Nikkilän kartanon alue laajenee

Alueelle on kaavoitettu paljon rivitaloja, mutta niiden hallintamuodosta ei ole vielä tietoa. Tieto varmistuu, kun tontit myydään ja asunnot valmistuvat.

Asemakaavan toteutusta ohjaamaan on laadittu sitovat rakennustapaohjeet. Rakennustapaohjeilla ohjataan muun muassa rakennusten ulkonäköön liittyviä asioita ja näissä ohjeissa on tarkoitus ohjata rakentaminen viihtyisään ja tunnelmalliseen suuntaan esimerkiksi määräämällä harjakattoja ja alueelle sopivia materiaaleja ja värejä. Lisäksi alueen laadukasta toteuttamista tullaan osaltaan huolehtimaan tonttien luovutuksen yhteydessä mm. edellyttämällä toteuttajilta tiettyjen kaavan laatutavoitteiden toteuttamista ehtona tontin myymiselle.

Asuinalueen rakentaminen ei tarkoita virkistysmahdollisuuksien poistumista alueelta. Metsäalueelle on suunniteltu rakentamista alle 5 hehtaarin alueelle, käytännössä vain noin 330 x 150 metriä leveälle alueelle ja asuinrakentaminen kohdistuu etenkin peltoalueille. Ulkoilualueelle jää siis edelleen 35 hehtaaria yhtenäistä kunnan omistuksessa olevaa metsäaluetta, johon jää nykyinen 4 km latu. Lisäksi alueelle jää pienempiä kunnan omistuksessa olevia metsäalueita noin 18 hehtaarin verran ja peltoalueiden reunoja, jotka sopivat virkistyskäyttöön. Kunta on ostanut alueelta 4 hehtaaria lisää maata virkistyskäyttöön, jolle on mahdollista toteuttaa kaavassa suunniteltu uusi 2 km latu, kun nykyiselle 2 km ladun pellolle rakennetaan taloja. Tämän reitin ansiosta tulee jatkossakin olemaan mahdollista kulkea esim. hiihtäen keskustasta (Suursuon vierestä) Pohjanmetsään avoimessa peltomaisemassa kulkematta asuinalueiden vieressä.

Nikkilän kaavarungossa (hyväksytty vuonna 2022) on tarkasteltu Nikkilän eri alueiden potentiaalia asuinrakentamiseen. Kaavarunkoratkaisussa Nikkilän arvioidusta väestönkasvusta puolet sijoittuisi radan eteläpuolelle ja puolet radan pohjoispuolelle. Toisin sanoen vastaavanlaisella etäisyydellä Nikkilän keskeisistä palveluista kuin Nikkilän kartanon keskuksen asemakaava-alue, sijaitsee muutamia keskustamaiselle rakentamiselle sopivia alueita ja nämä alueet onkin osoitettu rakennettavaksi Nikkilän kaavarungossa. Nikkilän kartanon keskuksen alue ei siis ole ainoa Nikkilän kasvamisen suunta, vaan yksi niistä, joskin laajin. Syy alueen kaavoittamiseksi asuinalueeksi onkin keskeinen sijainti, joka on jo huomattu vuosikymmeniä sitten laadituissa Nikkilää koskevissa suunnitelmissa. Tämä on myös huomioitu ylempiasteisissa kaavoissa – maakuntakaavassa ja Sipoon yleiskaavassa – jotka osaltaan ohjaavat asemakaavan laadintaa. Syy, miksi aluetta ei ole tähän päivään asti rakennettu on halu kehittää Nikkilää alue kerralla: Sekoittuneen asuinrakentamisen alueista kehitettiin 2000-luvulla Itäisestä Jokipuistosta asuinalue, 2010-luvulla suunniteltiin ja rakennettiin Jokilaakson alue, ja 2020-luvulla on Nikkilän kartanon keskuksen vuoro. Samalla omakotirakentaminen ja -suunnittelu on jatkunut Nikkilän kartanon alueella 1980-luvusta alkaen tähän päivään asti yhtäjaksoisesti.

Useasti asukaspalautteissa on mainittu, että uutta asuinrakentamista Nikkilässä pitäisi sijoittaa Öljytien varren pelloille. Sen alueen ongelma on, että se sijaitsee kauempana keskeisistä palveluista ja alueen osoittaminen asumiselle olisi paikoittain myös yleiskaavan vastaista. Alueen kehittämisen ongelmana on myös maantien melu, joka tekee alueesta huonosti sopivan asuinrakentamiselle.

Nikkilän kartanon keskuksen suunnittelussa on lähdetty siitä, että suunnitellaan omaleimainen ja viihtyisä asuinalue Sipoon strategian tavoitteiden mukaisesti. Tätä ohjataan sekä suunnittelullisilla ratkaisuilla (asemakaava) että ohjeilla (rakennustapaohje). On haluttu välttää tyypillisen lähiön tunnelmaa suunnittelemalla asemakaava sillä tavalla, että alueen rakenteessa käytetään sellaisia suunnittelullisia ratkaisuja, jotka tiedetään viihtyisiksi (ammattikielellä rakennustypologia) kuten tyypillistä 1920-luvun puutarhakaupunkien korttelirakennetta ja 1800-luvun suomalaisten puutalokaupunkien tunnelmaa, joita luonnehtii pienimittakaavainen ympäristö ja vehreät pihat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tällaiset ratkaisut voidaan suoraan kopioida, vaan suunnitteluratkaisut on myös sovellettava nykyaikaan, kun muun muassa pysäköintiratkaisut on huomioitava ihan eri tavalla kuin 100 vuotta sitten.

Asemakaavan toteuttamisen myötä kunnallistekniikan, katujen ja yleisten alueiden rakentaminen ja palveluiden järjestäminen aiheuttavat kunnalle kustannuksia. Alustavien yleissuunnitelmien mukaan kaava-alueen infrarakentamisen toteutus ilman vesihuoltoa maksaisi kokonaisuudessaan noin 25,2 milj. € ja alueen tontinmyynnin tulot olisivat arviolta noin 32,4 milj. €. Erotuksella rahoitetaan uusien asukkaiden tarvitsema palvelurakentaminen joko asemakaava-alueella tai muualla Nikkilässä.

Kaava-alueen rakentumisen jälkeen alueelta kertyy kunnalle tuloja mm. asukkaiden ja yritysten verotulojen myötä sekä vesihuollon perus- ja käyttömaksuista sekä liittymismaksuista. Tulevaisuudessa menoeriä kunnalle aiheutuu taasen mm. uusille asukkaille tarjottavien kunnallispalveluiden (päivähoito-, koulu-, terveyspalvelut jne.) myötä.

Sipoo on ollut viime aikoina yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista ja kunnan menneessä strategiassa (2022-2025) Sipoon kasvuvauhdiksi on asetettu noin 500 asukasta vuodessa. Nikkilän väkiluvun ennustetaan kasvavan nykyisten suunnitelmien mukaisesti nykyisestä vajaasta 6 000 asukkaasta noin 10 000 asukkaaseen. Sama koskee Sipoon toista taajamaa Söderkullaa, jonka väestömäärän ennakoidaan kasvavan alueen maankäyttöä ohjaavien kaavojen mukaisesti reilussa kymmenessä vuodessa myös noin 10 000 asukkaaseen. Kasvu tuo hyvin suunniteltuna mukanaan paljon hyvää, esimerkiksi myönteisempää väestökehitystä, taloudellista hyvinvointia sekä monipuolistuvia yksityisiä ja kunnallisia palveluita. Lisäksi on tarpeen hahmottaa, että kasvussa on lopulta kyse ihmisten omastakin valinnasta muuttaa Sipooseen.

Nykyinen 2 km hiihtolenkki Nikkilän kartanon pellolla poistuu käytöstä. Sen tilalle on suunniteltu korvaava 2 km lenkki Gretasbäckenin purolaakson ympärille, joka sekin kulkee vastaavassa helppokulkuisessa maastossa ja osittain samanlaisessa avoimessa peltomaisemassa. Sen sijaan 4 km ladun se osuus, joka kulkee mäkisessä maastossa ja ei ole yhteinen 2 km:n ladun kanssa on jäämässä entiselleen ja on saamassa pienen laajennuksenkin. Tällä tavoin latujen suunniteltu tilanne on profiililtaan aika lailla nykytilanteen kaltainen. Uusi 2 km latu ylittää syvän kohdan purolaaksossa kahdesti. Suunnittelussa varmistetaan, että nämä kohdat ovat mahdollisimman esteettömät, jolloin tulee myös parannus ulkoiluyhteyteen keskustasta pohjoiseen nykytilanteeseen verrattuna.

Tämä on vähän määritelmäkysymys. Nykyisen peltolenkin tilalle on suunniteltu korvaava 2 km lenkki Gretasbäckenin purolaakson ympärille, joka sekin kulkee vastaavassa helppokulkuisessa maastossa ja läntiseltä osuudelta samanlaisessa avoimessa peltomaisemassa. Silloin Suursuon suunnasta (Lukkarinmäenpolun radanalituksen kautta) etäisyyys nykyisiä vastaaville ulkoilureiteille ei muutu. Vanhan Kylätien suunnasta tultaessa Pohjanniitynmetsä jää edelleen rakentamatta ja pysyy virkistyskäytössä. Silloin etäisyys Nikkilän kartanon nykyiseltä parkkipaikalta virkistysreiteille ei muutu nykytilanteesta.  Jos yhtenäiseksi metsäalueeksi lasketaan vain Pohjanmetsä, pitää matkan pidennykseksi laskea 600 metrin matkan Pohjanniitynmetsän halki.

Nikkilän asemanseudun asemakaava (kaavatunnus N43) on tullut vireille toukokuussa 2025. Tässä asemakaavassa suunnitellaan aseman ja sen liikenteelliset ratkaisut tarkemmin ja miten asemanseutu kytketään liikenteellisesti Nikkilän muihin osiin. Mitkä nämä ratkaisut tulevat olemaan, päätetään kaavaprosessin aikana. Kaavan alkuvaiheessa tutkitaan vielä useita vaihtoehtoja.

Tämänhetkisen arvion mukaan työaikainen liikenne kulkee pääasiassa Kartanontietä pitkin. Kartanontien lisäksi voidaan käyttää Pohjanmetsäntietä ajoittain työvaiheista riippuen.

Tontit ovat vapaasti haettavissa. Hakijalla ei kuitenkaan saa olla entuudestaan Sipoon kunnalta saatu tontti, johon liittyvä rakentamisvelvoite on vielä täyttämättä. Lisäksi mahdolliset maksamattomat tonttivuokrat tai muut velvoitteet kuntaa kohtaan voivat estää uuden tontin saamisen. Omakotitalotonteissa luonnollinen henkilö menee yrityksen edelle tilanteessa, jossa joudutaan valitsemaan tontin saaja.

Kyllä, tonteille on kolmen (3) vuoden rakentamisvelvoite. Perustellusta syystä rakentamiselle voi hakea lisäaikaa, mutta lisäajan myöntäminen ei ole automaattista. Mikäli rakentamisvelvoitetta ei täytetä määräajassa, voidaan tontinluovutussopimukseen sisältyvän ehdon mukaisesti määrätä seuraamuksia, kuten sopimussakko tai sopimuksen purku.