Vuoden 2020 taloutta haastoivat koronaviruksen talousvaikutukset ja jo ennen pandemiaa todettu tarve sopeuttaa kunnan käyttötaloutta. Kunta päättikin kesäkuussa karsia vuoden 2020 investointeja 8,1 miljoonalla eurolla. Osa investoinneista päätettiin ajoittaa suunniteltua myöhemmäksi, ja osaksi tehtiin muutoksia rahankäyttöön. Kasvua lisääviä ja tuloja tuottavia investointeja puolestaan kiirehdittiin. Kunta päätti myös viime vuoden keväällä jarruttaa välittömästi uusien investointien, hankintojen ja rekrytointien tekemistä.
-Korjaamalla talousarviotamme ja säästämällä onnistuimme kääntämään tämän vuoden tilinpäätöksen ylijäämäiseksi. Haluamme kiittää henkilöstöämme tästä tehdystä kovasta työstä ja venymisestä vaikeana aikana, kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist lausuvat.
Koronapandemia nosti kustannuksia etenkin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Pelkästään koronatestaukset lisäsivät kustannuksia 1,2 milj. euroa, erikoissairaanhoitoon yhteensä tuli pandemian takia noin 2 miljoonalla euroa lisäkuluja. Sosiaalipalveluissa taas koronan vaikutus kysyntään aiheutti noin 1 miljoonan euron säästöt. Monien palveluiden toimintatuotot laskivat, koska palveluja oli suljettuna varsinkin keväällä ja asiakasmaksuja hyvitettiin asiakkaille. Verotulot eivät sen sijaan viime vuonna heikentyneet niin kuin pandemian alkuvaiheessa uskottiin.
Yhtä asukasta kohti kunnan lainamäärä oli 5042 euroa
Tuloja kunta sai viime vuonna 2,6 miljoonaa euroa etukäteen arvioitua vähemmän, mutta myös kuluja oli 6 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Kunnan kokonaismenot vuonna 2020 olivat 175,7 milj. euroa ja kokonaistulot 170,4 milj. euroa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamenot olivat viime vuonna 69,9 miljoonaa euroa. Sivistyspalveluihin kunta satsasi viime vuonna 54,5 miljoonaa euroa. Teknisen toimen sekä rakennus- ja ympäristötoimen toimintamenot olivat 18,6 miljoonaa euroa. Hallinnon (sisältää kehityksen, kaavoituksen, it:n, talouden ja hallinnon palveluita) osuus oli 18,0 miljoonaa euroa.
Tuloja saatiin monissa palveluissa asiakasmaksuista ennakoitua vähemmän. Sen sijaan kunnan verorahoitus toteutui noin 1,5 miljoonaa euroa korjattua budjettia parempana. Koronapandemian vaikutus verotuloihin näkyi kuitenkin siten, että verotulot olivat selvästi alle kunnan alkuperäisen budjetin. Verotuloja kertyi 107 milj. euroa, mikä on 3,8 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Valtionosuuksia kunta sai 23,6 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvua selittää väestön kasvu ja se, että Sipoo sai 8,5 milj. euroa enemmän valtionosuuksia kuin mitä oli budjetoitu. Sipoolaisten määrä kasvoi viime vuonna 517 henkilöllä. Maanmyynnistä saadut myyntivoitot olivat yhteensä 5,16 miljoonaa euroa vuonna 2020, mikä oli ennakoitua hieman enemmän.
Kaiken kaikkiaan kunnalla meni viime vuonna toimintaan ja investointeihin enemmän rahaa kuin kunta sai tuloja. Menoja jouduttiin kattamaan ottamalla lisää lainaa. Kunnan lainamäärä vuoden lopussa oli 109,4 miljoonaa euroa. Tämä on 3,8 milj. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yhtä asukasta kohti lainamäärä oli vuoden lopussa 5042 euroa.
Kunta investoi 24,2 milj. eurolla
Kunnan toteutuneet bruttoinvestoinnit rakennuksiin ja infrastruktuuriin olivat viime vuonna 24,2 miljoonaa euroa ja Sipoon Vesi mukaan lukien 26,4 miljoonaa euroa.
Sipoonlahden koulun laajennus- ja muutostyöt valmistuivat kesällä ja Nikkilän Sydämen laajennuksen rakentaminen on edennyt. Infrahankkeista viime vuonna valmistuivat Tarapotin työpaikka-alue ja Työpaikkatie. Myös Kumlan siltaa rakennettiin.
Määräaikaisten työsuhteiden osuus väheni
Henkilöstökulujen osuus kunnan (mukaan lukien Sipoon Vesi) menoista oli 60,7 miljoonaa euroa, mikä on 4,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Palkkamenojen kasvun taustalla oli etenkin palkkojen yleiskorotus. Kunnan kokonaishenkilöstömäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2020. Tavoitteena on ollut vähentää määräaikaisten työsuhteiden osuutta, missä on onnistuttu. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni viime vuonna Sipoossa samalle tasolle kuin kunta-alalla keskimäärin.
Henkilötyövuosina mitattuna kunnalla oli etukäteen arvioitua vähemmän henkilöstöresurssia viime vuonna. Tässä näkyy koronapandemian vaikutus, jonka vuoksi jäädytettiin ja siirrettiin monia rekrytointeja sekä palkattiin tavallista vähemmän kausi- ja kesätyöntekijöitä. Taustalla ovat myös henkilöstön sisäiset siirrot sosiaali- ja terveyspalveluihin kunnan muista palveluista, joissa työvoiman tarve oli koronavirustoimien vuoksi pienentynyt.
