– Ulkoiset epävarmuustekijät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen meille aiheuttama epäedullinen rahoitusjärjestelmä ovat vaikeuttaneet ensi vuoden 2024 talousarvion laadintaa. On myönteistä, että tulos pysyy positiivisena, vaikka se on huomattavasti pienempi verrattuna viime vuoden tulokseen ja tämän vuoden ennusteeseen, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist.

Verotuloja Sipoolle ennustetaan kertyvän ensi vuonna 61,1 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien arvioidaan olevan noin 22,6 miljoonaa euroa.

Kunnallisverotuksen tasoon ei ehdoteta muutoksia lukuun ottamatta yleisen kiinteistöveroprosentin nostoa maapohjien osalta uuteen kansallisesti korotettavaksi esitettyyn alarajaan 1,3 prosenttiin. Aiemmin kyseinen prosentti on ollut Sipoossa 1,0. Sipoolaisten tuloveroprosentista kunnan osuus on 6,6 prosenttia.

Kustannukset 3 905 euroa per sipoolainen

Kustannukset asukasta kohti ovat nousussa, mutta lainamäärä asukasta kohti laskee. Talousarvioehdotuksessa Sipoon ulkoiset kustannukset yhtä asukasta kohti ovat 3 905 euroa. Sama luku tämän vuoden talousarviossa oli 3 719 euroa.

Kunnan lainamäärä asukasta kohti on 5 013 euroa. Lainamäärä asukasta kohti on laskemassa 347 euroa verrattuna tämän vuoden talousarvioon. Kunnan kokonaislainamäärä olisi 115,6 miljoonaa euroa. Kunnan lainakannan korot ja korkokulut tulevat kuitenkin kasvamaan tulevina vuosina. Korkomenojen odotetaan nousevan kuluvan vuoden arvioidusta 1 miljoonasta eurosta 3,7 miljoonaan euroon vuoteen 2026 mennessä.

Talous heikentymässä 1–2 miljoonalla eurolla vuosittain

Kunnanjohtaja Mikael Grannaksen mukaan kuntaorganisaatiota tulee työllistämään ensi vuonna alueellinen työllisyys- ja elinkeinouudistuksen valmistelu.

– TE-uudistusta lukuun ottamatta tämä talousarviovuosi voidaan toivottavasti nähdä uutta organisaatiota vakiinnuttavana vuotena, jossa uudet toimialat voivat kehittää toimintaansa ja yhteistyö kunnan ja hyvinvointialueen välillä löytää sopivan tasapainon, Grannas sanoo.

Huolta tuo Grannaksen mukaan myöhempien vuosien tuloskehitys ja -ennusteet. Sipoon talous on heikentymässä 1–2 miljoonalla eurolla vuosittain. Vuosina 2025 ja 2026 vuosikate ei enää riitä kattamaan poistoja, ja vuoden 2026 tilikauden tulos on putoamassa noin -1 milj. euroon.

Uusia nuoriso-ohjaajia ja kouluvalmentajatoiminnan vakiinnuttaminen

Arjen ja vapaa-ajan toimialan palveluihin, eli hyvinvointipalveluihin, kulttuurin- ja vapaa-ajan palveluihin sekä työ- ja elinkeinopalveluihin, ehdotetaan varattavaksi 10,2 miljoonaa euroa. Uutena ehdotetaan palkattavaksi kaksi uutta nuoriso-ohjaajaa. Nuoriso-ohjaajat on tarkoitus palkata Wessman-taloon suunnitellun nuorisotilan toimintaan ja palkkaaminen mahdollistaisi myös laajemman ja säännöllisemmän koulunuorisotyön aloittamisen erityisesti Nikkilän alueella. Rahaa on varattu myös työllisyys- ja elinkeinouudistuksen valmisteluun.

Konsernipalveluihin, kuten digihallintoon, talous-, henkilöstö- ja hallintopalveluihin, ehdotetaan käytettävän noin 9,3 miljoonaa euroa. Konsernipalveluissa satsataan ensi vuonna muun muassa sähköisen arkistoinnin laajamittaiseen käyttöönottoon ja kunnan perehdytysmateriaalien uudistamiseen. Lisäksi jatketaan työnantajakuvan rakentamista ja järjestetään presidentinvaalit sekä europarlamenttivaalit.

Koulutuksen toimialan palveluihin, kuten perusopetukseen ja lukiokoulutukseen, kunta käyttäisi ehdotuksen mukaan ensi vuonna noin 34,2 miljoonaa euroa. Budjettiin sisältyy kahden kouluvalmentajan vakituisen tehtävän perustaminen kouluvalmentajatoiminnan vakiinnuttamiseksi Sipoon kouluissa. Kouluvalmentajatoiminnan tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja tukea oppilaiden kouluun kiinnittymistä vahvistamalla myönteistä toimintakulttuuria kouluissa. Kokonaisoppilas- ja opiskelijamääriin ei odoteta suuria muutoksia. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä aiotaan kehittää ja lisätä ensi vuonna eheän kasvun ja oppimisen polun luomiseksi lapsille. Yleinen kustannusten nousu näkyy toimialan menoissa koulukuljetuskustannusten kasvuna.

Varhaiskasvatukseen ehdotetaan satsattavan ensi vuonna noin 19,8 miljoonaa euroa. Summassa on varattu rahaa lisähenkilöstön palkkaamiseen päiväkoteihin noin 17 henkilötyövuoden verran. Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä Sipoossa on kasvanut ja lisäksi kunta on perustanut kaksi uutta päiväkotia Taasjärvelle ja Talmaan sekä uusia lapsiryhmiä Västerskogin, Miilin ja Landsängenin päiväkoteihin, mikä edellyttää henkilöstön lisäämistä.

Yhdyskunnan ja ympäristön palveluihin, eli esimerkiksi kaavoitukseen, katuihin- ja viheralueisiin sekä rakennus- ja ympäristövalvontaan, kunta käyttäisi ehdotuksen mukaan noin 12,1 miljoonaa euroa ensi vuonna. Summaan sisältyy myös muun muassa haja-asutusalueen rakentamisen lupahallinnon vahvistaminen uudella lupa-assistentilla ja uuden peruskorjausinsinöörin toimen perustaminen toimitilapalveluihin. Toimialalla satsataan ensi vuonna myös muun muassa yleiskaavan päivitystyön jatkamiseen, ilmastosuunnitelman päivitykseen sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen mukana tulevien uusien vaatimuksien toteuttamiseen.

Kunta investoi kaava-alueiden toteuttamiseen

Investointeja kunta aikoo tehdä infraan ja rakennuksiin ensi vuonna hieman yli 15 miljoonalla eurolla ja Sipoon Vesi reilulla 4 miljoonalla eurolla.

Etenkin Sipoon kunta investoi uusien kaava-alueiden toteuttamiseen, johon aiotaan käyttää reilut 7 miljoonaa euroa. Rahaa on varattu muun muassa Metsärinteen kaava-alueen (N65), Laaksosuontien itäpuolen kaava-alueen (N48) ja Söderkullan kartanon kaava-alueen (S20) toteutukseen. Lisäksi Taasjärven itäpuolen kaava-alueen (T6) kunnallistekniikan rakennustöiden käynnistämiseen on budjetoitu. Rahaa on myös varattu Nikkilän Kartanon (NG8) yhdyskuntatekniikan jatkosuunnitteluun, Talmankaaren (TM6) infran suunnitteluun ja Massbyn Danielsbackan asuinalueen (M3) suunnitteluun.

Investoinneissa on varattu rahoitusta myös Brobölentien ja Öljytien risteyksen rakentamiseen yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tähän kunta on varannut noin 2 miljoonaa euroa. Miilin sivistyskeskuksen muutostöihin on varauduttu 0,6 miljoonalla eurolla. Miilin liikuntahallin suunnitteluun on budjetoitu siten, että hallin rakentaminen voisi alkaa vuonna 2025 ja halli valmistua vuonna 2027. Lisäksi on varauduttu Söderkulla skolan uudisrakennuksen rakennussuunnitteluun.

Erilaisiin peruskorjausinvestointeihin on varattu yhteensä hieman yli 4 miljoonaa euroa. Urheilutien saneeraukseen varataan noin 0,5 miljoonaa euroa. Nikkilän keskuspuiston kukkivan puiston osuuden toteutukseen varaudutaan 0,3 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Linkki:

Talousarvio kunnanhallituksen esityslistalla