Kesälomatekemistä sipoolaisille lapsille ja nuorille

Kevät lähestyy kohisten. Valon lisääntynyt määrä saa suuntaamaan katseet tulevaisuutta ja kesälomia kohti.

Kunnan kesälomien tarjonta on nyt kerätty kunnan nettisivuille. Sivulta löytyvät kiinnostavia leirejä, retkiä ja uimakouluja. Kannattaa ehdottomasti käydä kurkistamassa myös Tapahtumakalenteri, VisitSipoon ja Sipoon kirjastojen omat sivut koko perheen yhteistä toimintaa suunnitellessa.  Lasten ja nuorten hyvinvointisovelluksessa, Nuorisopassissa löytyy myös kiinnostavia, rahanarvoisia etuja kesälläkin käytettäväksi.

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät Sipoon kunnan nettisivuilta: Toimintaa lapsille ja nuorille – Sipoo – Sibbo

Lisätietoja Nuorisopassista www.nuorisopassi.fi

 

Viimeksi muokattu 26.03.2024

Sipoon talous oli viime vuonna tasapainoinen


Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist kuvailee tulosta odotettua paremmaksi ja tervetulleeksi, koska ennusteiden mukaan Sipoon valtionosuuksia leikataan useilla miljoonilla vuosina 2024–2026.

-Toimialat pysyivät hyvin talousraameissa ja verotuloja kertyi budjetoitua enemmän. Sipoon talous oli viime vuonna tasapainossa ja velkamääräkin pieneni, Lindqvist sanoo.

Vuosi 2023 oli ensimmäinen toimintavuosi kunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen jälkeen. Kunnan toimintakate pieneni vuoden 2022 tilinpäätöksen 120,4 miljoonasta eurosta 67,8 miljoonaan euroon vuonna 2023.

Myös kunnan nettomenot vähenivät 52,6 miljoonaa euroa, eli 43,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Uudistuksen jälkeen kunnan kaikista nettomenoista hieman yli puolet syntyivät koulutuspalveluista ja varhaiskasvatuksesta.

Odotettua vähemmän kuluja ja enemmän tuloja

Kunta (ilman Sipoon vettä) onnistui alittamaan viime vuonna budjetoidut toimintakulut 1,5 miljoonalla eurolla ja samaan aikaan kunnan tuotot ylittyivät 1,3 miljoonalla eurolla budjetoidusta. Maanmyynnistä saadut myyntivoitot olivat viime vuonna 4 miljoonaa euroa.

Myös kunnan verorahoitus toteutui viime vuonna budjetoitua parempana. Verotuloja kertyi 62,4 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia kunta sai 22,1 miljoonaa euroa, joista sote-uudistukseen liittyvät tasauserät olivat 8,6 miljoonaa euroa.

Kunnan palvelut kustansivat yhtä asukasta kohti 3 610 euroa

Kunnan ja Sipoon Veden toimintakulut olivat vuonna 2023 yhteensä 83,8 miljoonaa euroa. Yhtä asukasta kohti laskettuna kunnan kulut ovat vähentyneet, mikä on ollut kasvavan Sipoon tavoitteena kunnan strategian mukaisesti.

-Tämä tavoite täyttyi, toteaa kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Viime vuonna kunnan kustannukset per asukas olivat 3 610 euroa. Kun vielä vuonna 2022 kunnan kustannukset per asukas olivat 4 009 euroa, kun hyvinvointialueelle siirtyneitä sote-kustannuksia ei lasketa lukuun mukaan.

Varhaiskasvatuksen toimialan palveluiden tuottaminen maksoi viime vuonna yhtä sipoolaista kohti 824 euroa. Koulutuksen kustannukset olivat yhtä asukasta kohti 1518 euroa. Arjen ja vapaa-ajan toimialan palvelut kustansivat yhtä sipoolaista kohti 395 euroa. Toimialan palveluihin kuuluvat esimerkiksi kirjasto- ja nuorisopalvelut sekä Sipoon opisto.

Yhdyskunnan ja ympäristön toimialan kulut asukasta kohti olivat 465 euroa. Toimialan palveluita ovat esimerkiksi kaavoitus, rakennusvalvonta, ympäristövalvonta ja katujen kunnossapito. Konsernipalveluiden kulut yhdelle asukkaalle olivat 335 euroa. Konsernipalveluihin kuuluvat henkilöstöpalvelut, digihallinto, hallintopalvelut ja talouspalvelut.

Henkilöstökulut olivat yhteensä 45,9 miljoonaa euroa ja vuoden lopussa kunnan palveluksessa oli 945 työntekijää. Hyvinvointialueelle kunnalta siirtyi yhteensä 327 henkilöä.

Investointeja Sipoo teki viime vuonna yhteensä noin 16 miljoonalla eurolla.

Sipoon velkamäärä pieneni

Kunnan vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset, mikä tarkoittaa sitä, että kunnan talous oli viime vuonna tasapainossa. Lisäksi kunnan velkamäärä pieneni viime vuoden aikana.

Asukasta kohti kunnalla oli lainaa vuoden lopussa 4 484 euroa. Kaikkiaan kunnan lainamäärä oli vuoden lopussa 101,3 miljoonaa euroa, mikä on 5,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

 

Viimeksi muokattu 26.03.2024

Sipoon yleiskaavan 2050 laatimiseen liittyvät kenttätyöt alkavat – tutkijat liikkuvat maastossa ja kuvaavat kohteita

Arkkitehtitoimisto Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy ja Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson vastaavat Sipoon kulttuuriympäristöselvityksen ja rakennusinventoinnin laatimisesta. Selvitystyössä päivitetään ja täydennetään aiemmissa vastaavissa selvityksissä kirjattuja tietoja. Maastotyöt ajoittuvat pääosin huhti-kesäkuulle ja elo-syyskuulle.

Selvitystyötä tekevät arkkitehdit Mona Schalin ja Kristina Karlsson avustajineen liikkuvat maastossa karttojen ja kameran kanssa. Tutkijoiden auton tuulilasissa on tiedote selvityksen laatimisesta. Saaristossa tutkijat liikkuvat veneellä. Saaristossa valokuvat kulttuuri- ja rakennusperintökohteista otetaan pääosin veneestä käsin.

Tutkijat pyrkivät käymään pihapiirien alueella ainoastaan silloin, kun se on tarpeen. Pihapiirin alueelle joudutaan menemään lähinnä silloin, kun kuvataan uusia aiemmin tunnistamattomia kohteita tai todetaan viime vuosikymmeninä toteutettuja laajempia muutoksia.

Selvitys on osa Sipoon yleiskaavatyötä

Yleiskaava on koko Sipoon kattava maankäytön ja liikenteen yleispiirteinen suunnitelma. Koko kunnan yleiskaavan uudistaminen on käynnistynyt 15.12.2022. Yleiskaavan verkkosivuilta saat lisätietoa sipoo.fi:ssä tästä linkistä.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Mikä on kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys?

Kulttuuriympäristö on ihmisen muovaama ympäristö, jonka erityispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Meneillään olevassa selvityksessä keskitytään erityisesti rakennettuun kulttuuriympäristöön, joka pitää sisällään sekä aluekokonaisuuksia että rakennuksia ja pihapiirejä. Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksessä kuvataan alueen rakennetun ympäristön historia, ominaisluonne ja erityispiirteet. Selvityksessä inventoidaan ja tunnistetaan alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristöt ja rakennukset.

Lisätietoja:

Yleiskaavoittaja Miika Norppa, puh. 040 187 7401,
miika.norppa(at)sipoo.fi (tavoitettavissa 2.4.2024 alkaen)

Selvityksen vastuualueena pääosin Sipoon keski- ja pohjoisosat:
Kristina Karlsson, arkkitehti SAFA, puh. 040 7543 704
k.karlsson(at)stadionark.fi
(ei tavoitettavissa heinäkuussa)

Selvityksen vastuualueena pääosin saaristo ja rannikko:
Mona Schalin, Arkkitehti SAFA, puh. 040 532 9558
mona.schalin(at)stadionark.fi
(ei tavoitettavissa heinäkuussa)

 

Viimeksi muokattu 26.03.2024

Julkinen kuulutus: Vaasan hallinto-oikeuden päätös vesilain mukaisessa valitusasiassa

Asia
Vaasan hallinto-oikeuden päätös 22.03.2024 nro 340/2024, valitus vesitalousasiassa, rantapenkereen pysyttäminen, Sipoo.

Valittaja ja luvan hakija
JJBP Finland Oy

Kuulutuksen ja päätösasiakirjan nähtävilläpito
Tämä kuulutus ja päätösasiakirja pidetään nähtävillä 22.03.2024 – 29.04.2024 Vaasan hallinto-oikeuden verkkosivuilla osoitteessa: https://oikeus.fi/hallintooikeudet/vaasanhallinto-oikeus/fi/index/hallinto-oikeudenkuulutukset/paatoskuulutukset.html

Julkinen kuulutus (pdf)

VAASAN HALLINTO-OIKEUS

 

Viimeksi muokattu 22.03.2024

Varhaiskasvatuksen kyselytulokset: Iso kiitos lapsilähtöiselle ja välittävälle henkilöstölle

Huoltajille lähetettyyn asiakaskyselyyn tuli yhteensä 343 vastausta. Kyselyssä huoltajia pyydettiin valitsemaan vastaukseksi erilaisiin kysymyksiin ja väitteisiin parhaiten heidän mielipidettään kuvaava sudennaama: avoimesti iloitseva susi, hymyilevä susi, vakava susi tai kiukkuinen susi. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kunnan varhaiskasvatuksen toiminnan kehittämisessä.

Teksti: "Millainen on henkilökunnan asenne lastanne ja teitä kohtaan. Kysymykseen henkilöstön asenteesta avoimesti iloitsevan suden antoi 71 prosenttia vastaajista, hymyilevän suden antoi 24 prosenttia vastaajista ja vakavan suden 5 prosenttia vastaajista. Kukaan ei valinnut kiukkuista sutta.

Kysymykseen henkilöstön asenteesta avoimesti iloitsevan suden antoi 71 prosenttia vastaajista, hymyilevän suden antoi 24 prosenttia vastaajista ja vakavan suden 5 prosenttia vastaajista. Kukaan ei valinnut kiukkuista sutta.

Lisäksi oli mahdollista vastata sanallisesti kysymyksiin. Huoltajat antoivat muun muassa tällaista sanallista palautetta henkilöstölle:

  • ”Meillä on käynyt upea tuuri, että meidän lapsen päiväkodissa on niin lapsilähtöiset, ammatistaan ylpeät, hauskat, taitavat, välittävät aikuiset tuomassa taitoja ja turvaa lapsellemme. Iso kiitos! Vaalikaa tätä!”
  • ”Kaikki henkilökunnasta ovat niin taitavia ja saavat lapsen viihtymään. Kullanarvoisia”
  • ”Henkilökunnalle on helppo puhua ja he kertovat mielellään, mikä toimii ja mikä ei. Päiväkodin työntekijät ovat ihania ja tekevät ekstraa saadakseen kaiken rullaamaan, vaikka lapsi voi olla välillä vähän hankala”
  • ”Ihan superhyvä meininki, innostuneet hoitajat ja opettajat ja upea yhteisö! Heitä sietäisi muistaa ja kiittää!”
  • Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnasta välittyy aito kiinnostus lasten kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Toimintaan on selvästi panostettu ja lapset tulevat kuulluiksi. Vanhemmille välittyy monipuolisesti tietoa toiminnasta. Iso kiitos meidän perheeltä!”
  • Pedagogit tekevät uskomattoman hienoa työtä ja toimintaa tehdään lapsen kiinnostuksen ja tarpeiden pohjalta.” 
  • ” Ihana, osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta (niin vakiot kuin vaihtuvat).”

Lapset viihtyvät

Vastaajien käsityksen mukaan myös heidän lapsensa viihtyvät varhaiskasvatuksessa. Vastaajista 97 prosentin mielestä heidän lapsensa viihtyy varhaiskasvatuksessa erinomaisesti tai hyvin. Vastaajista kolme prosenttia koki, että lapsensa viihtyvän huonosti.

Teksti: Miten lapsenne käsityksenne mukaan viihtyy varhaiskasvatuksessa? Vastaajista 97 prosentin mielestä heidän lapsensa viihtyy varhaiskasvatuksessa erinomaisesti tai hyvin. Vastaajista kolme prosenttia koki, että lapsensa viihtyvän huonosti.

Osalta risuja sijaisten määrästä ja loma-aikojen hoitojärjestelyistä

Kyselyssä osa vastaajista antoi risuja esimerkiksi vaihtuvuudesta henkilöstössä. Näin totesi yksi vastaajista: Sijaisia harmittavan paljon.”

Osa vastaajista oli tyytymätön loma-aikojen hoitojärjestelyihin. Vastaajista 10 prosenttia antoi loma-aikojen hoitojärjestelyille vakavan suden ja 2 prosenttia vihaisen suden. Näin kertoi asiasta yksi vastaajista: ”Toivon, että mahdollisimman paljon pysyisi samassa rakennuksessa eikä tarvitsisi viedä toiseen paikkaan hoitoon.”   Varhaiskasvatuspalveluiden toimintaa on kuitenkin välttämätöntä keskittää etenkin kesäloma-aikoina, kun myös lapsimäärä on tavallista alhaisempi, jotta voidaan järjestää henkilöstön lomat ja toteuttaa tarvittavia korjauksia päiväkotikiinteistöihin.

Myös tiedottamiseen varhaiskasvatuspaikan myöntämisestä toivotaan parannuksia. Vastaajista 26 prosenttia koki tiedottamisen paikan myöntämisestä olevan heikkoa tai erittäin heikkoa.

Näin sanoitti asiaa yksi vastaajista: ” Kaipaisin helpommin löydettävissä olevia ohjeita päiväkodin aloituksesta ja sen käytännöistä. Tieto on hajalla Daisyissa ja Sipoon nettisivuilla, jonkin aloittajan opas olisi huippu!”  Kunta onkin jo päättänyt uusia perheille jaettavan Tervetuloa varhaiskasvatukseen -kirjeen ja kehittää siten tiedottamista paikan myöntämisestä.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille.

 

Viimeksi muokattu 21.03.2024

Keravan ja Sipoon työllisyysalueen valmistelun tueksi ohjausryhmä

Työllisyysalueen vastuukuntana toimii Kerava, joka vastaa palveluiden ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta sekä viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Työllisyysalueen lakisääteisten TE-palveluiden järjestämisestä vastaa kuntien yhteisenä toimielimenä Keravan kaupunginhallituksen henkilöstö- ja työllisyysjaosto. Sipoon kunta osallistuu työllisyysalueen palveluja koskevaan päätöksentekoon tässä toimielimessä.

Työllisyysalueen valmistelu rakentuu yhteistoimintasopimuksen sekä järjestämissuunnitelman perustalle. Molempien kuntien palvelutarpeita huomioiva järjestämissuunnitelma lähtee siitä ajatuksesta, että asukkaille turvataan TE-palvelut lähipalveluina ja työllisyysalue on kaksikielinen.

Ohjausryhmä luotsaa ja linjaa valmistelua

Työllisyysalueen valmistelun tueksi on perustettu Keravan ja Sipoon työllisyysalueen valmistelun ohjausryhmä, joka seuraa ja ohjaa valmistelun etenemistä ja ottaa kantaa sitä koskeviin kysymyksiin sekä linjaa tarvittaessa koko työllisyysaluetta koskevia asioita. Ohjausryhmä toimii määräaikaisena 31.12.2024 saakka tai enintään siihen asti, kun työllisyysalueiden viranomaistoiminta ja -vastuu alkavat.

Ohjausryhmän jäsenet:

Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Pyykkölä
Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist
Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anne Karjalainen
Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ari Oksanen
Keravan henkilöstö- ja työllisyysjaoston puheenjohtaja Tatu Tuomela
Sipoon elinkeino- ja työllisyysjaoston puheenjohtaja Antti Skogster

Ohjausryhmän asiantuntijat:

Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu
Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas
Keravan työllisyysjohtaja Martti Poteri
Sipoon arjen ja vapaa-ajan toimialajohtaja Jukka Pietinen
Keravan kaupunginkamreeri Teppo Verronen

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Markku Pyykkölä, varapuheenjohtajana Kaj Lindqvist ja sihteerinä Teppo Verronen. Ohjausryhmän jäsenten varahenkilöinä toimivat vastaavien toimielinten 1. varapuheenjohtajat.

TE2024-uudistus

Vastuu työnhakijoille ja yrityksille sekä muille työnantajille tarjottavista julkisista työvoimapalveluista siirtyy valtiolta kuntien muodostamille työllisyysalueille 1.1.2025. Myös näitä tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella kuntiin tai kuntayhtymiin. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.

 

Viimeksi muokattu 21.03.2024

Paalutus ja pontitus, Storörintie Sipoonrannassa / Päätös tilapäistä melua aiheuttavasta toiminnasta – YIT Housing Oy

Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunnan 18.4.2023 (50 §) tekemän ympäristövalvonnan ratkaisuvallan toimivaltajaon nojalla ympäristövalvontapäällikkö on hyväksynyt YIT Housing Oy:n ilmoituksen tietyin edellytyksin.

Ympäristövalvontapäällikön päätös 20.3.2024 § 4 ja siihen liittyvä valitusosoitus ovat julkisesti nähtävinä sähköisesti osoitteessa www.julkipano.fi sekä Sipoon verkkosivuilla 21.3. – 29.4.2024

Valitusaika päättyy 29.4.2024.

Lisätietoja antaa Anu Juvonen p. 050 548 7596

Päätös (pdf)

Ympäristövalvonta
Sipoo 21.3.2024

 

Viimeksi muokattu 21.03.2024

Liikuntasalien syksyn 2024 ja kevään 2025 käyttövuorot

Yhdistykset, yritykset, yksityishenkilöt ym. voivat hakea vakiovuoroja Sipoon kunnan liikuntasaleista.

Hakuaika vakiovuoroille on 1.4. – 30.4.2024.

Myönnetyistä vuoroista peritään vapaa-ajanjaoston vahvistamat vuokrat.

Lisätietoja saleista osoitteessa: www.sipoo.fi/vapaa-aika-ja-nuoret/liikunta/sisaliikuntapaikat/

Liikuntapalvelut
Sipoossa 21.3.2024

 

Viimeksi muokattu 14.03.2024

Paalutus, Brobölentien ja Öljytien risteys, Nikkilä / Päätös tilapäistä melua aiheuttavasta toiminnasta – Ralf Ajalin Oy

Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunnan 18.4.2023 (50 §) tekemän ympäristövalvonnan ratkaisuvallan toimivaltajaon nojalla ympäristövalvontapäällikkö on hyväksynyt Ralf Ajalin Oy:n ilmoituksen tietyin edellytyksin.

Ympäristövalvontapäällikön päätös 19.3.2024 § 3 ja siihen liittyvä valitusosoitus ovat julkisesti nähtävinä sähköisesti osoitteessa www.julkipano.fi sekä Sipoon verkkosivuilla 20.3.-26.4.2024.

Valitusaika päättyy 26.4.2024.

Lisätietoja antaa Anu Juvonen p. 050 548 7596

Päätös (pdf)

Ympäristövalvonta
Sipoo 20.3.2024

 

Viimeksi muokattu 20.03.2024

#MunSipoo24 –hankkeen ideointivaihe päättyy pian – jätä ehdotuksesi sunnuntaihin 24.3. mennessä!

Vuoden 2024 osallistuvan budjetoinnin #MunSipoo24 -hankkeen ideointivaihe on varmassa vauhdissa!

Tänä vuonna sipoolaiset ovat päässeet ideoimaan tilapäisiä käyttöratkaisuja Nikkilän entisen linja-autoaseman jo nykyisin tyhjälle tontille (Iso Kylätie 30) sekä Söderkullassa pian purettavan Opintien koulurakennuksen (Opintie 6) tontille. Ideointivaihe käynnistyi maanantaina 4.3. ja on tähän mennessä kerännyt yhteensä 31 innostavaa ehdotusta, jakautuen tasaisesti molemmille kohteille. Kiitos siis jo ideointiin osallistuneille!

Mikäli ehdotuksesi on vielä jakamatta, tartuthan tilaisuuteen vielä tämän viikon aikana, sillä ideointivaihe päättyy sunnuntaina 24.3. Ideoita voi jättää sähköisen kyselylomakkeen kautta täällä tai täyttämällä paperisen lomakkeen SipooInfo -asiakaspalvelupisteissä Nikkilässä ja Söderkullassa.

Vaikka ideoita kerätään tilapäisille käyttöratkaisuille, kohteisiin toteutettaville mahdollisille fyysisille rakennelmille tai välineistöille pyritään löytämään jatkokäyttömahdollisuuksia muissa soveltuvissa kohteissa tonttien rakentamisen käynnistyessä.

Voit tutustua käynnissä olevan hankkeen eri osavaiheisiin tarkemmin Sipoo rakentaa ja kehittää -verkkosivulta tämän linkin välityksellä.

Viimeksi muokattu 20.03.2024