Seuraavat lupahakemukset ovat vireillä rakennusvalvonnassa:
Puiden kaataminen ulkoilureittien muutoksia ja laajennuksia varten asemakaavan NG8 alueella
Pohjanmetsäntie, kiinteistötunnus 753-423-23-93
Käsittelijä Tytti Mäntyoja.
Naapureille varataan mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus hakemuksesta. Muistutuksesta tulee ilmetä muistutuksen kohteena olevan kiinteistön kiinteistötunnus, tekijän nimi, yhteystiedot ja muistutuksen tekijän omistaman tai hallitseman kiinteistön kiinteistötunnus.
Lisätietoja antaa hakemuksen käsittelijä etunimi.sukunimi@sipoo.fi
Tytti Mäntyoja, 040 191 4236, puhelinajat ma, ke, pe klo 10.00–11.00.
Kirjalliset rakennusvalvonnalle osoitettavat muistutukset tulee toimittaa viimeistään 20.3.2024 klo 16:00 osoitteeseen kirjaamo@sipoo.fi tai Sipoon kunta, Rakennusvalvonta, PL 7 (Lukkarinmäentie 2), 04131 SIPOO.
Sipoon Talmankaaren kaavaehdotus (TM6) on tulossa nähtäville ja asukkaiden kommentoitavaksi 7. maaliskuuta. Kaavaedotus mahdollistaisi Sipoon Talmaan koteja noin 1900–2000 asukkaalle virkistysreittien äärelle ja elävän kyläkeskuksen toreineen.
Kuva: Sitowise Oy
Alueen kaavaehdotuksessa asuinkorttelit liittyvät virkistysreitteihin. Piirros havainnollistaa AP-8-korttelialuetta.
Kaava-alue sijoittuu Martinkyläntien ja Golf Talman väliin, kävelyetäisyydelle Kerava−Nikkilä-radalle suunnitellusta juna-asemasta. Kaava-alueella asuu nyt noin 140 asukasta. Kaavaehdotus mahdollistaisi monimuotoista asumista omakotitaloissa, kytketyissä yhtiömuotoisissa pientaloissa sekä pienkerrostaloissa noin 1900–2000 asukkaalle.
Ehdotuksessa kaava-alueesta asuinrakentamista olisi noin 58 prosenttia (noin 25 prosenttia pienkerrostaloja, rivitaloja tai kytkettyjä taloja, noin 22 prosenttia omakotitaloja, noin 11 prosenttia pientaloja). Lähivirkistysaluetta kaavassa on noin 17 prosenttia ja loput kaava-alueesta on julkista rakentamista sekä katuja ja kevyen liikenteen väyliä.
Korkein rakentaminen sijoittuisi Martinkyläntien ja Satotalmantien varrelle. Enimmillään saisi rakentaa 4 kerroksisia taloja. Palveluasumisen sijoittuminen Talmankaarelle on mahdollistettu osoittamalla korttelialue hiekkamontun läheisyyteen.
Rakennusmateriaalina on tutkittu pääosin puurakentamista. Useissa kortteleissa pääasiallisen rakennusmateriaalin edellytetään olevan puuta.
Elävä kyläkeskus toreineen ja monipuolinen urheilupuisto
Kuva: Sitowise Oy
VPK:n rakennus Talmukka suojellaan ja sen läheisyyteen muodostetaan Talmukantori, joka rauhoitetaan autoliikenteeltä.
Kaavaehdotuksessa vanhasta kyläkeskuksesta pyritään luomaan elinvoimainen kohtaamispaikka. VPK:n rakennus Talmukka suojellaan asemakaavalla. Se ja sen vierelle muodostuva Talmukantori tarjoaisivat asukkaille julkista tilaa, jossa voi järjestää tapahtumia ja viettää aikaa yhdessä. Lähelle sijoittuvat myös varaukset julkiselle rakentamiselle, eli koululle ja päiväkodille.
Vanhan pistoraide otettaisiin käyttöön viihtyisäksi kävely- ja pyöräilyalueeksi. Se yhdistäisi torialueen, itäosien asuinkorttelit ja urheilupuiston toisiinsa. Aluetta halkoo lisäksi muutoinkin kävely-, pyöräily- ja viherreittien verkosto, joka tukee asukkaiden mahdollisuuksia liikkumiseen, kuntoiluun ja virkistäytymiseen omassa lähiympäristössä.
Kaava-alueen keskelle jää metsäisen luonteensa säilyttävä viheralue metsäpuisto. Sen sydämenä on vanhassa hiekkamontussa sijaitseva monipuolinen liikuntapaikka. Kaavaehdotus mahdollistaa monipuolisen virkistyksen ja urheilun tarjonnan muodostamisen urheilupuistoon. Metsäpuistoon sisältyy nykyisinkin suosittu kalliopaikka.
Kaava-aluetta ympäröivät pellot ja avoin viljelymaisema. Ulkoilureitistöltä ja kaava-alueen reunojen virkistysalueilta muodostuu näkymiä ympäröivään maaseutumaisemaan.
Kuva: Sitowise Oy
Kaava-aluetta ympäröivät pellot ja avoimet viljelymaisemat.
Tukeutuu nykyiseen liikenneverkkoon
Liikenneratkaisu perustuu pitkälti nykyiseen tieverkkoon, sen parantamiseen ja uusien kävely- ja pyöräilyväylien sijoittamiseen. Talmankaaren tiealue muuttuu kokoojakaduksi, jonka varrelle tulisi kävely- ja pyöräilykaista.
Talmankaaren ja Martinkyläntien liittymät suunnitellaan kiertoliittyminä. Lisäksi liittymiä ja niiden liikenneturvallisuutta parannetaan Talmankaaren ja Kylänpääntien sekä Talmankaaren ja Nygårdintien risteyksissä. Laaksotiestä on kaavailtu niin kutsuttu kylätie, jossa autoliikenteelle on varattu normaalia kapeampi ajorata väylän keskelle ja molemminpuolisilla pientareilla voi kävellä ja pyöräillä.
Pysäköinti on suunniteltu järjestettävän pääosin kiinteistöillä. Pysäköintinormina on ehdotuksessa rivitalojen ja pientalojen osalta 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti ja pienkerrostaloissa 1 autopaikka 75 kerrosneliömetriä kohti ja vähintään 1 autopaikka per asunto.
Asukkaat voivat pian antaa palautetta ehdotuksesta
Asemakaavan luonnos oli nähtävillä loppuvuodesta 2022. Talmankaaren asemakaavaehdotuksessa on huomioitu mahdollisuuksien mukaan luonnosvaiheessa tulleet palautteet.
Esimerkiksi osa luonnoksessa olleista tavanomaisista katualueista on voitu muuttaa sellaiseksi kävely- ja pyöräilyväyläksi, jolla tontille ajo on sallittu. Palautteissa toivottiin myös kaupallisia palveluita. Ehdotuksessa pienimuotoisen kaupallisen toiminnan sijoittaminen alueelle mahdollistetaan osoittamalla tilaa Martinkyläntien rakennusten kivijalasta liiketoiminnalle.
Kunnanhallitus päätti 26.2.2024 asettaa Talmankaaren asemakaavaehdotuksen nähtäville. Asemakaavaehdotus tulee olemaan nähtävillä 7.3.2024-19.4.2024, jona aikana siitä voi antaa palautetta. Palautteen antamisesta ohjeistetaan tarkemmin, kun kaavaehdotus kuulutetaan nähtäville.
Talmankaaren kaavoitusta esitellään myös 3.4.2024 klo 17:00–18:30 Talman koululla (Satotalmantie 17). Voit saapua kaavanäyttelynä toteutettavaan asukastilaisuuteen vapaasti sinulle sopivaan aikaan. Tervetuloa!
Nähtävilläoloajan jälkeen kaavan valmistelu jatkuu edelleen saatujen palautteiden pohjalta. Työstön jälkeen kaava on tarkoitus viedä eteenpäin luottamuselimiin hyväksymiskäsittelyyn.
Liikkumis- tai virkistymismahdollisuuksia, kulttuuria tai kenties jotain muuta toimintaa? Käytä vapaasti mielikuvitustasi ja kerro meille, miten tyhjillään olevat Nikkilän ja Söderkullan tonttikohteet tulisi ottaa kuntalaisten tilapäiseen hyötykäyttöön.
Sipoon kunnan osallistuva budjetointi #MunSipoo24 alkaa nyt! Tänä vuonna ideoita kerätään väliaikaisesti tyhjillään olevien tonttien elävöittämiseksi 50 000 euron budjetilla. Voit jättää ideasi 4.3.–24.3.2024 välisenä aikana tällä kyselyllä!
Osallistuva budjetointi (osbu) on talouden ja demokratian yhdistävä toimintatapa, jossa asukkaat pääsevät ideoimaan ja äänestämään, mihin tietty osa kunnan budjetista käytetään. Tällä kertaa vuoden 2024 osallistuvassa budjetoinnissa sipoolaiset pääsevät ideoimaan ja äänestämään Nikkilässä ja Söderkullassa sijaitseville tyhjillään oleville tonteille toteutettavista viihtyisyyttä lisäävistä väliaikaisista kehittämistoimenpiteistä.
Nikkilän kehityskohde sijaitsee puretun entisen linja-autoaseman paikalla osoitteessa Iso Kylätie 30, kun taas Söderkullassa kehityskohteeksi vapautuva tyhjä tontti osoitteessa Opintie 6 odottaa vielä Opintien koulukeskuksen purkutöiden valmistumista kesän aikana. Molemmat kohteet ovat vuodesta muutamaan vuoteen tyhjillään.
Svenska kulturfonden on myöntänyt Porvoolle ja Sipoolle jatkorahoituksen Skapa-hankkeelle kuntien taideopetuksen selvittämistä ja kehittämistä varten vuosiksi 2024–2025.
Kuva: Paula Ropponen
Skapa-hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin Porvoossa ja Sipoossa vuonna 2023, ja nyt julkaistaan raportti siitä, millaista taidekasvatusta lapset saavat varhaiskasvatuksen piirissä. Raportissa tarkastellaan kuntien kulttuuriopetussuunnitelmia sekä sitä, millaisia kehitystarpeita on ja kuinka taidekasvatus tavoittaa lapset.
– Hankkeen tavoitteena on luoda tai syventää yhteistyötä, joka turvaa lasten ja nuorten pääsyn taideopetuksen piiriin kunnissa, kertoo Veronica Svenskberg, Porvoon kaupungin kulttuuripalvelukoordinaattori sekä Porvoon ja Sipoon Skapa-hankkeiden vastaava.
– Ajatuksena on luoda ja mahdollistaa pitkälle tähtääviä yhteistyömuotoja ja toimintamalleja esimerkiksi varhaiskasvatuksen, peruskoulun, taiteen perusopetuksen ja kolmannen sektorin välille. Näin taideopetuksesta saadaan helpommin saavutettavaa, ja tarjonta laajenee, sanoo Svenskberg.
Raportin pohjan muodostavat varhaiskasvatuksen ja taideoppilaitosten ammattilaisten sekä Porvoon ja Sipoon taidekasvattajien ja pedagogien antamat kyselyvastaukset ja haastattelut.
Sekä kyselyt että haastattelut valottivat varsinkin niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat taideopetuksen monipuolisuuteen, laatuun ja saatavuuteen. Lisäksi selvitettiin taideopetustarjontaa muille kieliryhmille kuin ruotsin- ja suomenkielisille sekä lapsille, jotka tarvitsevat tukea taidetoimintaan.
Keskeisiä kehittämistarpeita, jotka perustuvat selvityksen tuloksiin:
Varhaiskasvatuksen ja taidekasvattajien (taideoppilaitosten) välisen yhteistyön syventäminen sekä yhteinen toiminnan suunnittelu, joka ottaa huomioon molempien toimijoiden tarpeet.
Mahdollisuus toteuttaa ajoittain erilaisia taidemuotoja varhaiskasvatuksessa, esimerkiksi Taidekaruselleja.
Jatkokoulutusta sekä päiväkotien henkilökunnalle että taidekasvattajille (erilaiset taidemuodot, esimerkiksi musiikki, kuvataide ja näyttämötaide, erilaiset kieliryhmät, tukea tarvitsevat lapset, monikulttuurisuus).
Taideopetustarjonnan esittely ja markkinointi, arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen sekä taidekasvatuksen vaikuttavuuden vahvistaminen.
Tiedotustilaisuus kaikille kiinnostuneille maaliskuussa
Maaliskuun 13. päivänä pidetään Porvoon Taidetehtaassa Porvoon ja Sipoon Skapa-hankkeiden tiedotustilaisuus kaikille kiinnostuneille. Tilaisuuden aikana esitellään raportti ja kerrotaan kuntien taideopetuksesta.
– Iloitsemme siitä, että olemme saaneet yhteensä 310 000 euron rahoituksen taideopetuksen kehittämiseen Porvoossa ja Sipoossa, sanovat Susann Hartman ja Katja Sågbom, jotka vastaavat kuntien kulttuuripalveluista.
– Monet osa-alueet toimivat hyvin, ja yhteistyö esimerkiksi musiikkiopiston ja varhaiskasvatuksen välillä on jo nyt sujuvaa. Skapa-hankkeen avulla meillä on mahdollisuus panostaa niin taidekasvattajien, varhaiskasvattajien kuin opettajien jatkokoulutukseen. Voimme tehdä myös poikkitaiteellisia panostuksia ja antaa lapsille mahdollisuuden tutustua sellaisiin taiteenlajeihin, jotka juuri nyt ovat aliedustettuina taideopetuksessa, sanoo Hartman.
Hanketta johtavat kuntien kulttuuripalvelut. Skapa on Svenska kulturfondenin strateginen hanke, jonka tavoitteena on tutkia rakenteita ja luoda uusia parantamaan kuntien taideopetuksen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Taideopetus auttaa lisäämään hyvinvointia, vahvistamaan lasten ja nuorten itsetuntoa sekä tukemaan empatian, identiteetin ja luovuuden kehittymistä.
Kaartin jääkärirykmentin johtama, vuoden 2024 ensimmäinen Kehä 24 -paikallispuolustusharjoitus järjestetään 3.–8.3.2024 Itä-Uudellamaalla. Harjoitusjoukkojen vahvuus on noin 1 000 henkilöä koostuen varusmiehistä, reserviläisistä ja henkilökunnasta. Harjoituksen johtaa Kaartin jääkärirykmentin apulaiskomentaja, eversti Vesa Laitonen.
Puolustusvoimista harjoitukseen osallistuvat Kaartin jääkärirykmentin lisäksi Rannikkoprikaati, Karjalan prikaati, 1. Logistiikkarykmentti ja Merisotakoulu.
Harjoitukseen sisältyy paikallistason viranomaisyhteistyön harjoittelua, jonka tavoitteena on kehittää viranomaisten keskinäisiä toimintavalmiuksia. Viranomaisista ja yhteistyökumppaneista mukana ovat Helsingin poliisilaitos, Itä-Uudenmaan poliisilaitos, Helsingin pelastuslaitos, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Helsingin kaupunki, Porvoon kaupunki, Loviisan satama, Fortum, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Säteilyturvakeskus, Suomenlahden merivartiosto ja Maanpuolustuskoulutus.
Kehä 24 -harjoituksessa viranomaiset torjuvat yhteisvoimin muun muassa energialaitokseen kohdistuvaa uhkaa sekä testaavat eri toimijoiden osaamisen rauniopelastustehtävässä ja vesihuoltoon liittyvässä tehtävässä.
Kevään paikallispuolustusharjoitus on niin kutsuttu loppusota 255 vuorokautta palvelleille, miehistötehtäviin koulutettaville sotilaspoliiseille sekä joukolle Urheilukoulun tiedustelukomppanian varusmiesjohtajia ja miehistöä, jotka kotiutuvat maaliskuussa.
Kehä 24 -paikallispuolustusharjoituksessa joukkojen toiminta painottuu Itä-Uudellemaalle. Harjoituksia on Helsingissä, Vantaalla, Porvoossa, Sipoossa, Keravalla, Tuusulassa, Järvenpäässä ja Loviisassa.
Harjoitusjoukoilla on taisteluvarustus, mukaan lukien rynnäkkökiväärit. Maaliosastot voivat käyttää myös siviilivaatteita. Henkilökunta käyttää keltaisia huomioliivejä maastopuvun päällä. Harjoituksessa on mukana noin 200 ajoneuvoa, joiden joukossa on myös panssaroituja ajoneuvoja. Osassa harjoituskohteista käytetään harjoitusampumatarvikkeita, jotka saattavat aiheuttaa melua harjoituskohteiden lähistöllä. Tarkemmat paikat ja ajat ilmoitamme myöhemmin julkaistavassa melutiedotteessa. (Melutiedotteeseen, puolustusvoimat.fi)
Kehä 24 -harjoitus on osa paikallispuolustusharjoitusten jatkumoa. Paikallispuolustusharjoituksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa eri puolella Suomea. Niissä korostuu paikallisjoukkojen suorituskyvyn kehittäminen sekä yhteistoiminnan harjoittelu eri viranomaisten kanssa.
Sipoon kunta myy omakotitontteja Taasjärvi IV alueelta Etelä-Sipoosta. Tontit tulevat haettaviksi maanantain 4.3.2024 aikana Oma asiointi -palvelussa (Oma asiointi -> Palvelumme -> Rakentaminen -> Lomakkeet). Tontit luovutetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä kiinteään hintaan.
Kuva: Suvi Suovaara
Huomaathan, että ainoastaan Oma asioinnin kautta 4.3.2024 tai sitä myöhemmin tulleet hakemukset otetaan huomioon.
Alueen kaikki vielä myymättä olevat tontit vapautuvat nyt vapaasti haettavaksi. Lisäksi korttelin 583 tontteja 2–4 on myös mahdollista vuokrata. Lisää tietoa tonteista saat tonttien sivulta tästä linkistä.
Taasjärvi IV (T4) on osa Taasjärven pientaloaluetta, joka sijaitsee Etelä-Sipoossa Söderkullassa. Asemakaava on valmistunut 2020 ja alueelle on kaavoitettu 51 omakotitonttia. Suoraan alueen vieressä kulkevat ulkoilumaastot järvineen ja kuntopolkuineen, joilla pääsee talvisin hiihtämään. Alueella on myös uimaranta, leikkipuisto ja päiväkoti. Söderkullan taajamakeskus palveluineen sijaitsee noin kahden kilometrin päässä.
Sipoon vapaa-ajanjaosto on palkinnut vuoden 2023 aikana menestyneitä sipoolaisia urheilijoita Topeliussalissa perinteisin seremonioin. Luvassa oli huikeiden urheilusuoritusten esittelyä sekä paikallisten tanssi- ja musiikkitaiteen harrastajien esityksiä.
Vuoden urheilijaksi palkittiin 19-vuotias Eduard Hallberg, joka laski MM-hopeaa Itävallan St. Antonissa. Mitali on Suomelle ensimmäinen nuorten MM-alppihiihdossa sitten vuoden 2018 ja miesten sarjassa ensimmäinen sitten vuoden 2013.
– Jälleen kerran saa olla ylpeä sipoolaisen urheilun korkeasta tasosta sekä urheilijoiden sitoutumisesta harjoitteluun. On erityisen hienoa nähdä laaja eri lajien kirjo, joissa kilpailee sipoolaisia urheilijoita, iloitsee liikuntapalvelupäällikkö Katriina Sahala.
Vuoden valmentajana palkittiin Kia Lehmusvuori ja vuoden liikuntatekona Patrik Kvikantin hyväntekeväisyysuinti Tallinnasta Helsinkiin. Tämän suorituksen avulla onnistuttiin tarjoamaan yli 70 lapselle uimakoulu.
Kunnan vapaa-ajanjaoston puheenjohtaja Satu Pärssinen kukitti seremoniassa myös pitkän listan ansioituneita menestyneitä sipoolaisia urheilijoita:
Asia
Aallonmurtajalaiturin rakentaminen Hundnäsin edustalle, Sipoo Dnro
ESAVI/40007/2023
Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävilläpito
Aluehallintovirasto antaa yllä mainitun hakemusasian tiedoksi julkisella kuulutuksella aluehallintovirastojen verkkosivuilla. Kuulutus ja hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä 28.2.-5.4.2024 osoitteessa https://ylupa.avi.fi, mistä ne ovat luettavissa. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden tekemiseen ilmenevät tiedoksiantokuulutuksesta.
Tekninen valiokunta on valinnut Eric Roseliuksen kaavoituspäälliköksi. Tällä hetkellä diplomi-insinööri Eric Roselius työskentelee Inkoon kaavoituspäällikkönä.
Tekninen valiokunta julisti Sipoon kaavoituspäällikön viran haettavaksi joulukuussa 2023. Virkaan saatiin hakuaikana yhteensä 8 hakemusta.
Kaavoituspäällikkö vastaa kaavoitusyksikön johtamisesta sekä kunnan asema- ja yleiskaavoituksen kokonaisuudesta.
Sipoon kunnan kulttuuripalvelut julkaisee maaliskuussa verkkosivuillaan uuden tapahtumaoppaan kuntalaisille.
Kuva: Guilty Productions
”Olemme koonneet uusille verkkosivuille kattavasti tietoa niin pienten kuin suurtenkin tapahtumien järjestämisestä, rahoituksesta ja toteutuksesta Sipoon kunnassa. Tapahtumaopas löytyy kulttuuripalveluiden etusivulta ja sen tarkoituksena on sekä helpottaa että innostaa kuntalaisia uusien, paikallisten tapahtumien toteuttamisessa.” kertoo Sipoon kunnan kulttuurituottaja Pi Viana.
Tapahtumaopas on tuotettu Sipoon kunnan arjen ja vapaa-ajan sekä yhdyskunnan ja ympäristön toimialojen yhteistyönä ja se julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Kuntalaisia ja yhdistyksiä kannustetaan tutustumaan sivustoon sekä miettimään, millaiset hankkeet ja tapahtumat voisivat rikastuttaa heidän toimintaansa. Tapahtumaopas julkaistaan 1.3. osoitteessa www.sipoo.fi/vapaa-aika-ja-nuoret/kulttuuri. Lisätietoja antaa kulttuurituottaja Pi Viana tai kulttuurisuunnittelija Katja Sågbom Sipoon kunnasta.
Lisäksi Viana muistuttaa, että ”maaliskuun ajan on auki kunnan kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-avustusten hakuaika, johon toivomme saavamme monipuolisia hakemuksia tänä vuonna”.
Lisätietoja:
Kulttuurituottaja Pi Viana, pi.viana@sipoo.fi puh: +358 (0)40 1929913
