RA7 Norrkullalandetin ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, ehdotus nähtäville

 

Kaavaehdotus sekä päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat MRL:n 65 § ja MRA:n 27 § mukaisesti nähtävillä 17.6.2021 – 2.8.2021 asiakaspalvelu Sipooinfo Nikkilässä (Pohjoinen Koulutie 2, Nikkilä) tämän aukioloaikana, Söderkullan kirjaston aulassa (Amiraalintie 2, Söderkulla) sekä kunnan verkkosivuilla osoitteessa www.sipoo.fi > kaavoitus ja kehittäminen > vireillä olevat ranta-asemakaavat.

Mahdolliset muistutukset toimitetaan kirjallisesti 2.8.2021 klo 15.30 mennessä osoitteeseen Sipoon kunta, Kirjaamo, PL 7, 04131 SIPOO tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@sipoo.fi, kirjekuoreen tai sähköpostin otsikkoon kaavahankkeen nimi. Lisätietoja antavat kaavoituspäällikkö Jarkko Lyytinen, Sipoon kunta, 050 409 3957, etunimi.sukunimi@sipoo.fi sekä arkkitehdit Juhani Aalto, 0400 997 597 ja Anne Malve, 045 806 3988, Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto Oy, etunimi.sukunimi@arkja.fi.

Kunnanhallitus

17.6.2021

 

Viimeksi muokattu 17.06.2021

BA4 Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaavamuutos vireille

 

Noin 127 ha asemakaavan muutosalue sijaitsee Sipoon Martinkylässä, Keravan rajan tuntumassa Bastukärrin työpaikka-alueella. Kaavamuutos koskee kortteleita 700 ja 706 sekä ET aluetta korttelissa 704. Kaavamuutos on tekninen ja tavoitteena on parantaa kortteleiden toimivuutta niitä yhdistelemällä. Rakentamista ei lisätä ja korttelien toiminnot säilyvät ennallaan.

Vuorovaikutusmenettelyä ja kaavan lähtökohtia koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 17.6.2021 – 2.8.2021 asiakaspalvelu Sipooinfo Nikkilässä (Pohjoinen Koulutie 2) tämän aukioloaikoina, sekä kunnan verkkosivuilla osoitteessa www.sipoo.fi > kaavoitus ja kehittäminen > vireillä olevat asemakaavat.

Mahdolliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä tulee toimittaa kirjallisesti 2.8.2021 mennessä osoitteeseen Sipoon kunta, Kirjaamo, PL 7, 04131 SIPOO tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@sipoo.fi, kirjekuoreen tai sähköpostin otsikkoon kaavahankkeen nimi. Lisätietoja antavat kaavoituspäällikkö Jarkko Lyytinen puh. 050 409 3957 sekä kaavavalmistelija Birgitta Smeds puh. 040 191 4358, sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@sipoo.fi.

Kehitys- ja kaavoituskeskus

17.6.2021

 

Viimeksi muokattu 17.06.2021

Kuntavaalien 2021 vahvistettu tulos

Sipoon kunnan keskusvaalilautakunnan pöytäkirja, joka sisältää luettelon 13.6.2021 pidetyissä kuntavaaleissa Sipoon kunnanvaltuustoon valituista 43 varsinaisesta valtuutetusta ja varavaltuutetuista on nähtävillä kokonaisuudessaan valitusosoituksineen kunnan verkkosivuilla: https://sipoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2021182-4

Sipoossa 16.6.2021

Sipoon kunnan keskusvaalilautakunta

Viimeksi muokattu 05.09.2022

Sipoon Apteekille myönnetty Sipoon kunnan esteettömyystunnus

– Sipoon Apteekki on ansiokkaasti ryhtynyt useisiin esteettömyyttä lisääviin toimenpiteisiin viime vuosina, toteaa esteettömyysasiantuntija Jukka Suhonen. Apteekin liiketila on kunnostettu ja palvelut kehitetty käyttäjäystävällisemmiksi.

Vuonna 2017 Sipoon Apteekki teki korjaustöitä liiketilassaan, jotta asiakkailla olisi helppoa liikkua tilassa myös rollaattorilla ja lastenrattailla. Valaistus on parannettu ja väliseiniin laitettu akustiikkalevyjä yksityisyyden ja kuuluvuuden parantamiseksi.

Fyysisen ympäristön lisäksi apteekki on panostanut palveluihin. Lääkepakkaukset on merkitty pistekirjoituksella näkövammaisia varten, eikä annosteluohjetta liimata apteekissa koskaan pistekirjoituksen päälle. Joulukuussa 2020 yrittäjä avasi verkkoapteekin, minkä kautta asiakkaat voivat tilata ja maksaa kaikki apteekin tuotteet. Verkkopalveluun liittyy myös tarvittaessa kotiinkuljetus.

– Apteekin panostukset merkitsevät paljon vammaisille henkilöille ja helpottavat jokaisen arkea, sanoo Sipoon vammaisneuvoston puheenjohtaja Tuula Räikkönen.

Jukka Suhonen, Tuula Räikkönen ja elinkeinopäällikkö Elina Duréault kävivät onnittelemassa apteekkari Hans Fockia keskiviikkona 16. kesäkuuta. Esteettömyys palvelee kaikkia -tunnustuksen lisäksi kunnan edustajat luovuttivat kukkia ja lahjakortin paikalliseen ravintolaan.

– Olemme todella iloisia, että tällaisia innovatiivisia yrittäjiä löytyy Sipoossa, sanoo Elina Duréault.

Kuva: Paula Ropponen

Jukka Suhonen, Tuula Räikkönen ja elinkeinopäällikkö Elina Duréault onnittelevat apteekkari Hans Fockia Sipoon apteekin edustalla.

 

Viimeksi muokattu 16.06.2021

Vireillä rakennusvalvonnassa

 

Seuraavat lupahakemukset ovat vireillä rakennusvalvonnassa:

  • Rakennuslupahakemus, Vainuddintie 71, kiinteistötunnus 753-410-1-34, käsittelijänä Tove Hagman: Terassikatos
  • Rakennuslupahakemus, Sivermaantie 100, kiinteistötunnus 753-432-1-81, käsittelijänä Tove Hagman: Loma-asunto, saunan laajennus olemassa olevaan mökkiin, mökin laajennus, loma-asunnon purkaminen
  • Rakennuslupahakemus, Storuddintie 355, kiinteistötunnus 753-430-5-34, käsittelijänä Tove Hagman: Osa varastorakennuksesta puretaan ja korjataan sekä tehdään käyttötarkoituksen muutos saunaksi
  • Rakennuslupahakemus, Lukkarinmäenpolku 1, kiinteistötunnus 753-416-35-291, käsittelijänä Tytti Mäntyoja: Omakotitalo ja kytketty autokatos/autotalli/varasto 453 k-m² sekä uima-allas 33 m³

 

Naapureille varataan mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus hakemuksesta. Muistutuksesta tulee ilmetä muistutuksen kohteena olevan kiinteistön kiinteistötunnus, tekijän nimi, yhteystiedot ja muistutuksen tekijän omistaman tai hallitseman kiinteistön kiinteistötunnus.

Lisätietoja antaa hakemuksen käsittelijä etunimi.sukunimi@sipoo.fi, Hagman Tove 040 6605 148 ja Mäntyoja Tytti 040 1914 236. Hakemusasiakirjat voi tarvittaessa pyytää nähtäväksi hakemuksen käsittelijältä.

Kirjalliset rakennusvalvonnalle osoitettavat muistutukset tulee toimittaa viimeistään 30.6.2021 osoitteeseen kirjaamo@sipoo.fi tai Sipoon kunta, Rakennusvalvonta, PL 7, 04131 SIPOO.

Rakennusvalvonta

Sipoossa 16.6.2021

 

Viimeksi muokattu 16.06.2021

Päätös melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta – Alarauta Oy, frisbeegolftapahtuma

 

Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunnan 17.5.2018 (55 §) tekemän ympäristövalvonnan ratkaisuvallan toimivaltajaon nojalla ympäristövalvontapäällikkö on hyväksynyt Joensuun Tila Oy:n ilmoituksen.

Ympäristövalvontapäällikön päätökset ja niihin liittyvät valitusosoitukset ovat julkisesti nähtävinä sähköisesti osoitteessa www.julkipano.fi sekä paikan päällä Sipoon kunnan asiakaspalvelu lnfossa (Pohjoinen Koulutie 2, Nikkilä), aukioloaikoina.

15.6.2021 – 22.7.2021

Valitusaika päättyy 22.7.2021.

Lisätietoja antaa  Anu Juvonen p. 050 5487596

Kuulutus (pdf)

Päätös (pdf)

 

Viimeksi muokattu 15.06.2021

Sipoon kunnan vuoden 2020 tilinpäätös kevyesti ylijäämäinen ja kunnan talous tasapainossa

Vuoden 2020 taloutta haastoivat koronaviruksen talousvaikutukset ja jo ennen pandemiaa todettu tarve sopeuttaa kunnan käyttötaloutta.  Sopeuttamistoimina osaa investoinneista on lykätty ja rahankäytön suunnitelmia on muokattu sekä kasvua ja tuloja tuottavia investointeja kiirehditty. Investointeja on vuoden 2020 osalta karsittu 8,1 miljoonalla eurolla.

-Korjaamalla talousarviotamme ja säästämällä onnistuimme kääntämään tämän vuoden tilinpäätöksen ylijäämäiseksi. Haluamme kiittää henkilöstöämme tästä tehdystä kovasta työstä ja venymisestä vaikeana aikana, kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist lausuvat.

Koronapandemia nosti kustannuksia etenkin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Pelkästään koronatestaukset lisäsivät kustannuksia 1,2 milj. euroa. Monien palveluiden toimintatuotot laskivat, koska palveluja oli suljettuna varsinkin keväällä ja asiakasmaksuja hyvitettiin asiakkaille. Verotulot eivät sen sijaan viime vuonna heikentyneet niin kuin pandemian alkuvaiheessa uskottiin.

Valtuusto hyväksyi vuoden 2020 tilinpäätöksen

Kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaan vuoden 2020 tilinpäätöstä, hyväksyi sen ja myönsi vastuuvapauden kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille.

Tuloja kunta sai viime vuonna 2,6 miljoonaa euroa etukäteen arvioitua vähemmän, mutta myös kuluja oli 6 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Kunnan kokonaismenot vuonna 2020 olivat 175,7 milj. euroa ja kokonaistulot 170,4 milj. euroa. Erotus rahoitettiin kunnan rahavaroista.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamenot olivat viime vuonna 69,9 miljoonaa euroa. Sivistyspalveluihin kunta satsasi viime vuonna 54,5 miljoonaa euroa. Teknisen toimen sekä rakennus- ja ympäristötoimen toimintamenot olivat 18,6 miljoonaa euroa. Hallinnon (sisältää kehityksen, kaavoituksen, it:n, talouden ja hallinnon palveluita) osuus oli 18,0 miljoonaa euroa.

Tuloja saatiin monissa palveluissa asiakasmaksuista ennakoitua vähemmän. Sen sijaan kunnan verorahoitus toteutui noin 1,5 miljoonaa euroa korjattua budjettia parempana. Koronapandemian vaikutus verotuloihin näkyi kuitenkin siten, että verotulot olivat selvästi alle kunnan alkuperäisen budjetin. Verotuloja kertyi 107 milj. euroa, mikä on 3,8 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Valtionosuuksia kunta sai 23,6 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvua selittää väestön kasvu ja se, että Sipoo sai 8,5 milj. euroa enemmän valtionosuuksia kuin mitä oli budjetoitu. Sipoolaisten määrä kasvoi viime vuonna 517 henkilöllä. Maanmyynnistä saadut myyntivoitot olivat yhteensä 5,16 miljoonaa euroa vuonna 2020, mikä oli ennakoitua hieman enemmän.

Yhtä asukasta kohti kunnan lainamäärä oli 5042 euroa

Kaiken kaikkiaan kunnalla meni viime vuonna toimintaan ja investointeihin enemmän rahaa kuin kunta sai tuloja. Menoja jouduttiin kattamaan ottamalla lisää lainaa. Kunnan lainamäärä vuoden lopussa oli 109,4 miljoonaa euroa. Tämä on 3,8 milj. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yhtä asukasta kohti lainamäärä oli vuoden lopussa 5042 euroa.

Kunta investoi 24,2 milj. eurolla

Kunnan toteutuneet bruttoinvestoinnit rakennuksiin ja infrastruktuuriin olivat viime vuonna 24,2 miljoonaa euroa ja Sipoon Vesi mukaan lukien 26,4 miljoonaa euroa.

Sipoonlahden koulun laajennus- ja muutostyöt valmistuivat kesällä ja Nikkilän Sydämen laajennuksen rakentaminen on edennyt. Infrahankkeista viime vuonna valmistuivat Tarapotin työpaikka-alue ja Työpaikkatie. Myös Kumlan siltaa rakennettiin.

Määräaikaisten työsuhteiden osuus väheni

Henkilöstökulujen osuus kunnan (mukaan lukien Sipoon Vesi) menoista oli 60,7 miljoonaa euroa, mikä on 4,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Palkkamenojen kasvun taustalla oli etenkin palkkojen yleiskorotus. Kunnan kokonaishenkilöstömäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2020. Tavoitteena on ollut vähentää määräaikaisten työsuhteiden osuutta, missä on onnistuttu. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni viime vuonna Sipoossa samalle tasolle kuin kunta-alalla keskimäärin.

Henkilötyövuosina mitattuna kunnalla oli etukäteen arvioitua vähemmän henkilöstöresurssia viime vuonna. Tässä näkyy koronapandemian vaikutus, jonka vuoksi jäädytettiin ja siirrettiin monia rekrytointeja sekä palkattiin tavallista vähemmän kausi- ja kesätyöntekijöitä. Taustalla ovat myös henkilöstön sisäiset siirrot sosiaali- ja terveyspalveluihin kunnan muista palveluista, joissa työvoiman tarve oli koronavirustoimien vuoksi pienentynyt.

 

Viimeksi muokattu 15.06.2021

Kerava ja Sipoo päättivät perustaa yhteisen liikuntahalliyhtiön

“Tarve yleisurheilun talviharjoitteluolosuhteille koko Uudellamaalla sekä jalkapallohallille etenkin Keravalla on ollut olemassa jo vuosikymmeniä”, kertoo Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu.  “Idea kuntien yhteisestä monitoimihallista käynnistyi Sipoon ja Keravan viranhaltijoiden yhteisistä keskusteluista sekä molempien kuntien jälleen kerran esiin nousseista tarpeista. “

Halli toisi myös kipeästi kaivattua harjoittelutilaa suosituille lajeille, joiden nykyiset olosuhteet ovat joko riittämättömät tai ne käytännössä puuttuvat kokonaan.

“Esimerkiksi yleisurheilun sisäharjoittelu edellyttää tällä hetkellä matkustamista Pajulahteen, joten lähellä oleva harjoittelupaikka pienentäisi perheiden aikahävikkiä ja ajamisesta aiheutuvia CO2-päästöjä. Halli lisää harjoittelumahdollisuuksia myös monien muiden lajien sipoolaisille harrastajille,” kertoo Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Hankkeen tarve selvitettiin vuosina 2018–2019. Selvitys sisälsi monitoimihallin vaikutusalueella olevien kuntien edustajien sekä liikuntayhdistysten edustajien haastatteluja, rakentamis- ja käyttökustannustietojen keräämisen, vaihtoehtojen muodostamisen sekä vaihtoehtojen investointi- ja käyttökustannusten määrittämisen. Lisäksi pohdittiin hallin liiketoimintamallia. Viimeisen vuoden aikana on osana hankesuunnittelua selvitetty hankkeen rahoituksen, omistamisen ja toiminnan toteuttamisen vaihtoehdot sekä hankkeen tarkemmat toteutuskustannukset.

Kahden hallin ratkaisu

Taloudellisimmaksi ja palvelutasoltaan parhaimmaksi ratkaisuksi on todettu kahden hallin – monitoimihallin sekä jalkapallohallin – toteuttaminen siten, että niillä on yhteiset pukuhuoneet ja varastotilat. Yhteisten tilojen synergiaetu on merkittävä, koska ne ovat pinta-alaan suhteutettuna hankkeen kalleimmat osat.

Kahden hallin periaatetta tukee myös eri lajien erilaiset lämpötilatarpeet sekä merkittävästi suurempi kapasiteetti. Lisäksi kiertävän 300 metrin pituisen juoksuradan keskelle on mahdollista sijoittaa huomattava määrä eri lajien harrastusmahdollisuuksia. Keskialue mahdollistaa eri palloilulajien (esim. salibandy, futsal, lentopallo, koripallo, sulkapallo jne) lisäksi myös monitoimialueen, jota voidaan käyttää esim. voimisteluun tai erilaiseen ryhmäliikuntaan.

Jalkapallohalli suunnitellaan rakennettavaksi täysimittaisena ylipainehallina, jossa pelialueen koko on 100 metriä x 64 metriä ja joka mahdollistaa kaikkien ikäluokkien harjoittelun ja pelaamisen. Molempia halleja on myös mahdollista hyödyntää erilaisissa tapahtumissa.

Toiminnasta saatavien tulojen on tarkoitus kattaa kustannukset

Hallihankkeen taloudellisena tavoitteena on, että hallien toiminnasta perittävillä maksuilla katetaan niiden kustannukset.

Hankkeen taloudellinen kivijalka on hallikokonaisuuden monipuolisuus, suurimmat käyttäjäryhmät ja sitä myöten tuottojen syntyminen harrastetuimpien lajien eli jalkapallon, salibandyn ja yleisurheilun sekä monitoimialueen ja mailapelien maksamista käyttöoikeusmaksuista. Liikuntakäytön lisäksi tuloja tuottavat kahvio ja tapahtumatoiminta sekä molempien kuntien päiväkäyttö.

Ennen koronaviruspandemiaa hankkeen laskettu kustannusarvio on 15,7 miljoonaa euroa. Hankkeen omarahoitusosuus on 19,1 %, joka toteutetaan siten, että kunnat sijoittavat tämän osuuden osakepääomana yhtiöön. Loppuosan yhtiö ottaa lainana hankkeen toteuttamiseksi. Keravan ja Sipoon yhteinen sijoitus osakepääomaan on yhteensä 3 miljoonaa euroa.

Halliyhtiö vie eteenpäin monitoimihallin teknisen suunnittelun sekä kilpailuttaa hallin rakentamisen. Tavoitteena on, että vuoden 2021 lopussa hankkeelle haetaan valtion liikuntapaikkarakentamisen avustusta. Sipoon valtuusto edellytti päätöksessään, että hankkeelle myönnetään noin miljoonan euron valtionavustus liikuntapaikan perustamiseen. Hallin rakentaminen voisi alkaa heti avustuspäätöksen jälkeen 2022.

 

Viimeksi muokattu 14.06.2021

Ilmoitus kuulutuksesta – Vesilain mukainen lupahakemus, Väylävirasto

 

Asia: Kuiva-Hevosen saaren eteläpuolen venesataman vesialueen ruoppaaminen ja täyttäminen, ruoppausmassojen läjittäminen mereen sekä kiinteän pengeraallonmurtajan rakentaminen, Sipoo

Dnro: ESAVI/102/2021

Hakija: Väylävirasto

Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävilläpito: Aluehallintovirasto antaa yllä mainitun hakemusasian tiedoksi julkisella kuulutuksella aluehallintovirastojen verkkosivuilla. Kuulutus ja hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä 14.6.–21.7.2021 osoitteessa https://ylupa.avi.fi, mistä ne ovat luettavissa. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden tekemiseen ilmenevät tiedoksiantokuulutuksesta.

Ilmoitus kuulutuksesta (pdf)

 

 

Viimeksi muokattu 14.06.2021