.07.2022