Ilmoitus päätöksestä – Ympäristönsuojelulain mukainen päätös, Finavia Oyj

 

Ilmoitus päätöksestä (pdf)

Hakija Finavia Oyj

Dnro ESAVI/13877/2019

Päätösnro 91/2021

Asia

Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan 4.8.2011, 49/2011/1 muuttaminen, Vantaa

Kuulutuksen ja päätöksen nähtävilläpito

Aluehallintovirasto antaa yllä mainitun päätöksen tiedoksi julkisella kuulutuksella aluehallintovirastojen verkkosivuilla. Kuulutus ja päätös pidetään nähtävillä 1.4.–10.5.2021 osoitteessa ylupa.avi.fi, mistä ne ovat luettavissa. Ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa.

 

Viimeksi muokattu 31.03.2021

Aluehallintovirasto tiedottaa: Etelä-Suomen aluehallintovirasto julkaisi päätöksiä mm. liikuntatilojen sulkemisesta, turvavälien varmistamisesta asiakastiloissa ja kokoontumisrajoitusten jatkosta

Määräys tilojen sulkemisesta tarkoittaa sitä, että kaikki seuraavat julkisten ja yksityisten toimijoiden urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä olevat tilat pitää sulkea:

  • joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat sekä kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat
  • yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden ja kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat
  • tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat
  • huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat
  • sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat
  • kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.

Suljettavaksi määrättyjä tiloja voidaan käyttää vuonna 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattuun harrastustoimintaan. Päätös tilojen sulkemisesta ei koske ammattiurheilemista eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa. Suljettavaksi määrättyjä tiloja voi käyttää lakisääteisten palvelujen toteuttamiseen, kuten lääkinnälliseen kuntoutukseen, koulujen liikuntaopetukseen ja koronarokotusten järjestämiseen.

Päätös perustuu tartuntatautilain 28.3.2021 hyväksyttyyn muutokseen, jossa poistettiin mahdollisuus pitää avoinna enintään kymmenen asiakkaan käytössä olevia tiloja.

”Lakimuutos tarkoittaa käytännössä sitä, että uuden päätöksemme mukaan myös pienten asiakasmäärien liikunta- ja virkistyskäytössä olevat tilat on suljettava, kun tähän asti enintään kymmenen hengen käytössä olevia tiloja on ollut mahdollista pitää avoinna”, täsmentää aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. ”Ymmärrämme päätöksen nopean voimaantulon tuomat haasteet muun muassa liikunta-alan toimijoille. Epidemiatilanteen vuoksi meidän oli kuitenkin tehtävä päätös heti kun se oli lain perusteella mahdollista.”

Sairaanhoitopiirien tilannekuvien perusteella sulkupäätös on välttämätön Etelä-Karjalan, Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien alueilla. Tartuntatautilain pykälän 58 g mukainen päätös tilojen sulkemisesta on voimassa 1.-14.2021.

Aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen ilmaantuvuuden ollessa yli 50 tapausta / 100 000 henkilöä kahden viikon aikana, jos alueella todetaan heikosti jäljitettäviä tautiryppäitä ja alueella on uhka sairaanhoidon ylikuormittumisesta. Päätöksen voi tehdä lain mukaan enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Toimijoiden on varmistettava turvavälien mahdollisuus asiakastiloissa

Koko Etelä-Suomen alueelle eli Etelä-Karjalan, Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien alueille tulee 1.4.2021 voimaan myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, jonka mukaan toimijoiden pitää varmistaa turvavälien ylläpitämisen mahdollisuus eli se, että tiloissa voidaan tosiasiallisesti välttää asiakkaiden tai osallistujien väliset lähikontaktit. Maaliskuussa päätös on ollut voimassa muualla paitsi Kymenlaakson alueella.

Päätös velvoittaa laajalti sekä julkista että yksityistä sektoria eli seuraavia toimijoita:

  • yksityiset yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt
  • yksityiset elinkeinonharjoittajat
  • kunnat ja kuntayhtymät
  • uskonnolliset yhdyskunnat
  • julkisoikeudelliset laitokset.

Päätös koskee näiden toimijoiden asiakkaiden tai osallistujien toimintaan käytettäviä tiloja, kuten kauppoja, asiakaspalvelutiloja sekä liikunta- ja virkistystiloja. Päätös ei koske asiakkaiden ja henkilökunnan välisiä kontakteja, oppilaitosten tai varhaiskasvatuksen toimintaa, ammattiurheilemista eikä yksityis- tai perhe-elämää.

Toimijoiden pitää tehdä kirjallinen suunnitelma siitä, miten ne estävät asiakkaiden tai osallistujien väliset lähikontaktit. Toimijat voivat määritellä keinot tähän itse. Jos toimintaa ei ole mahdollista järjestää lain edellyttämällä tavalla, tiloja ei voi käyttää. Suunnitelma on pidettävä tiloissa esillä siten, että asiakkaat tai toimintaan osallistuvat näkevät sen. Suunnitelmaa ei lähetetä aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, jolla lähikontaktien estäminen täytyy varmistaa, perustuu tartuntatautilain pykälään 58 d. Tartuntatautilaki muuttui nyt myös pykälän 58 d osalta: muiden tilojen osalta pykälä koskee edelleen yli 10 henkilön sisätiloja ja yli 50 henkilön ulkotiloja, mutta ns. korkean tautiriskin tiloissa eli edellä mainituissa urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä olevissa tiloissa velvoitetta on noudatettava asiakasmäärästä riippumatta. Päätös on voimassa 30.4.2021 asti.

Yleiset hygieniavaatimukset huomioitava aina tilojen käytössä

Asiakastilojen käytöstä vastaavien toimijoiden täytyy aina huomioida myös tartuntatautilain mukaiset yleiset terveysturvallisuutta parantavat velvoitteet. Näitä ovat mm. asiakkaiden tai osallistujien mahdollisuus käsien puhdistamiseen, asiakkaiden tai osallistujien ohjeistaminen turvavälien ylläpitämisestä, tilojen ja pintojen tehostettu puhdistaminen ja toiminnan järjestäminen mahdollisuuksien mukaan niin että asiakkaat tai osallistujat olisivat riittävän etäällä toisistaan. Velvoitteet on kuvattu tartuntatautilain pykälässä 58 c.

Pääsääntöisesti kunnat valvovat, että tiloissa noudatetaan lain ja aluehallintoviraston päätösten mukaisia velvoitteita. Jos velvoitteita ei noudateta, kunta tai aluehallintovirasto voi määrätä tilan kokonaan suljettavaksi enintään kuukauden määräajaksi tai asettaa toimijalle uhkasakon.

Kuuden hengen kokoontumisrajoitukset jatkuvat koko Etelä-Suomen alueella

Etelä-Suomen aluehallintovirasto jatkaa päätöksellään myös kokoontumisrajoituksia alueellaan huhtikuun ajan: yli kuuden hengen yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kielto jatkuu Etelä-Karjalan, Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien alueilla 1.-30.4. välisen ajan.

Yläkoulujen sulku jatkuu ja oppilaat pysyvät etäopetuksessa 11.4. asti Etelä-Karjalassa, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valmistelee myös päätöstä, jolla jatketaan yläkoulujen sulkua Etelä-Karjalan, Helsingin ja Uudenmaan ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien alueilla pääsiäisen jälkeisen viikon ajan eli 11.4.2021 asti. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston verkkosivuilla viimeistään 1.4.2021. Oppilaat siis pysyvät etäopetuksessa vielä ainakin ensi viikon ajan, ja tilannetta jatkon osalta tarkastellaan pääsiäisen jälkeen.

Päätöksenteossa on huomioitu alueelliset tilannekuvat

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on huomioinut päätösten välttämättömyyttä arvioidessaan sairaanhoitopiirien johtamien alueellisten koronaryhmien tilannekuvat ja toimenpidesuositukset. Epidemiatilanne näyttää viimeisimpien päivien tartuntalukujen valossa aavistuksen paremmalta, mutta tartunnat eivät vähene riittävän nopeasti ja niitä on yhä liikaa, mikä aiheuttaa uhan sairaalahoidon ylikuormittumisesta. Rajoituksia ei näin ollen voida toistaiseksi lieventää. Aluehallintovirasto seuraa tilannetta tiiviisti yhteistyössä alueellisten koronaryhmien kanssa ja varautuu tekemään tarvittavia päätöksiä nopealla aikataululla.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto korostaa, että tautitilanne on Etelä-Suomessa edelleen vakava ja herkästi leviävät virusmuunnokset lisäävät entisestään riskiä tilanteen nopealle pahenemiselle. Viruksen leviämisen torjunta lähikontakteja rajoittamalla ja hygieniaohjeita noudattamalla on nyt keskeistä ja jokaisen toimijan ja yksilön vastuulla. Kaikkia voimassa olevia viranomaisten rajoituksia, suosituksia ja ohjeita on jokaisen syytä omalta osaltaan noudattaa.

 

Viimeksi muokattu 31.03.2021

HSL tiedottaa: HSL:n joukkoliikenne pääsiäisenä 2021

Kiirastorstaina 1.4. ajetaan perjantain aikataulujen mukaisesti

  • Kiirastorstaina Sipoon koulut ovat lomalla, joten linjojen 841B, 982, 984(K), 992, 993(K), 994(K), 995 ja 996 +-vuoroja ei ajeta.
  • Pornaista ja Järvenpäätä palvelevat linjat 986-989 ajavat kaikki vuoronsa normaalisti.
  • Kirkkonummen ja Siuntion lähibussilinjat ajavat viikonpäivän mukaisilla torstain reiteillä ja aikatauluilla.

Pitkäperjantaina 2.4. ajetaan sunnuntailiikenne

  • Bussien yöliikenne ajetaan noin klo 2.20 asti ja lähijunien yöliikenne kuten normaalina perjantain ja lauantain välisenä yönä.
  • U-bussilinjoilla on poikkeukset mahdollisia.

Pääsiäislauantaina 3.4. ajetaan normaali lauantailiikenne.

Pääsiäispäivänä sunnuntaina 4.4. ajetaan sunnuntailiikenne

  • Bussien yöliikenne ajetaan noin klo 2.20 asti ja lähijunien yöliikenne kuten normaalina lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
  • U-bussilinjoilla on poikkeukset mahdollisia.

Toisena pääsiäispäivänä maanantaina 5.4. ajetaan sunnuntain aikataulujen mukaan

  • R- ja T-junilla on poikkeuksia maanantain 5.4. ja tiistain 6.4. välisenä yönä osuudella Kerava-Riihimäki. Poikkeukset johtuvat radan kunnossapitoon liittyvästä jännitekatkosta. Poikkeuksen vuoksi ajamatta jääviä yhteyksiä korvataan bussilinjalla 969X, joka kulkee välillä Kerava-Ainola-Järvenpää-Saunakallio-Jokela-Hyvinkää-Riihimäki. Katkosta tiedotetaan lisää myöhemmin.

HSL Rautatieaseman palvelupiste on avoinna:

To 1.4. klo 7.30-19
Pe 2.4. suljettu
La 3.4. klo 9.30-17
Su. 4.4. suljettu
Ma 5.4. suljettu.

HSL tarkastusmaksutoimisto on avoinna:

To 1.4. klo 8.30-14
Pe. 2.4.-ma 5.4. suljettu

Puhelinpalvelu 09 4766 4000 (pvm) on avoinna:

to 1.4. klo 7.30-19
pe 2.4. – ma 5.4. klo 9.30-17

 

 

Viimeksi muokattu 31.03.2021

Kyläsuunnistus Söderkullassa 31.3. – 16.4.2021

  1. Kierrä kaikki kuvissa näkyvät rastit yksin tai perheesi/ystäviesi kanssa. Suunnistukseen tarvittavat kuvat löydät yläpuolelta ja Instagramista, käyttäjän: nuorisipoo feedin, Kyläsuunnistus-kohokohdasta. Mukaan tarvitset vain muistiinpanovälineet kuten älypuhelimesi. Jokaiselta rastilta löytyy kysymys.

 

  1. Lähetä kaikki vastaukset yksityisellä viestillä Instagramissa, käyttäjälle: nuorisipoo
    Lähetä vastaukset viimeistään 16.4.

 

  1. Jaa halutessasi kuva suunnistuksesta Instagramiin hashtagilla #kyläsuunnistussöderkulla #nuorisipoo

 

  1. Kaikki osallistujat palkitaan!

 

Palkinnon voit hakea Pleissiltä (Opintie 6B) 7.4. alkaen keskiviikkoisin tai perjantaisin klo 16-17, 16.4 asti. Saadaksesi palkinnon on kysymyksien vastaukset lähetettävä yksityisellä viestillä käyttäjälle nuorisipoo, Instagramissa!

 

Järj. Sipoon kunnan nuorisopalvelut

 

 

Henkilötietojen käsittely kilpailun yhteydessä
Kilpailun järjestää Sipoon kunnan nuorisopalvelut, joka vastaa henkilötietojesi käsittelystä. Kunta käsittelee henkilötietojasi ainoastaan liittyen palkintosi luovuttamiseen. Kerättävät tiedot ovat Instagram-käyttäjänimesi lisäksi ainoastaan vastauksesi kyläsuunnistuksen kysymyksiin. Kun päätät ottaa yhteyttä nuorisopalveluihin sosiaalisen median kautta, myönnät samalla luvan kyseisten tietojen käsittelyyn, jonka laillisena pohjana toimii artikkeli 6.1.a Yleisessä tietosuoja-asetuksessa (GDPR, suostumus). Tietojasi käsittelee ainoastaan Sipoon kunnan nuorisopalveluiden henkilökunta, jonka tehtävänä on tämän kilpailun järjestäminen ja hoitaminen. Kaikki tieto mikä kerätään nuorisopalveluiden sosiaalisen median kautta, poistetaan tietokannastamme, sen jälkeen, että keräämisen tarkoitus on täyttynyt. Emme vastaa Instagramin keräämästä henkilötiedosta. Mahdolliset evästeet pysyvät laitteesi tallessa, kunnes poistat ne omatoimisesti.

Viimeksi muokattu 05.07.2022

Selvitys: Sipoo on Suomen toiseksi elinvoimaisin kunta heti Kauniaisten jälkeen

Suomen Kuvalehden kuntatestissä Sipoon vahvuuksia olivat paitsi väestönkehitys myös taloudellinen huoltosuhde ja työllisyysaste. Sipoo pärjäsi hyvin myös siinä, että asukasta kohti saatava verotettava tulo oli hyvällä tasolla.

MDI:n analyysin mukaan Sipoon väestönlisäyksen taustalla on etenkin se, että Sipoo onnistui houkuttelemaan muuttajia etenkin muista kunnista Suomen sisältä. Eniten Sipooseen muutetaan muualta Helsingin seudulta. Siellä Sipoo houkuttelee asukkaita eniten Helsingistä ja toiseksi eniten Vantaalta. Sipoon muuttovoitot kasvoivat eniten viime vuonna aiempiin vuosiin verrattuna 25−34-vuotiaiden ikäryhmässä ja nimenomaan Vantaalta muuttajia Sipoo houkutteli aiempia vuosia enemmän. Yhteensä Sipoon väestö kasvoi viime vuonna 523 hengellä ja suhteutettuna väestömäärään kasvu oli 2,4 prosenttia.

-Sipoon kasvun strategia ja kehityskuva, joka yhdistää pikkukaupunkimaisempia kyläkeskuksia ja maaseutua, huomioiden luonnonläheisyyden ja väljän asumisen, on osoittautunut menestyksekkääksi. Sipoo on kasvanut voimakkaasti jo vuosia, nimenomaan Söderkullan ja Nikkilän pikkukaupunkimaisemmiksi kehittyviin taajamiin, Sipoon kehitysjohtaja Pirjo Siren sanoo.

Tulomuuttojen, eli Sipooseen muuttavien, määrä kasvoi Sipoossa selvästi verrattuna aiempien vuosien keskiarvoon, mutta samaan aikaan Sipoosta myös muutettiin pois aiempaa enemmän. Pois muutto kasvoi etenkin 15−24-vuotiaiden ikäryhmässä. Muuttovoitot syntyvät siitä, että tulomuuttoja Sipooseen on kuitenkin enemmän kuin lähtömuuttoja.

Sipooseen muutetaan muista kunnista Suomesta

Suurimmalta osalta väestönlisäys Sipoossa oli suomenkielisen väestön lisäystä. Myös vieraskielinen väestö lisääntyi hieman, kun taas ruotsinkielisen väestön määrä supistui hieman. Toisin kuin Sipoossa, useissa muissa Kuuma-seudun kunnissa väestönlisäys perustui lähes kokonaan vieraskielisen väestön kasvuun.

Sipoon väestönkasvu nojaa siis nimenomaan muuttoon muista kunnista. Luonnollinen väestönkasvu (syntyneet vs. kuolleet) oli viime vuonna vain 11 ihmistä. Luonnollinen väestönkasvu on ylipäätään heikentynyt Suomen kunnissa ja viime vuonna luonnollista väestönlisäystä sai vain noin joka kuudes kunta. Sipoossakin luonnollinen väestönlisäys heikkeni verrattuna aiempien vuosien keskiarvoon, mikä johtui kuolleiden määrän kasvusta, jonka taustalla taas on iäkkään väestön osuuden kasvu. Koronavirukseen liittyvää ylikuolleisuutta ei tutkimuksessa ilmennyt.

Nettomaahanmuutosta Sipoon väestönlisäys oli viime vuonna 58 ihmistä. Tähän vaikutti se, että koronapandemian aikana ulkomaille muutettiin Sipoosta aiempaa vähemmän, mutta samaan aikaan maahanmuuttojen määrä kasvoi hieman.

Sipoo kiinnostaa myös yrityksiä

Sipoon elinvoimaisuutta kuvastaa myös se, että kunta käy yhä useammin keskusteluja erilaisten yritysten kanssa sijoittumisesta Sipooseen.  Sipoon sijainti on suotuisa yrityksillekin.

-Näiden keskustelujen määrä on selvästi kasvanut ja keskustelut ovat johtaneet lopputulokseen, eli moni yritys on valinnut myös sijoittua Sipooseen. Yksi esimerkki on parhaillaan Sipooseen logistiikkayhtiö Transvalille rakentuva 37 miljoonan euron ja luokkaa 100 työntekijän vihreän energian mukainen varastorakennus, joka on samalla uusin logistiikan merkittävä investointi Suomessa, Siren kertoo.

Linkit:

KUUMA-seudun tiedote: KUUMA-seutu oli toiseksi muuttovetovoimaisin alue koko maassa koronavuonna 2020 (suomeksi)
Suomen Kuvalehti: Kuntatesti (suomeksi)

 

Viimeksi muokattu 31.03.2021

Nikkilän keskuspuiston ensimmäisen osan rakentaminen alkaa syksyllä

 

Keskuspuisto sijaitsee päiväkotien ja koulujen läheisyydessä. Oppilaitosten pihoilla on jo leikki- ja liikuntavälineitä, joten monimuotoisen puisto-osan on haluttu muodostavan uudenlaisen lisän lasten ja koululaisten lähioppimisympäristöön. Yllä esitetty havainnekuva monimuotoisen puisto-osan yleissuunnitelmasta toimii pohjana rakennussuunnittelulle. Havainnekuvasta voi kuitenkin jo tarkastella yleisellä tasolla, mitä kaikkia elementtejä syksyllä ensimmäisenä toteutettavaan puisto-osaan on tarkoitus rakentaa sipoolaisten toiveiden ja ideoiden pohjalta.

Viimeksi muokattu 05.07.2022

Ajanvaraus AstraZenecan koronarokotteeseen avataan kaikille 65−69-vuotiaille Sipoossa – myös perusterveille

THL on päättänyt, että koronarokotuksia AstraZenecan rokotteella voidaan jatkaa 65 vuotta täyttäneillä, sillä heillä ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada rokotuksen jälkeen hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä. Olemme olleet jo suoraan yhteydessä niihin 65−69-vuotiaisiin riskiryhmäläisiin, joiden rokotusaika peruttiin AstraZenecan käytön keskeytyksen takia, ja heille on tarjottu uutta aikaa.

Haittavaikutusten mahdollisuutta 65-vuotiaita nuoremmilla selvitetään vielä, joten 18−64-vuotiaiden 1. riskiryhmään kuuluvien rokotukset ovat vielä tauolla. Tarjoamme kuitenkin Pfizer-Biontechin rokotteen niille 18−64-vuotiaille riskiryhmäläisille, joiden jo aiemmin varatut ajat jouduttiin peruuttamaan keskeytyksen takia viikoilta 12 ja 13. Heihin on oltu jo suoraan yhteydessä ja tarjottu uutta aikaa.

Muutoin 18−64-vuotiaiden riskiryhmäläisten rokottaminen jatkuu viimeistään sitten, kun kaikki halukkaat ikääntyneet (yli 70-vuotiaat) ovat rokotteensa saaneet. Yli 70-vuotiaita rokotetaan Pfizer-Biontechin rokotteella ja valtakunnallisen rokotusjärjestyksen mukaan ikääntyneet tulee rokottaa ensin.

Sipoossa rokotusvuorossa ovat siis:

  • Tänä vuonna 70 vuotta täyttävät ja kaikki sitä vanhemmat (vuonna 1951 syntyneet ja sitä vanhemmat) ja heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat omaishoitajat. Ryhmään kuuluvat voivat varata aikoja heti.
  • 65−69-vuotiaat joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus (ryhmä 1, vuosina 1952-1956 syntyneet). Ryhmään kuuluvat voivat varata aikoja heti.
  • 65−69-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus (ryhmä 2, vuosina 1952-1956 syntyneet). Ryhmään kuuluvat voivat varata aikoja tiistaista 30.3.2021 alkaen kello 00.01 alkaen.
  • 65−69-vuotiaat perusterveet (vuosina 1952-1956 syntyneet). Ryhmään kuuluvat voivat varata aikoja tiistaista 30.3.2021 kello 10 alkaen.
  • 16−17-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus (ryhmä 1, vuonna 2004 syntyneet ja vuonna 2005 syntyneistä ne, jotka ovat jo täyttäneet 16 vuotta). Ryhmään kuuluvat voivat varata aikoja heti.

Ajanvaraus tehdään nettipalvelussa tai puhelimitse

Pyydämme ensisijaisesti varaamaan ajan internetissä osoitteesta www.koronarokotusaika.fi. Ajanvaraus on nopeinta ja helpointa tehdä verkkopalvelussa. Jos ajanvaraus internetissä ei kuitenkaan ole mahdollista, ajan voi varata puhelimitse terveysaseman numerosta 09 2353 6001 maanantaista perjantaihin klo 9−15. Huomioithan, että puhelinajanvarauksessa on ollut ajoittain ruuhkaa. Varaathan ajan verkkopalvelussa, jos se vain on mahdollista.

Rokotusvuorot ja eri rokotusryhmien alustavan rokotusaikataulun näet milloin tahansa kunnan verkkosivuilta osoitteesta www.sipoo.fi/koronarokotukset. Sivulta saat myös lisää tietoa rokotteista, Sipoon rokotuspisteistä ja ajan varaamisesta.

Ikääntyneiden palveluohjaus Treffi. neuvoo ja opastaa puhelimitse ikääntyneitä ma-pe klo 09.00−13.00 numerossa 09 2353 6014, jos ikääntynyt kaipaa neuvoja esimerkiksi liittyen koronarokotuksiin.

Ketkä kuuluvat riskiryhmiin?

THL on tuottanut listauksen, jonka perusteella määräytyy, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70-vuotiaille henkilöille.

Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia (ryhmä1) taustasairauksia ovat elinsiirto tai kantasolusiirto, aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, vaikea krooninen munuaissairaus, vaikea krooninen keuhkosairaus, lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes ja Downin oireyhtymä (aikuiset).

Vakavalle koronavirustaudille altistavia (ryhmä 2) taustasairauksia ovat lääkitystä vaativa astma, vaikea sydänsairaus, hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila, immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen, vaikea krooninen maksasairaus, tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta, uniapnea, psykoosisairaus ja sairaalloinen lihavuus (painoindeksi yli 40).

Muun aikuisväestön rokotuksiin siirrytään sen jälkeen, kun ensin on rokotettu ikääntyneet ja sairauden tai terveydentilan vuoksi riskiryhmiin kuuluvat. Alustavan arvion mukaan muun aikuisväestön rokottaminen voisi alkaa kesällä.

Linkit:

Tietoa koronarokotuksista ja alustava rokotusaikataulu sipoo.fi:ssä.
THL: Riskiryhmien koronarokotusten järjestys
THL: Tietoa AstraZenecan Covid-19 koronavirusrokotteesta
THL: Tietoa Pfizer-Biontechin Covid-19 koronavirusrokotteesta
THL:n tiedote 24.3.2021: AstraZenecan koronarokotteen käyttöä jatketaan 65 vuotta täyttäneillä – haittavaikutusten mahdollisuutta nuoremmilla selvitetään edelleen

 

 

Viimeksi muokattu 12.04.2021