Uutiset
Keskeytys vedenjakelussa Kalkkirannan alueella
Viimeksi muokattu 08.03.2021
Sipoossa kansallisen rokotusohjelmaan TBE-rokotteen osalta kuuluvat nyt saaristoalueen saaret postinumeroalueella 01120 Västerskog. Mantereen puoleinen osa tästä postinumeroalueesta ei sen sijaan kuulu rokotusohjelmaan. Mantereen puolella asuvat eivät saa rokotetta maksutta, mutta voivat halutessaan ottaa rokotteen omakustanteisesti.
Omakustanteisesti rokotetta suositellaan otettavaksi koko Sipoon alueella luonnossa liikkuville asukkaille ja mökkiläisille. TBE-rokote antaa suojan punkkien eli puutiaisten levittämää puutiaisaivotulehdusta (tunnetaan myös puutiaisaivokuumeena) vastaan.
Maksuton puutiaisaivotulehdusrokotus annetaan henkilölle, joka asuu tai oleskelee pitkäaikaisesti alueella, jolla puutiaisaivotulehduksen riski on korkea. Riski on määritelty korkeaksi Sipoossa vain saaristoalueen saarilla postinumeroalueella 01120. Niillä tulehduksen ilmaantuvuus ja tapausmäärät ovat nousseet siten viiden vuoden seurantajaksolla, että rokotusohjelman laajentaminen alueelle on katsottu perustelluksi. Mantereen puolella TBE-tartuntoja ei ole todettu Sipoossa.
Puutiaisaivotulehdusrokotus annetaan kolmen pistoksen sarjana. Rokottaminen aloitetaan maaliskuun loppupuolella viikolla 12, jotta toinen rokoteannos on mahdollista antaa huhtikuussa ja rokotettava ehtisi saada rokotuksesta suojan ennen kesäkautta. Tyypillisesti tartuntoja todetaan TBE-riskialueilla huhtikuusta alkaen. Kolmas rokoteannos annetaan 9-12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.
Rokotteeseen tulee varata aika. Ajanvarauksen voit tehdä 10.3. alkaen puhelimitse terveyskeskuksen ajanvarauksesta puh. 09 2353 6001 ma-pe klo 9-15 sekä Söderkullan apteekin terveyspiste Söderpointista puh. 045 1690 167 ma-pe klo 9-16. Sipoossa rokotteita annetaan Nikkilässä sosiaali- ja terveysasemalla, Jussaksentie 14, sekä Söderkullassa terveyspiste Söderpointissa, Terveystie 2. Söderpointissa annetaan rokotuksia vain 12 vuotta täyttäneille nuorille sekä aikuisille. Jos varaat aikaa alle 12-vuotiaalle lapselle, varaathan sen Nikkilän sosiaali- ja terveysasemalle. Itse rokottaminen alkaa molemmissa rokotuspisteissä viikolla12.
Myös omakustanteisesti rokotteen ottavat voivat varata ajan samaan tapaan kuin rokotusohjelmaan kuuluvat. Jos haluat ottaa rokotteen omakustanteisesti, pyydä ajanvarauksen yhteydessä resepti rokotteeseen. Hankithan rokotteen apteekista ennen rokotukseen tuloa. Terveysasemalla rokotuskäynti on maksuton myös omakustanteisesti rokotteen ottaville, mutta rokote tulee maksaa itse. Söderpointissa ja muilla yksityisillä palveluntarjoajilla myös rokotuskäynti on maksullinen omakustanteisesti rokotteen ottaville.
Lisää tietoa TBE-rokotteesta THL:n verkkosivuilla
THL:n kartta ja tiedot puutiaisaivotulehduksen (TBE) esiintyvyydestä ja rokotussuosituksista tartuntapaikkakunnittain (Kartta päivitetään 9.3.2021)
Viimeksi muokattu 08.03.2021
Pöytäkirja ympäristöterveysjaoston kokouksesta 23.2.2021 on nähtävillä ympäristöterveydenhuollon toimistossa, Tekniikankaari 1 A, Porvoo, 5.3.2021–19.3.2021
klo 9–15 sekä Porvoon internet-sivuilla: Esityslistat ja pöytäkirjat / Ympäristöterveysjaoston esityslistat ja pöytäkirjat
Ympäristöterveysjaoston esityslistat ja pöytäkirjat
Porvoon ympäristöterveysjaosto toimii Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten ja Sipoon yhteisenä terveydensuojeluviranomaisena.
Viimeksi muokattu 05.03.2021
Tervetuloa Opistopodiin! Tässä jaksossa haastattelen Görel Martinia, joka opiskelee Sipoon opistossa. Görel on mukana Roostaggarna kuorossa ja osallistuu myös esim. vesijumppakurssille. Haastattelun kieli on ruotsi.
Heti alusta alkaen sukelletaan syvälle Görelin kanssa. Hän lukee tekstin, joka on hänelle tärkeä ja siitä lähtien rauha ja lämpö kietoutuu ympärilleni kuin lämmin viltti. Pieni jännitys, jonka koin haastattelun alussa on aivan poissa. Kaikki on kohdallaan. Kaikki tuntuu hyvältä.
Puhumme kaikesta maan ja taivaan väliltä. Puhumme siitä, kuinka hän, joka antaa paljon, saa myös paljon. Görel on aina välittänyt ja huolehtinut muista ihmisistä. Hän haluaa, että kaikilla on hyvä olla. Samalla hän on myös saanut vastaanottaa paljon rakkautta.
”Minulla on koirani, minulla on kissa, ja minulla on maailman paras puoliso. Minullahan on oikeastaan kaikki.”-Görel
Görel on ihminen, joka katselee elämää kiitollisuudella, vaikka hänellä on ollut myös vastoinkäymisiä. Ehkäpä juuri siksi.
Hän kertoo myös suhteestaan musiikkiin, kuinka hän näkee musiikin elokuvana. Hän näkee meren, kukkia, lintuja… Hän kertoo suhteestaan luonnosta, merestä. Kuinka metsä on hänen kirkkonsa.
Kuva: Joanna Kopra

Kuuntele Görelin elämänviisautta haastattelussa. Ehkä sinäkin koet lämmön ja rakkauden joka lämmittää palelevia sieluja tässä ajassa. Emme ole yksin.
Lämpimin terveisin,
Theresa
https://soundcloud.com/joanna-kopra/med-karlek-och-tacksamhet
Viimeksi muokattu 05.03.2021
Palstojen koko on 50 m2. Palstan voi vuokrata vuodeksi kerrallaan hintaan 10 e / 50 m2. Lasku lähetetään vuokraajille syksyllä.
Palstoja vuokrataan tulevaksi viljelykaudeksi ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoitamme viljelypalstojen päivittyneestä varaustilanteesta hyvissä ajoin henkilökohtaisesti niille, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta palstavuokrausta kohtaan.
Mikäli olet vuokrannut kunnan viljelypalstaa edeltävänä kesänä Jokilaakson taikka Söderkullan kartanon alueelta, saat jatkaa viljelyä omalla palstallasi ilman erillistä ilmoitusta myös tulevana viljelykautena. Ilmoitathan kuitenkin pikimmiten, jos et aio enää jatkaa edellisenä kesänä käytössäsi olleen viljelypalstan vuokraamista jatkossa.
Palstojen varaustilanteeseen liittyvät tiedustelut ja muut yhteydenotot sähköpostitse osoitteeseen jere.loikkanen@sipoo.fi.
Maksuttomia viljelylaatikoita kuntalaiset saavat käydä varaamassa itselleen paikan päältä kahvila-leipomo Pikkurastaan piha-alueella osoitteessa Graniittitie 5, Söderkulla. Varaus tapahtuu kirjoittamalla nimensä laatikon kyljessä olevaan nimikylttiin 22–28.5.2021 välisenä aikana. Viljelylaatikot ovat varaajan käytettävissä koko kesäkauden sadonkorjuuseen asti.
Viimeksi muokattu 05.03.2021
Vastausten perusteella hyvä asuinympäristö, hyvät palvelut ja luonnonläheisyys ovat kolme tärkeintä asiaa hyvässä kotikunnassa. Näistä kolmesta vaihtoehdoista sipoolaiset arvostavat erityisesti luonnonläheisyyttä.
Kuntalaisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on edelleen korkealla tasolla kaikenkokoisissa kunnissa. Kunnallisten palvelujen käyttäneiden määrissä on suuria eroja – valtaosa on käyttänyt kierrätyspalveluja ja jätehuoltoa, sosiaalipalvelut ovat pääosin hyvin vähän käytettyjä.
Kuntalaiskyselyn mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä kuntansa kirjastopalveluihin, jätehuoltoon ja kierrätystoimintaan. Sipoolaiset ovat tyytyväisimpiä kuntansa kirjastopalveluihin, jätehuoltoon, esiopetukseen, sairaan-/terveydenhoitajan vastaanottoon, äitiys- ja lastenneuvolaan, sairaalahoitoon ja kierrätystoimintaan. Kunnallisiin palveluihin liittyvät kyselyn tulokset, liite.
Kuntaliiton kuntalaistutkimus kertoo, että touko-kesäkuussa 2020 kaikista vastanneista 65 prosenttia oli melko tai erittäin tyytyväisiä poikkeustilanteen hoitoon omassa kunnassa, sipoolaisista 63 prosenttia.
Kuntalaiskyselyn mukaan kuntalaisista 25 prosenttia oli sitä mieltä, että oman kunnan talous on hyvin hoidettu. Sipoolaisista 46 prosenttia antoi hyvän arvosanan. Kyselyyn kaikista vastanneista ja myös sipoolaista 87 prosenttia pitää kestävien ja taloudellisten toimintatapojen edistämistä tärkeänä kunnallisissa palveluissa.
Viimeksi muokattu 05.03.2021
Täydentäminen käsittää yksinomaan sivuasuntomääräyksen lisäämisen voimassa olevaan rakennusjärjestykseen. Kunnassa voimassa oleviin yleiskaavoihin sisältyy omat sivuasuntomääräyksensä lukuun ottamatta Saariston ja rannikon osayleiskaavaa, jossa viitataan sivuasunnon osalta rakennusjärjestykseen ja Talman osayleiskaava, jossa sivuasuntomääräystä ei ole lainkaan. Rakennusjärjestyksen sivuasuntomääräystä sovelletaan vain niihin voimassa oleviin ja myöhemmin voimaan tuleviin oikeusvaikutteisiin yleiskaavoihin, joissa sivuasuntomääräystä ei ole tai joissa sivuasuntomääräyksen osalta viitataan rakennusjärjestykseen.
Rakennusjärjestyksen täydentäminen asetetaan ehdotuksena nähtäville MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti 12.3.-12.4.2021 väliselle ajalle. Mahdolliset muistutukset rakennusjärjestyksen täydentämisestä sivuasuntomääräyksellä tulee lähettää 12.4.2021 mennessä osoitteeseen Sipoon kunta/rakennusvalvonta, Lukkarinmäentie 2/PL7, 04130 SIPOO tai kirjaamo@sipoo.fi; kirjekuoreen tai sähköpostin otsikkoon kirjaus ”Rakennusjärjestys”.
Lisätietoja täydentämisestä antaa rakennusvalvontapäällikkö Ulla-Maija Upola, puh. 040 191 6032, sähköposti: ulla-maija.upola(at)sipoo.fi
Kunnanhallitus
12.3.2021
Tästä voit lukea kunnanhallituksen päätöksen 16.2.2021 § 45
Rakennusjärjestysehdotus täydennetty sivuasuntomääräyksellä (pdf)
Viimeksi muokattu 10.03.2021
Ilmoitus päätöksestä
Hakija: Petri Raappana
Dnro: ESAVI/21123/2020
Päätösnro 62/2021
Asia: Vesialueen ruoppaus ja laiturin asentaminen, Sipoo
Kuulutuksen ja päätöksen nähtävilläpito
Aluehallintovirasto antaa yllä mainitun päätöksen tiedoksi julkisella kuulutuksella aluehallintovirastojen verkkosivuilla. Kuulutus ja päätös pidetään nähtävillä 4.3.–12.4.2021 osoitteessa https://ylupa.avi.fi mistä ne ovat luettavissa. Ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa.
Viimeksi muokattu 04.03.2021
Ohjelman visiona on, että Itä-Uudenmaan kunnat tarjoavat asukkailleen mahdollisimman esteettömän elinympäristön ja saavutettavat palvelut.
– Esteetön Itä-Uusimaa on myös tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja hyvä paikka asua, asioida ja tehdä työtä. Toiminnot, alueet, palvelut ja työpaikat ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa ja liikkuminen on helppoa, alueellisen työryhmän projektipäällikkö Irja Suhonen kertoo.
Alueellista esteettömyys- ja saavutettavuusohjelmaa olivat laatimassa alueen vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä kuntien eri toimialojen ja tulosyksiköiden edustajia Askolasta, Lapinjärveltä, Loviisasta, Porvoosta ja Sipoosta.
Valmistelutyössä asiantuntijana toimi rakennetun ympäristön esteettömyysasiantuntija Jukka Suhonen ja ohjelman tekoa koordinoi ja laadinnasta vastasi projektipäällikkö Irja Suhonen.
Ohjelma sisältää yksityiskohtaisia konkreettisia kuntakohtaisia kohteita ja toimenpiteitä esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi.
– Ohjelmaan sitoutuminen on myös alueen arvovalinta. Esteettömyys- ja saavutettavuusasioiden huomioon ottaminen lisää Itä-Uudenmaan kuntien vetovoimaa ja tuo esille kuntien halun huolehtia kaikista asukkaistaan ja toivottaa uudet asukkaat tervetulleiksi Itä-Uudellemaalle, Jukka Suhonen kertoo.
Aihe on ajankohtainen myös valtakunnallisesti, sillä sosiaali- ja terveysministeriö on juuri julkaissut toimintaohjelman, jossa esteettömyys- ja saavutettavuus ovat nostettu esille.
– Olemme ensimmäisiä alueita Suomessa, jolle on laadittu yhteinen ja kattava esteettömyys- ja saavutettavuusohjelma. Työ käynnistyi noin vuosi sitten alueen vammaispalvelujen nykytilan selvityksellä tai kartoituksella, ja olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että kehitämme alueella yhdessä palveluita laadukkaammiksi kaikille, Porvoon sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen sanoo.
Esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitys tulee lähivuosikymmeninä korostumaan entisestään myös Itä-Uudenmaan alueella väestön ikärakenteen muutoksesta johtuen. Tavoitteena on, että esteettömyys ja saavutettavuus nähdään ensisijaisena, kaikkia hyödyttävänä ja taloudellisena toimintamallina, joka on osa kestävää kehitystä. Esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on kyse ihmisten moninaisuuden huomioimisesta. Tämä koskee niin rakennettua ympäristöä kuin palveluja, viestintää ja asenteita.
– Esteettömyys ja saavutettavuus ovat monen tekijän summa, jotka vaativat toteutuakseen erilaisten tarpeiden ymmärtämistä sekä tahtoa tehdä asiat paremmin kaikkien kannalta. Esteettömyys ja saavutettavuus eivät ole erillisratkaisuja, vaan kaikkien kuntalaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa helpottava kunnan tapana toimia. Esteettömyys palvelee lapsiperheitä, ikääntyviä, tilapäisesti toimintarajoitteisia, toimintaesteisiä – meitä kaikkia, Irja Suhonen sanoo.
Esteettömyys- ja saavutettavuusohjelman toteuttamisella halutaan yhdessä kehittää koko Itä-Uuttamaata, tuottaa ja korjata palveluita ja tehdä ympäristöä esteettömäksi ja saavuttavaksi kaikille alueen asukkaille. Tavoitteen toteutuminen edellyttää yhteistyötä ja kaikkien osapuolten sitoutumista esteettömyys- ja saavutettavuusohjelman toimeenpanoon sekä sen varmistavaan ohjantaan, seurantaan ja valvontaan.
Viimeksi muokattu 04.03.2021