Kananlento on nettikauppa, joka myy kaikenlaista eläinaiheista sisustus- ja käyttötavaroista suklaisiin, kahviin ja teehen. Mutta se on myös sanan varsinaisessa merkityksessä kivijalkaliike – myymälä sijaitsee nimittäin navetan kivijalassa. Kananlentoa pyörittävät herrasväki Kotkot, joiden perheeseen kuuluvat myös aasit, kanat ja puput, joita voi käydä tervehtimässä tilalla erilaisten tapahtumien yhteydessä ja maanantaisin kello 10–12, kun liike on avoinna.
Sari Rauvanto-Eriksson alias Rouva Kotkot on Kananlennon emäntä ja eläinten hyväntekijä.
Mikä?
Kananlento
Mitä?
Eläinaiheisten tuotteiden verkkokauppa, sopimuksesta avoinna oleva liike sekä kotieläinpiha, jossa aaseja, kissoja, koiria, pupuja, kanoja ja viiriäisiä. Lisäksi monitoimivintti, joka soveltuu esimerkiksi tilaisuuksien järjestämiseen. Yhteensä yli 1200 tuotteen valikoima ja Suomen laajimpiin kuuluva pehmoeläinvalikoimia.
Kananlento on muuten kuin mikä tahansa nettikauppa, olkoonkin että sen tuotevalikoima on sanalla sanoen: eläimellinen. Kaikki Kananlennon tuotteet liittyvät jollain tapaa eläimiin. On kahvikupista keittiöpyyhkeisiin, essuista kyltteihin ja munakupeista sukkiin. Jopa eri herkut, kuten suklaat, kahvit ja teet noudattavat samaa tematiikkaa. Liiketilassa vierailevan huomio kiinnittyy kuitenkin pehmoeläinvalikoimaan, joka on huimaava.
-On ehdottomasti ainakin Suomen laajimpia, toteaa Rouva Kotkot – alias Sari Rauvanto-Eriksson – ja jatkaa samaan hengenvetoon: mutta emme haali kaikkia mahdollisia, mitä markkinoilta löytyy vaan me panostamme laatuun, haluamme, että meiltä ostetut pehmolelut ovat oikeasti sekä turvallisia että kestäviä, nämä eivät ole mitään kertakäyttötuotteita vaan sellaisia, jotka kestävät sukupolvelta toiselle.
-Kuvaavaa on se, että vaikka korvaamme tietysti virheellisen tuotteen, ei näitä tapauksia ole kuin ihan muutama koko 15 vuoden ajalta, jonka olen alalla toiminut, vaikka pehmoleluja on myyty tuhansia, Rouva Kotkot valottaa.
Pehmoeläinvalikoima on vakuuttava, pelkästään eri koirarotuja erikokoisina on kymmenittäin. Eläintenystävän on lähes mahdotonta käydä Kananlennon liikkeessä ostamatta jotain.
Yhtiösääntö velvoittaa hyväntekeväisyyteen
Siinä, missä monella niin sanotulla perinteisellä nettikaupalla on tavoitteena maksimoida osakkeenomistajien osinkotulot, on Kananlennolla varsin erilainen lähestymistapa.
-Itse asiassa, Kaupparekisterissä oleviin sääntöihimme on kirjattu ehto, että 10 prosenttia kaikesta tuotostamme tulee mennä jollain tavalla eläinten hyväksi, joko suoraan eläinsuojeluun tai sitä tukevaa tutkimukseen, tämän takia tuoton tekeminen on tärkeää ja kyllä sitä tehdystä työstäkin palkka pitäisi saada, rouva Kotkot valaisee.
Eläimellinen meno jatkuu vitriiniksi muunnetussa ikkunassakin. Laadukkaita pehmoleluja löytyy niin realistisenkin näköisenä, että melkein voisi kuvitella kukon hetkenä minä hyvänsä liikahtavan.
Kissoja, koiria, kanoja, pupuja ja aaseja – siis eläviä
Eläimellinen meno ei suinkaan rajoitu vain tuotteisiin. Tilalla asuu ja elää niin kissoja ja koiria, kuin kanoja, pupuja ja pari aasiakin. Kun Kananlennossa järjestetään tilaisuuksia, pääse eläimiä katsomaan paikan päälle sekä aina putiikin ollessa avoinna.
Kanalaumoja on kaksi, joista toisen pomona häärää kukko nimeltä Jukka Poika, toista kanajengiä komentaa taas komea Pingviini. Muita siivekkäitä edustavat tilalla elävät viiriäiset. Kananlennon komeat aasit ovat usein ulkona vieraiden ihasteltavana.
Kananlennon aasit Molly ja Uffe viihtyvät ulkona ja ovat sosiaalisia sekä uteliaita.
Navetan yläkerta mahdollistaa tilaisuuksien järjestämisen
Kananlennon liiketilan ja eläinten asumuksen yläkerrassa sijaitseva iso navettavintti mahdollistaa monenlaisten tilaisuuksien järjestämisen. Kananlennon vintillä onkin järjestetty muun muassa Pop up -ravintola Avoimien aasitilojen aikana, Maalaisjoulun avajaiset yhdessä käsityöläisten kanssa sekä Halloween-tapahtuma. Tulevana syksynä toteutunee taas ainakin Halloween-tapahtuma ja muutakin on suunnitteilla.
Elämysmatkakohde vai eläinystävien kauppa? Ehdottomasti molempia!
Kananlennon päätoiminnan nojatessa nettikauppaan ja hauskojen eläinaiheisten tuotteiden myyntiin on kuitenkin vierailu hullunkurisella Hevonpellon tilalla, Sipoon Linnanpellossa ehdottomasti suositeltavaa. Koko perhe kannattaa napata mukaan, koska iloa ja nähtävää riittää ilman muuta vauvasta vaariin. Eikä kukaan ole liian vanha pehmolelujen ostajaksi, ainakaan, mikäli rouva Kotkotia on uskominen. Ja luulisi, että hän jos kuka tietää!
Tila on avoinna sunnuntaina 15.8. kello 12–15
Seuraavan kerran Kananlennon eläimiin pääsee tutustumaan ja liikkeeseen ostoksille sunnuntaina 15.8.2021 kello 12–15.
Sipoonjoki on verkkaisesti virtaava uoma, joka yhdistää kunnan pohjoiset osat Sipoonlahteen, saaristoon ja avomereen. Melontaretki jokea pitkin on upea tapa viettää päivää alkukeväästä myöhäiseen syksyyn.
Sipoonjoen virtaus on siinä määrin hidasta, että pinta on monesti peilityyni.
Omalla tai vuokrakajakilla liikkeelle, vaikka veneelläkin pääsee
Sipoonjoki on parhaiten koettavissa kajakilla tai kanootilla, joskin pienveneelläkin pääsee kulkemaan pitkälle ylävirtaankin joko soutaen tai moottorin avustamana. Kajakilla navigointi Nikkilän pohjoispuolellekin onnistuu, missä joki hiljalleen kapenee, muuttuen ennen Paippisia jo paikoin lähinnä puroksi.
Omalla kajakilla pääsee vesille muun muassa Joensuun Tilan laiturilta, jonka viereiselle pysäköintialueelle auton voi jättää parkkiin pientä maksua vastaan. Pysäköintialue on valvottu ja pysäköinti maksaa euron tunnilta.
Mikäli omaa kajakkia ei ole, onnistuu sellaisen vuokraaminen niin ikään Joensuun Tilalta. Kajakkeja löytyy sekä verkkaisempaan että kilpamaisempaan menoon, kumpaakin kategoriaa niin yhdellä kuin kahdella paikalla.
Hyvä paikka melontaretken aloittamiselle on Joensuun alue, Sipoonjoen alajuoksulla, lähellä Söderkullan taajamaa. Joensuun Tilan satamasta on helppo lähteä ja jos ei omaa kajakkia ole, voi sellaisen myös vuokrata sieltä.
Tärkeä reitti niin ihmisille kuin tavaroille
Ei ole sattumaa, että Nikkilässä on ollut asutusta jo ensimmäiseltä vuosituhannelta lähtien ajanlaskumme alun jälkeen. Aikanaan Sipoonjoki on ollut vuolaampi virtaukseltaan, mutta kuten tänäkin päivänä, hyvin navigoitavissa. Että, joen mereltä päin katsottuna yläjuoksulle, Nikkilään, rakennettiin kirkko seurakuntaa varten jo 1450-luvulta, kielii siitä, miten merkittävä kulkuväylä Sipoonjoki on tuolloin ollut. Sitä pitkin ovat kulkeneet niin ihmiset kuin tavaraliikennekin, vuosisatoja ennen kuin edes hevosella on päässyt kulkemaan teitä pitkin.
Melottavaa riittää
Sipoonjoella melottavaa riittää yhteen suuntaan jopa 20 kilometrin verran, joten päivän saa helposti kulumaan joelta käsin Sipoon kaunista maalaismaisemaa seuraten. Ja jos oikein urheilun kannalta haluaa ottaa, voi toki jokimelontaan yhdistää Sipoonlahden päähän, Sipoon saariston alkupisteeseen saakka melomisen, yhdistettynä edes-takaiseen melontaan joen suulta Nikkilään asti. Tuolloin kokonaismatkaa kertyykin jo yli viisikymmentä kilometriä.
Kaikessa rauhassa, kuten joki itsekin
Parhaimmillaan Sipoonjoki on kuitenkin melottaessa kaikessa rauhassa, vailla sen kummempia kiireitä, verkkaisesti virtaavaa jokea myötäillen. Sipoonjoen virtaus on erittäin hidasta, itse asiassa niin hidasta, että se näyttää paikoin seisovan aivan hiljaa paikallaan. Tästä syystä joen pinta onkin usein peilityyni ja yläpuolella seilaavat pilvet, ja jokea reunustavat puut peilautuvat kauniisti joen pinnasta. Alhaalla joen uomassa ei arvaisi, että lähes joen vierustaa kulkee Sipoon sisäinen pääväylä, nimittäin kahden aluekeskuksen yhdistävä Söderkullantie etelän Söderkullan ja Sipoon keskiosan Nikkilän välillä.
Joenrannan maisema vaihtelee peltoaukeiden ja avarien niittyjen sekä tiiviimmän kasvuston välillä. Mitä ylemmäksi jokea mennään, sitä tiiviimpiä metsiä joenrannoilta löytyy.
Peltoaukeamia, joenrantataloja ja tiheää metsää
Joen vartta reunustaa eteläpäässä pääasiassa pelto- ja niittymaisemat sekä siellä täällä asuintalot, mutta siirryttäessä pohjoista kohti muuttuu maisema myös metsäisemmäksi. Tämä on luonnollista, myötäileehän Sipoonjoki lähestyttäessä Nikkilää ”Suomen metsäisintä metsää”, eli Sipoonkorven kansallispuiston reunaa.
Kauniit sillat, auringonkukkapellot ja kirkontorni
Useat kauniit, puiset sillat ylittävät Sipoonjoen ja ennen Nikkilän kohdalle tulemista sukeltaa Sipoonjoki Söderkullantien ali. Etäisyydessä voi nähdä Sipoon kirkon tornin ja hiljalleen aukeavan Nikkilän taajaman. Elokuusta lähtien voi myös ihastella kauniita auringonkukkia, jotka kukkivat joenrannan lähistöllä.
Joen alajuoksulla, Sipoonjoen maisema muuttuu nopeasti, kun joen vasenta laitaa pitkin seuraava 1800–1900-lukujen taitteessa viljelysmaaksi muokattu täyttömaa muuttuu ruovikoksi ja pian ollaankin jo Sipoonlahden alkupäässä, missä Helsingistä Vaalimaalle kulkeva moottoritiesilta ylittää joen ja lahden taitekohdan. Laajan siltarakennelman jälkeen aukeaa pitkänmallinen Sipoonlahti, joka jatkuu usean kilometrin matkan eteenpäin. Sipoonlahdelta alkaa myös Sipoon saaristo, jota pitkin pääsee melomalla periaatteessa avomerelle asti.
Valtatie 7, eli Helsingin ja Vaalimaan väliä kulkevan moottoritien siltojen alituksen jälkeen saavutaan Sipoonlahdelle, joka on pitkä lahti kohti Sipoon saaristoa. Myös vesi muuttuu verkkaisesti virtaavasta joenpinnasta merellisemmäksi. Kovilla tuulilla jo Sipoonlahdellakin voi nousta vaahtopäitä.
Monipuolinen lintu- ja eläinkanta
Sipoonjoella, joen laidoilla ja suistoalueella on runsas linnusto ja jokea pitkin hiljalleen meloen saattaa toki törmätä suurempiinkin eläimiin. Vuorokauden- ja vuodenajasta riippuen ei ole mahdotonta nähdä hirvien jolkottelevan metsikön poikki tai metsäkauriiden seisovan niityllä. Useat linnut, kuten sorsat ja joutsenet nauttivat myös hidasvirtauksisen Sipoonjoen vedessä kellumisesta.
Sipoonjoki ympäristöineen on tärkeä asuinpaikka myös monille linnuille ja muille eläimille.
Parissa tunnissa ehtii nähdä jo paljon
Jos haluaa saada ensikosketuksella lyhyehkössä ajassa kattavan katsauksen joesta, kannattaa ilman muuta joelle lähteä joen suun tietämiltä, jolloin parissa tunnissa ja alle 15 kilometrin melomisella voi kokea sekä suistoalueen ja Sipoonlahden alkupään, että hyvän matkaa yläjuoksua, aina Pilvijärven tietämille saakka. Jos haluaa meloa Nikkilään ja takaisin – ilman, että kyseessä on urheilusuoritus – tulee aikaa varata kolmatta tuntia ja tuolloin on syytä jättää suistoalue ja Sipoonlahti suosiolla seuraavaan kertaan.
Myrskysäällä ei kannata lähteä merelle
Sipoonjoen hienous on ilman muuta se, että nähtävää riittää useammallekin melontaretkelle ja pääfokusta voi vaihdella niin sääolosuhteiden kuin vuodenajan mukaan. Jos merellä tuulee kovaa, voi Sipoonlahdellekin nousta vaahtopäitä, mutta tällöinkin on joki turvallinen vesialue rauhalliseen melontaan.
Sipoonjoki on erinomainen kohde melojille lähes kaikkina vuodenaikoina, koska edes saariston syysmyrskyt eivät joelle asti yllä.
Lähes koko vuoden melontakohde
Heti jäiden lähdettyä, vaikka Sipoonlahdessa ja sisäsaaristossa vielä jääpeitettä olisikin, voi joelle keväällä tulla melomaan. Joki on tietysti upea kesällä kukkivine niittyineen, mutta myös ruska-ajan monenkirjavat väriloistot jokea reunustavissa puissa on upea näky, etenkin kirkkaana päivänä, kun väriloisto peilautuu joen peilityynestä pinnasta.
Sipoonjoelle voi siis saapua lähes mihin aikaan vuodesta tahansa melomaan, eivätkä edes syysmyrskyt tai rannikkoalueen jääpeitteet joella häiritse. Ei siis ole ihme, että Sipoonjoki on ollut niin ratkaisevassa roolissa Sipoon asutuksi tulemisessa ja myöhemmin Sipoon kunnan kehittymisessä.
Sipoon kunnan kotihoito tuo auttavat kätensä niiden kuntalaisten luokse, jotka tarvitsevat apua pärjätäkseen kotonaan. Valtaosan potilaista muodostavat seniorikansalaiset, joille tutun hoitajan apu on tervetullutta, mutta arvostaa sitä myös avustettavan omaishoitaja, joka saa hetken hengähdystauon. Viestinnän harjoittelija pääsi mukaan seuraamaan kotihoidon arkea Söderkullan alueelle.
Sipoon kunnan kotihoidon tehtäväkirjo on laaja ja voi olla kaikkea näytteidenotosta peseytymisen ja pukeutumisen kanssa avustamiseen.
Toimivat tilat kauniissa puurakennuksessa
Nikkilän sote-keskuksen vieressä sijaitsevasta seniorikeskuksesta, paloasemaa vastapäätä olevasta kauniista puutalosta löytyy kotihoidon hermokeskus. Täällä pidetään palaverit, jaetaan päivän työt ja tehdään hoitotyön suunnittelua. Taukohuone toimii lounaseväiden syöntipaikkana ja siellä voivat kotihoidon eri toimintojen parissa työskentelevät myös keskenään pallotella työhön liittyviä kysymyksiä. Kotihoidon moniammatilliseen tiimiin kuuluu fysioterapeutteja, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijöitä, lääkäri, lähihoitajia ja sairaanhoitajia.
Olen saanut ikääntyneiden ja vammaisten palvelujen palvelupäällikkö Marko Hyväriseltä luvan tutustua aamupäivän ajan kotihoidon toimintaan.
-Pääset hoitajamme matkaan tapaamaan muutamia mukavia asiakkaitamme – eihän meillä muita olekaan, Hyvärinen toteaa.
Aamukierrokselle Söderkullan alueelle
Minut on määrätty sairaanhoitaja Suvi Annanmäen matkaan ja tänään edessä on Söderkullan alueen aamukierros. Sairaanhoitaja Annanmäellä on pitkä kokemus perusterveydenhuollon kotihoitotyöstä, mutta alkuvuodesta alkaen hän on viihtynyt Sipoon kotihoidon palveluksessa.
-Kotihoidon sairaanhoitaja työaika on perinteisesti ollut päivätyötä arkisin, mutta Sipoossa minulla on mahdollisuus tehdä kaksivuorotyötä omasta halusta. Lisäksi on mukavat asiakkaat ja jokainen päivä on aina hieman erilainen kuin edellinen, Annanmäki luettelee parhaita puolia kotihoidossa työskentelemiselle yleisellä tasolla.
Kollegiaalinen tuki erinomaista, työssä joustavuutta ja lääkäri saa vuolaat kehut
Kun taas päästään Sipooseen hän löytää vielä muutaman syyn, miksi ei näkisi itseään välttämättä enää kolmivuorotyössä.
-Meillä on Sipoossa aivan mahtava tiimi, jossa joustetaan puolin ja toisin tarpeen mukaan, työmenetelmät ovat ajanmukaiset ja esimies on tarkka, oikeudenmukainen ja luova, henkilö, joka vaatii paljon, mutta myös antaa paljon – ja meillä on aivan fantastinen lääkäri, häntä saat oikeasti kehua kirjoituksessasi, Annanmäki nauraa.
-Kotihoidon lääkäri Merja Arokoski on todella ihminen täysin oikeassa tehtävässä, hän on helposti lähestyttävä ja erittäin avulias ja kaikki meidän asiakkaamme ja koko henkilökunta pitävät hänestä, kotihoidon sairaanhoitaja Suvi Annanmäki toteaa.
Matkalaukku olalle ja menoksi
Ennen lähes uuden Skoda Fabian kyytiin hyppäämistä, Annanmäki käy vielä kertaalleen listansa läpi ja tarkastaa, että oikeiden asiakkaiden avaimet ovat mukana. Vielä vilkaisu hoitolaukkuun, että kaikki tarvittava on mukana. Suurelta näyttävä laukku ei ole kovin painava, mutta tavaraa siellä on monenmoista. Kertakäyttöhansikkaita, kasvosuojaimia ja tietysti erinäinen valikoima hoitotarvikkeita vievät tilaa. Laukku sujahtaa tottuneesti Skodan takapenkille ja matka kohti ensimmäistä asiakasta voi alkaa.
Kotihoidon laukussa kulkevat mukana monenmoiset tarvikkeet, suuresta koostaan huolimatta laukku ei ole kovin painava.
Pienessä suuressa kunnassa etäisyydet ovat pitkiä
Matkalla Nikkilästä kohti ensimmäistä asiakastapaamista Söderkullan keskustan kupeessa ehtii jutella, tai miettiä omia asioitaan, kuten Annanmäellä on usein tapana.
-Tällä eteläisellä alueella saa tosiaan istua autossa jonkin verran, mutta minua se ei haittaa, tulee mietittyä kaikenlaisia asioita ja toisinaan sitten suunniteltua, vaikka missä järjestyksessä mitäkin jonkun asiakkaan luona tekee, tai esimerkiksi missä järjestyksessä asiakaskäynnit kannattaa toteuttaa, Annanmäki kuvailee.
Kotihoidon henkilökunta Sipoossa taittaa matkat uudenkarheilla Skoda Fabia-henkilöautoilla. Ennen seuraavaan asiakkaan luokse lähtöä tarkastetaan vielä, että kaikki tuli kirjattua edellisestä käynnistä ja samalla tarkastetaan vielä seuraavan asiakkaan luona tehtävät työt.
Itsenäinen työ kollegoiden tuella
Yleisesti ottaen päivän kulun voi niissä puitteissa, kuin on mahdollista, suunnitella melko vapaasti. Annanmäki priorisoi luonnollisesti hoitotehtävät tärkeyden mukaan, mutta järjen käyttäminen esimerkiksi asiakkaiden keskinäisen järjestyksen välillä on sallittua. Etenkin etäisyyksien ollessa pitkiä, ei edes-takaisin ajamisessa ole järkeä.
-Aina pyritään saamaan mahdollisimman iso osa päivästä käytettyä nimenomaan asiakkaan hyväksi ja luona, Annanmäki vakuuttaa.
Välillä hoitotehtäviä voidaan lennosta vaihtaa, mikäli päivän kulku sen vaatii. Joustavuus ja mukautumiskyky ovat selvästi hyvällä tolalla Sipoon kotihoidossa.
Ihmisarvoisia kohtaamisia hymyllä
Tälle päivälle aamupäivän kohdalle on sattunut ensimmäisiksi asiakkaiksi muistisairaita asiakkaita, joista ensimmäinen on itsekseen asuva. Annanmäki hoitaa rutiinilla aamutoimet, mutta aina kaikkea ei saada tehtyä, eikä se varsinaisesti ole kenenkään vika. Vanhalta ihmiseltä ei välttämättä näytteen saaminen onnistu juuri sillä hetkellä, eikä ketään ole tarpeen kiusata tai hätäännyttää. Ei-kiireelliset asiat voi hyvin siirtää seuraavalle päivälle, ei perjantaihin mennessä tarvittavaa näytettä ole pakko ottaa juuri tiistaina.
Ilahduttavaa on seurata Annanmäen reipasta, mutta silti omituisella tavalla kiireettömän tuntuista tapaa kohdata asiakkaat. Esimerkiksi muistisairaalla voi olla siinä määrin kognitiivisia haasteita, että nopeasti puhutut asiat eivät tule ymmärretyiksi. Ja joskus jotain joutuu toistamaan useita kertoja, ennen kuin ollaan samalla viivalla.
Kasvomaskin takaa ei suuta näe, mutta hymyn voi nähdä silmistä – sitä ei väkisin hymyiltäessä näy. Annanmäen hymy asiakkailleen on aito, hänestä näkee, että hän välittää heistä.
Odotettu vieras
Muistisairaan rouvan omaishoitajana toimiva mies kertoo, että kotihoidon käynnit ovat odotettuja vieraita. Hänen vaimonsakin aina piristyy, kun Suvi, tai joku muu kotihoitajista tulee auttamaan aamutoimien kanssa. Samalla on mahdollisuus puuron lämmetessä istahtaa itse hetkeksi juomaan kahvia.
-Onhan tämä välillä rankkaa, kun ei [muistisairas asiakas] oikein enää minun lisäkseni muita tunnista, mutta aina hän on iloinen, kun aamuhoitaja tulee ja saadaan päivä kunnolla käyntiin, ja minäkin saan hetkeksi istahtaa, mies toteaa keittiön pöydän äärellä.
Jalkojen ja haavojen hoitoa, kauppalistan tekoa ja insuliinitasojen seurausta
Kotihoidon tehtäväkirjo on laaja, eikä kahta samanlaista päivää ole. Joskus tehtävien pääpaino on hoitotoimenpiteissä, kun taas joskus asiakkaan tarpeet ovat arkisempia. Onneksi myös viestintäharjoittelijasta voi olla jotain iloa, kolmannen asiakkaan kohdalla en enää aristele yhtä paljon, kuin ensimmäisen.
Sillä aikaa, kuin sairaanhoitaja Annanmäki käy läpi kauppalistaa asiakkaan kanssa, kaadan asiakkaalle kahvia ja pilkon valmiiksi kurkkua ja tomaattia jääkaappiin. Ravintolapäällikkönä ja pitopalveluyrittäjänä uraa tehneenä, minulla on luonnollisesti hygieniapassi voimassa, mitä tietysti näissä tehtävissä edellytetään hyvän käsihygienian lisäksi.
Sairaanhoitaja Suvi Annanmäki sitoo tottuneesti asiakkaan jalat. Tärkeää on, että sidos on napakka, mutta se ei saa sattua eikä estää verenkiertoa. Joskus jo tehty sidos täytyy purkaa ja tehdä uudestaan, mutta näppäräsormiselta Annanmäeltä se käy kirjaimellisesti käden käänteessä.
Vaikka kello tikittää, kiire ei näy asiakkaalle
Aamupäivän asiakaskäynnit saadaan suunnitellusti ja ajallaan hoidettua, vaikka yksittäinen toimenpide jouduttiin siirtämään seuraavaan päivään. Tai itse asiassa, aivan alkuperäisen suunnitelman mukaan ei mennyt, koska työvoimaresurssien jakautuessa poikkeuksellisella tavalla, oli Suvi Annanmäelle tälle päivälle useampi asiakaskäynti kuin normaalisti, mutta hyvällä suunnittelulla selvittiin tästäkin ja lopulta päivä meni kuten kuuluisassa suomenruotsalaisessa lifestyle-ohjelmassa.
Lounastauon kautta kohti uusia kohtaamisia
Sairaanhoitaja Suvi Annanmäellä on vuorossa lounastauko, jonka jälkeen hänen kierroksensa vielä jatkuu, kun taas viestinnän harjoittelijan on siirryttävä omimpiin työympäristöihinsä. Mielenkiintoisen aamupäivän saldona voin todeta vain, että toivon, että sitten kun itse olen kotihoidon avun tarpeessa, toivottavasti se hoituu yhtä hienosti kuin Sipoossa vuonna 2021.
Sipoon kunnan kotihoidon sairaanhoitaja Suvi Annanmäki nauttii työstään ja on pidetty asiakkaiden keskuudessa. Ruotsinkieliset asiakkaat arvostavat sitä, että suomenkielinen Annanmäki haluaa ainakin yrittää puhua ruotsia. Kielioppivirheitä ei tarvitse pelätä ja asiakkaat ovat kannustavia. Jos jokin sana ei tahdo löytyä, se sanotaan suomeksi ja tuleepahan se sitten opittua samalla myös ruotsiksi itsekin.
FoxDo Oy on aivan uudenlainen kotiremonttipalvelujen tilausalusta, jossa asiakas voi hakea keskitetysti alueen palveluntarjoajia ja yleisimpien palvelujen tilaaminen onnistuu muutamassa minuutissa. Piilokuluja tai epämiellyttäviä yllätyksiä ei tarvitse pelätä, koska alustapalvelun tarjoaja on tarkastanut kaikki remonttitöitä tekevät yritykset. Kaiken muun lisäksi kaikki työt toimitetaan takuulla.
FoxDo Oy on uudenlainen remonttipalveluja tarjoava alusta, jonka kautta kuluttaja-asiakas voi turvallisin mielin tilata juuri sen osa-alueen palvelun, jota hän tarvitsee. Lisäpalvelujen tilaaminen onnistuu myös näppärästi ja hinta on aina tiedossa etukäteen. Kaikkiin FoxDo:n kautta tilattaviin palveluihin sisältyy aina takuu.
Mikä?
FoxDo Oy
Mitä?
Digitaalinen alusta remonttitöiden tilaamista varten, jossa asiakas voi kätevästi tilata tarvitsemansa palvelun muutamissa minuuteissa. Hinnoittelu on läpinäkyvää ja yllättäviä piilokuluja ei tule. Lisätöiden tilaus onnistuu myös kätevästi ja kaikki työt toimitetaan takuulla. FoxDo Oy vastaa toteutuksesta ja toimii vastuullisena palvelun tarjoajana, itse remonttityön hoitaa alihankkijana toimiva yritys tai yksityinen elinkeinonharjoittaja.
Missä?
Itäisen Jokipuiston kupeessa toimivan yrityksen toiminta-alue on koko Sipoon kunnan ja Uudenmaan alue. Uusia toiminta-alueita avautuu sitä mukaa, kun palveluntarjoajia saadaan rekrytoitua. Tavoitteena on luoda FoxDo:sta Euroopan laajuinen palveluverkko.
Rakkaudesta lajiin
FoxDo:n perustajakolmikko Rami Saajoranta, Ilkka Liimatainen ja Timo Saajoranta saivat kipinän FoxDo:n perustamiseen rakennettuaan itse omia omakotitalojaan. Kolmikosta kenelläkään ei ole varsinaista ammatillista taustaa rakennusalalta, mutta kädentaitoja ja ymmärrystä rakentamiseen liittyen on sitäkin enemmän. Tästä kielii muun muassa toimitusjohtaja Rami Saajorannan upea omakotitalo, jonka toimistohuoneesta käsin FoxDo:ta pitkälti johdetaan. Saajoranta on suurimmalta osin rakentanut talon itse.
Helppous kaiken ydin mutta myös oma tarve saneli
Koska kaikki eivät voi olla käsistään yhtä käteviä kuin Saajorannan veljekset tai Ilkka Liimatainen, heräsi ajatus siitä, että tarvitsevien asiakkaiden tulisi päästä helposti tilaamaan tarvitsemansa avun.
Koska tiettyjä luvanvaraisia töitä ei parane lähteä itse tekemään, vaikka olisikin oma talo kyseessä, havaitsi FoxDo:n kolmikko omien rakennusprojektiensa tiimoilta, että esimerkiksi sähkö- tai LVI-asennustöiden suorittajan kohdalla pätevän tekijän löytäminen ja kilpailuttaminen onkin yllättävän vaikeaa ja aikaa vievää. Puhumattakaan siitä, että pitäisi kaiken lisäksi tietää itse alastakin jotain, jotta oikeasti pystyisi tehokkaasti palveluntarjoajia toisiaan vastaan kilpailuttaa.
FoxDo-palvelu on helppokäyttöinen ja nettisivuilta löytyy kaikki tarvittavat ohjeet. Tarvitsemansa palveluntarjoajan etsimisen voi aloittaa heti etusivulta.
Asiakkaat arvostelevat tekijät ja hinnoittelu perustuu toteutuneisiin tunteihin
Tässä kohtaa FoxDo eroaa monista muista urakkakilpailutukseen erikoistuneista palveluista ja alustoista. Ensinnäkin FoxDo:n kautta tilattavat palveluntarjoajat ovat FoxDo:n hyväksymiä ja näiden suoriutumista seurataan jatkuvasti muun muassa asiakaspalautteiden perusteella. Muiden asiakkaiden antamat arvostelut ovat paras tae tekijöiden taidoista.
Hinnoittelu määräytyy aina tuntiveloituksen perusteella. Toisin sanoen urakkatöitä ei tarjota asiakkaalle ennalta määrätyllä summalla. Miksi näin on?
-Kaikki tietävät, että ilmaisia lounaita ei ole olemassa, toteaa Rami Saajoranta.
Tuntiveloituksissa ei ole ilmaa hinnoissa
-Kun yrittäjä tai palveluntarjoaja tekee urakkatarjouksia, voi hyvin olla, että hän tekee 10 tarjousta, joista yksi johtaa lopulliseen tilaukseen, Liimatainen selventää ja jatkaa, kuka sen työmäärän maksaa, jonka yrittäjä on käyttänyt laskeakseen ne yhdeksän tarjousta, jotka eivät johtaneet kauppaan?
-Lasku lankeaa aina tarjouksen hyväksyneen asiakkaan maksettavaksi, koska kukaan yrittäjä ei halua tehdä töitä ilman korvausta. Lisäksi urakan työmäärää arvioidessa, palveluntarjoaja varautu aina yllätyksiin, viivytyksiin ja itsestään johtumattomiin ongelmiin, jotka eivät olleet tiedossa, kun tarjousta laskettiin, Saajoranta sanoo.
-Tästä syystä urakassa on melkein aina vähän ”ilmaa” hinnassa. Joissakin tapauksissa palveluntarjoaja saattaa laskea viisi tuntia lisätyötä, joskus kymmenenkin. On selvää, että joskus urakoiden kohdalla käy niin, että nuo ylimääräiset tunnit tosiaan tulevat täyteen, kun seinää piikatessa paljastuukin esimerkiksi kosteusvaurio, jota ei mitenkään ole voinut ulkopuolelta havaita. Tällöin tuollainen ylimääräinen kustannus on tietysti perusteltu, mutta kuinkahan usein asiakas maksaa ”edullisen urakkahinnan” muodossa työstä, jota ei tosiasiallisesti sillä kertaa tarvinnutkaan tehdä, Liimatainen maalailee.
Yllätyksiä voi sattua, mutta ainakin niiden aiheuttamat kustannukset voi laskea
Koska FoxDo:n kautta tilattujen työsuoritusten perusteena on tuntiveloitus, voidaan harmillisten yllätysten aiheuttaman lisätyön tarpeen kustannus helposti laskea.
-Toisaalta monesti nälkä niin sanotusti kasvaa syödessä, ja kun esimerkiksi kylpyhuoneremontti alkaa olla valmis, osuukin silmä olohuoneeseen, jossa pinnat yhtäkkiä näyttävätkin vähän kauhtuneilta. Lisäpalveluna tilattavan maalaustyön voi täten näppärästi tilata saman tien, jos siltä tuntuu, Liimatainen toteaa.
Ei kuittia = ei vakuutusta eikä takuuta
Harmaa talous on monissa keskusteluissa noussut esiin eri aloista puhuttaessa, eikä rakennus- ja remontointiala ole tässä mikään poikkeus. FoxDo:n yrittäjät kehottavatkin muistamaan, että mitään ”pimeitä sopimuksia” ei kannata tehdä.
-Siinä saattaa luulla säästävänsä pienen summan rahaa, mutta jos jokin menee pieleen voi edessä olla huomattavasti suurempi lasku. Jos ei ole luvat ja muut asiat kunnossa, työ tarjoudutaan tekemään ”ilman kuittia”, niin on aivan selvää, että vakuutuksetkaan eivät todennäköisesti korvaa mitään ja ainakaan työlle ei ole mitään takuuta. Loppulasku voi lopulta olla moninkertainen, Saajoranta varoittaa.
Kaikkea ei tarvitse tehdä heti
Monesti ajatellaan, että jokin remonttikohde tulee nähdä yhtenä suurena kokonaisuutena, vaikka tosiasiallisesti joka tapauksessa nämä kohteet toteutetaan eri vaiheina. Saneerausta voi siis hyvin tehdä pienemmissä pätkissä, jolloin ei välttämättä asumismukavuus kärsi kohtuuttomasti ja samalla voi päästä alkuun haluamassaan muutos-, korjaus- tai remontointityössä pienemälläkin budjetilla.
-Tehdään tässä kuussa, vaikka ensimmäinen vaihe ja sitten seuraavan palkkapäivän jälkeen jatketaan seuraavalla. Näin ei talouskaan rasitu tolkuttomasti ja silti päästään asiassa pikkuhiljaa eteenpäin, Liimatainen toteaa.
FoxDo:n Rami Saajoranta ja Timo Saajoranta tietävät kokemuksesta, että kaikkea ei ole pakko remontoida yhdellä kertaa, vaan pienet osatyöt voi hyvin tilata yksitellen. Kun hinnoittelu on selkeä ja aina sama, ei myöskään lopullinen hinta muutu, vaikkei koko omakotitaloa kerralla lattiasta kattoon remontoisikaan.
Maltillisella kasvulla myös Suomen markkinoiden ulkopuolelle
Tällä hetkellä FoxDo työllistää yrittäjäkolmikon ohella yhden kokoaikaisen toimistotyöntekijän, joka vastaa muun muassa maksuliikenteestä. Toiminta-alueena on jo nyt koko Suomi ja verkosto täydentyy jatkuvasti uusilla palveluntarjoajilla.
Tavoitteet ovat kuitenkin niin Sipoota, Uuttamaata kuin Suomea laajemmalla.
-Uskon, että viiden vuoden sisällä FoxDo on jo merkittävä alusta kansainvälisesti – ainakin Euroopan alueella, toimitusjohtaja Rami Saajoranta sementoi.
Yrittäjä Laura Eyvindsonin fysioterapiaan erikoistunut yritys Smartfysio oli monen muun erilaisia henkilökohtaisiin tapaamisiin perustuvia palveluja tarjoavan yrityksen tavoin koronavuoden kärsijöitä. Yrittäjä Eyvindson ei kuitenkaan jäänyt tuleen makaamaan vaan käytti aikansa innovointiin. Syntyi aivan uudenlainen tapa tarjota kotiapua ikääntyneille ja muille apua tarvitseville.
Laura Eyvindson toimii yrittäjänä sekä Kotiapu Hemma Bäst- että Smartfysio-fysioterapiavastaanottoyrityksissä.
Mikä?
Kotiapu Hemma Bäst ja Smartfysio-fysioterapiavastaanotto
Mitä?
Kotiapu Hemma Bäst tarjoaa monipuolista ja kiireetöntä kotiapua ikääntyneille, liikuntarajoitteisille ja muille, jotka tarvitsevat apua arkiaskareissa. Smartfysio on täyden palvelun fysioterapiavastaanotto, jossa saat apua ennakoivasti tai kun vahinko on jo sattunut. Smartfysio on Suomen Yrittäjänaisten jäsenyritys.
Missä?
Vastaanotto Nikkilän keskustassa, osoitteessa Iso kylätie 20. Tekee myös koti- palvelukoti- ja asumisyksikkökäyntejä. Fysioterapia onnistuu heiltä myös etäyhteydellä
Auttamisen halusta sattumalta yrittäjäksi
Laura Eyvindson valmistui fysioterapeutiksi vuonna 2006 ja ajatteli tuolloin työllistyvänsä pysyvästi helposti. Kiinteiden vakanssien löytyminen osoittautuikin oletettua suuremmaksi haasteeksi, mutta töitä toki riitti tunti- ja keikkapohjalta. Eyvindson on aina halunnut auttaa muita ja kun keikkatyötä oli tarjolla, paiski hän töitä hurjaa tahtia.
-Otin vastaan kaikki mahdolliset työtarjoukset ja sinkoilin sinne, tänne, Eyvindson toteaa.
-Ajattelin, että pakko tehdä vaan kaikki työsuoritukset, jotka minulle tarjoutuvat, mutta samalla mietin, että eihän tämä näin voi jatkua ikuisuuksia. Joku siinä ehdotti sitten, että ryhdy yrittäjäksi ja sillä tiellä nyt ollaan, Eyvindson kertoo.
Sipoossa yhteisöllisyys on ihana asia
Alun perin Pohjanmaalta kotoisin oleva Laura Eyvindson muutti ensin Helsinkiin opiskelemaan ja sitten Sipoon Nikkilään ja totesi, että Sipoossa on samanlaista yhteisöllisyyttä kuin hänen lapsuudenmaisemissaan. -Minut otettiin todella avosylin vastaan, heti kutsuttiin kaikenlaisiin tapahtumiin esittäytymään ja pitämään tietoiskuja ja sipoolaiset saivat minut todella tuntemaan itseni tervetulleeksi. Tuntui, että tämä paikka sopii minulle, tämä on minun uusi kotini, Eyvindson maalailee.
Osaltaan vaikutti varmasti myös Eyvindsonin reipas asenne, auttamisen halu ja oma halu olla osana yhteisöä. Toisaalta lapsuuden seudusta muistuttava luonto on varmasti myös edesauttanut kotiutumista Sipoon maisemaan.
Maltillisen kasvun kautta vakiintuneeksi toimijaksi
Smartfysio on kasvanut luonnollisesti ja tällä hetkellä Smartfysio tarjoaa elannon neljälle fysioterapeutille. Neljän terapeutin tiimiä täydennetään työnohjaajan palveluilla ja tarvittaessa neurokirurgin konsultaatiolla. Kullakin fysioterapeutilla on omia erityisosaamisalueitaan kuten kivunlievitys, työergonomian kartoitus, urheilufysioterapia ja alaraaja ongelmat, turvotuksen hoito lymfaterapialla, KELA:n vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja ikääntyneiden fysioterapia. Nämä ovat omalta osaltaan edesauttanut aseman vakiintumista fysioterapiapalvelujen ja siihen liittyvien erikoispalvelujen tarjoajana Sipoossa.
Lisäarvoa tuo se, että palvelut ovat saatavilla niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi.
Smarfysio-fysioterapiavastaanotosta saa apua monenmoisiin vaivoihin. Palvelukielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti.
Korona vei maton alta ja leivän suusta
Kuten monille muille yrityksille, joiden päätoimiala perustuu ihmisten väliseen fyysiseen kanssakäymiseen, myös Smartfysion liikevaihto ja asiakastapaamiset romahtivat, kun koronavirus alkoi levitä Suomessa kevättalvesta 2020.
Tuli lomautuksia sillä työtä oli vain muutamia tunteja viikossa. Smartfysion toimitusjohtaja Laura Eyvindson joutui miettimään, että millähän sitä pärjää tästä edespäin.
Eyvindson ei kuitenkaan suostunut antamaan paniikille ylivaltaa, vaan alkoi miettiä, että mihin suuntaan toimintaa voisi ja pitäisi kehittää – sitten kun koronasta aikanaan päästään pois.
Toimitusjohtaja ryhtyi innovaattoriksi
Laura Eyvindson oli jo ennen korona-aikaa siirtynyt pois kliinisestä fysioterapeutin työstä ja opetellut keskittymään yrityksen johtajana toimimiseen. Tästä syystä olikin luontevaa, että koska oma toimeentulo ei ollut niinkään sidottu itse fysioterapeutin työhön, vaan nimenomaan Smartfysio-yrityksen johtamiseen, hän valitsi seuraavaksi kehityskohteekseen uudenlaisen palvelukokonaisuuden, jonka fokuksena on tarjota enemmän ja erilaista tukea ja turvaa.
Kun kalenteri oli tyhjä lähti kehittymään jo kauan kytenyt idea uudesta liiketoiminnasta, johon Eyvindson haki ja sai kehitystukea.
Kotiapu Hemma Bäst syntyi omien kokemusten pohjalta
Laura Eyvindson on fysioterapeutin työn lisäksi työskennellyt kotihoidon parissa Norjassa ja ikääntyneiden ja muistisairaiden osastoilla Ahvenanmaalla. Alituinen kiire, liian niukat henkilöstöresurssit ja mekaaniseksi suorittamiseksi muuntuva työ josta puuttui ihmistä kunnioittava kohtaaminen ja kuunteleminen vaivasivat Eyvindsonia jo vuosia sitten, ennen kuin hänen elämänsä sai fysioterapeuttina toimimisen myötä uuden suunnan. Muistot ja kokemukset jäivät kuitenkin muhimaan jonnekin mielen syövereihin, jonka pohjalta alkoi pitkä kehitystyö.
Kotiapu Hemma Bästin tavoitteena on tarjota asiakkaille kiireettömiä kohtaamisia tutun ja turvallisen avustajan kanssa. Kuntouttava työote, aika ja minimaalinen vaihtuvuus henkilöresursseissa ovat ovat myös Hemma Bästin ohjenuoria.
Kotiapu Hemma Bäst ei korvaa julkisia palveluja vaan täydentää näitä
Kotiapu Hemma Bästin tavoite on toimia julkisia palveluja täydentävänä palveluna, tuoden lisäarvoa muun muassa juuri kiireettömyyden, joustavuuden ja vähäisen vaihtuvuuden myötä.
Kokemukseni fysioterapeuttina on se että apua haetaan usein myöhään kun esim. kotona itsenäisesti pärjääminen ei tahdo onnistua. Harvoin haetan apua tai tukea ennaltaehkäisevässä mielin. Jos osaisimme reagoida ajoissa tarjoamaan tukea ja kuntoutusta, kun esim. ikääntyneen toimintakyky on huonontunut tai kotona pärjääminen muuttunut haastavemmaksi tai ikääntynyt on kotiutumassa tapaturman jälkeen, on mahdollista, että voisi vielä elää laadukasta ja onnellista elämää pidempään omassa kodissaan. Sanomattakin on selvää, että yhteiskunnan varoja myös säästyisi.
Kiireettömästi ja samojen henkilöiden toimesta
Osa Kotiapu Hemma Bästin toimintastrategiaa on, että asiakkaalla on oma nimetty avustaja niin sanottu Oma ystävä. Tämä henkilö ei vaihdu viikosta toiseen, vaan säilyy kyseisen asiakkaan nimettynä avustajana. Käyntiajat ovat vähintään 1 h ja käyntejä voi olla useampi viikossa.
Kotiapu Hemma Bäst räätälöi palvelut aina asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Olennaista on, että kiire ei kuulu Kotiapu Hemma Bästin toimintaan. Kotiapu Hemma Bästin tarkoituksena on täydentää julkisia palveluja.
Palvelujen kirjo määräytyy asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan
Kotiapu Hemma Bästillä ei ole varsinaista kiinteää palveluvalikoimaa, josta asiakas valitsee mitä hän tarvitsee, vaan palvelukokonaisuus räätälöidään asiakas- ja tapauskohtaisesti.
Palvelut voivat olla esimerkiksi avustamista kotiaskareiden kanssa, ruoanlaittoa tai lääkkeiden ottamisen kanssa auttamista. Toisaalta se voi myös olla, vaikka peseytymisessä auttamista, puutarhatöiden tekemistä, siivoamista, tai esimerkiksi auttamista asioiden järjestelemisessä.
Toisille asiakkaille tarvittava apu voi olla niinkin yksinkertaista, kuin yksinäisyyden estämistä ja elämänlaadun ja -ilon parantamista ihan vain lähtemällä kaveriksi kävelylle, vaikka hautausmaalle, puistoon tai metsään. Virkistysapua saa myös museoon tai konserttiin lähtöä varten. Virkistyspalvelut sopivat hyvin esim. palvelukodissa asuvalle henkilölle, silloin Oma ystävä tulee käymän ja esim. lukee päivän lehden, muistelee yhdessä menneitä ja käyvät vaikka ulkona havannoimassa luontoa.
Omaisten lyhytaikainen sijaistaminen on myös yksi osa Hemma Bästin palvelukirjoa, eikä taukoa tarvitsevan omaisen suinkaan tarvitse olla välttämättä apua tarvitsevan virallinen omaishoitaja.
-Meidän palvelumme työntekijän suusta ei kuulla esimerkiksi, että ei viedä roskia tai vaihdeta verhoja, koska se ei kuulu toimenkuvaan, Laura Eyvindson toteaa.
Kaikki alkaa ilmaisella konsultaatiokäynnillä
Kun kartoitetaan mitä Kotiapu Hemma Bäst voisi kullekin asiakkaalle tarjota, minkälaiset kustannukset tästä syntyisi ja miten usein apua olisi hyvä asiakkaan saada, järjestetään ihan aluksi konsultaatiokäynti. Laura Eyvindson istuu tällöin alas niin asiakkaan kuin tarvittaessa myös tämän omaisen/omaishoitajan tai muun edustajan kanssa ja käy rauhassa läpi asiakkaan tilanteen, mitä apua tarvittaisiin ja sen, miten Kotiapu Hemma Bäst voisi olla avuksi.
Konsultaatiokäynti ei maksa mitään ja jos ei asiakas haluakaan tilata apupalvelua Kotiapu Hemma Bästiltä, ei tietenkään mitään kustannuksiakaan synny.
On myös syytä alleviivata, että Hemma Bästin palvelut kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.
Pilottijakso alkaa syksyllä 2021, laajennusideat ovat jo valmiina
Kotiapu Hemma Bäst aloittaa pilotoinnin syksyn 2021 aikana, jolloin työskentely ensimmäisten asiakkaiden kanssa alkaa. Palvelun vastaanottoa auditoidaan ja kehitetään pilotointijakson aikana, jolloin on myös valmius tarpeen mukaan rekrytoida lisää työntekijöitä.
Jatkossa palvelua on tarkoitus laajentaa myös talkkariapupalveluun, jossa Kotiapu Hemma Bästin kautta voi tilata myös pienimuotoisia remonttitöitä varten ammattilainen avuksi. Kun palvelun tilaa Kotiapu Hemma Bästin kautta, joka tuntee valmiiksi asiakkaan tilanteen ja mahdolliset haasteet, voidaan esimerkiksi esteettömyyttä parantavia töitä tehdä kätevästi ja melko pienelläkin vaivalla. Kotiapu Hemma Bästin palveluvalikoimaan kuuluvat myös esteettömyys ja turvallisuus kartoitukset.
Kotiapu Hemma Bäst haluaa ennalta ehkäistä tulevia ongelmia yhdessä asiakkaan kanssa
Julkisia palveluja täydentävänä, Hemma Bäst pyrkii yhdessä asiakkaan kanssa tukemaan kotona asumista, asiakkaan viihtymistä ja elämänlaatua sekä ylläpitää toimintakuntoa ja ennalta ehkäistä tulevia terveydellisiä ongelmia muun muassa arkikuntoutumisen keinoin. Luonnollisesti myös fysioterapiaosaamista hyödynnetään ja muutenkin koko taustayrityksen, Smartfysion palvelukirjoa – juuri asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.
Hemma Bästin yhteinen tavoite asiakkaan kanssa ei ole vain tukea mahdollisimman pitkään omassa kodissa asumista laitosasumisen sijaan. Se, että pärjää jotenkuten ei ole mikään tavoite.
-Kaikkein tärkeintä on mahdollisuus asua onnellisena mahdollisimman pitkään kotona, Eyvindson alleviivaa.
Sipoo yrittää – ja onnistuu -markkinointitempaukseen lähtivät mukaan peräti neljä sipoolaista hieronta- ja hyvinvointipalvelua tarjoavaa pienyritystä. Esittelemme ne peräkkäisissä uutisartikkeleissa haastattelumuodossa, jossa yrittäjät itse saavat kertoa niin yrityksestään, taustastaan ja itsestään kuin koronan mukana tuomista haasteista ja lisäksi vinkata meille Sipoon kunnalla työskenteleville, että miten voisimme paremmin tukea tämän alan yrittäjiä.
Jenni Savolainen (oik.) työskentelee yrittäjänä yhdessä siskonsa Greta Rainion kanssa.
Kuka olet ja mikä on yrityksesi nimi, kerro myös hieman yrityksesi taustasta?
Olen Jenni Savolainen Sipoon hieronta ja hyvinvoinnista. Palveluihimme kuuluvat erilaiset hierontapalvelut sekä jooga- ja ryhmäliikuntatunnit pienryhmissä.
Aikaisemmin toimin yksinyrittäjänä, mutta nyt on muutos käynnissä, kun siskoni Greta Rainio tuli mukaan yhteisyrittäjäksi. Jatkamme nyt yhdessä samaa työtä, jota olen tähän asti tehnyt itsekseni.
Yritystoiminnan laajenemisen myötä yksinyrittäminen olisi käynyt liian raskaaksi, eikä perustyöhön eli hierontaan olisi enää jäänyt riittävästi aikaa. Nyt kun meitä on kaksi jakamassa työtaakkaa, voimme paremmin keskenämme jakaa tehtäviä ja molemmat voivat myös keskittyä paremmin itse hierontatyöhön.
Yrityksenne alihankkijoina toimii ilmeisesti jokunen yrittäjä, onko teillä myös palkattua henkilökuntaa?
Alalle tyypilliseen tapaan hierojat ja ohjaajat toimivat itsenäisinä yrittäjinä tai yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Hierontaa ja erilaisia hoitopalveluja tarjoavia on kahdeksan, joista yksi on tällä hetkellä vanhempainvapaalla. Ryhmätuntiohjaajia on neljä ja kaksi heistä tekee myös erilaisia valmennuksia. Palkattuna työvoimana meillä on lukiolainen nuori, joka toimii meillä kiinteistön ylläpitotehtävissä.
Tavoitteenamme on, että jatkossa voisimme tarjota myös mahdollisuuksia työelämään tutustumiseen (TET) ja työpaikkoihin työllisyyttä tukevia toimintoja ajatellen.
Minkälainen oma taustasi on?
Olen koulutettu hieroja ja merkonomi. Lisäksi olen suorittanut kehitysvamma-alan ammattitutkinnon. Aiemmin olen toiminut yrittäjän eri alalla sekä työskennellyt hoito- ja kehitysvamma-alalla. Kun omat lapset olivat pieniä, olin kotona heidän kanssaan.
Oliko yrittäjäksi ryhtyminen sinulle aina itsestään selvä vaihtoehto?
Nuorena ajattelin, että yrittäjäksi en ainakaan halua. Vuosien varrella mieli on kuitenkin muuttunut ja nyt olisi vaikea nähdä itsensä muuna kuin yrittäjänä. Ehkä luonteelleni on sopivaa, että saan itse tehdä päätökset ja valinnat ja koko ajan on mahdollisuus myös kehittää omaa toimintaansa.
Toki korona-aika on tuonut mukanaan suuria epävarmuustekijöitä, sellaisia, jotka eivät ole tyypillisiä yrittäjän vastoinkäymisiä tai pulmia. Viime talvesta on vahvana muistissa se, miten jatkuvasti piti suunnitella toimintaa uudelleen ja uudelleen. Kaikki ne tunnit, jotka ovat poissa muusta työstä ja joista ei saa minkäänlaista korvausta.
Yrittäjille luvatut tukitoimet eivät ole kohdistuneet meidän yritykseemme, joten minkäänlaista korvausta ei ole luvassa koronan mukana tuomia haasteita tai menetyksiä korvaamaan.
Tahdomme silti jatkaa uudella innolla alkavaan syksyyn ja olemme pyrkineet ottamaan huomioon kaiken mahdollisen, mitä vain on ylipäätään mahdollista huomioida.
Ihanat asiakkaamme ja heiltä saatu palaute on ollut kullanarvoista. Teemme jatkossakin sitä työtä, mikä on meille luontevaa ja tärkeää, osaamme nauttia siitä työstä ja sitä teemme aina sydämellämme.
Onko yrittäjyys ollut sellaista kuin kuvittelit sen olevan, mikä on ollut parasta ja mikä taas raskainta?
Pääpiirteittäin yrittäjyys on ollut sellaista kuin kuvittelin sen olevan. Parasta työssä on ihmisten kohtaaminen ja sen näkeminen, että omalta osaltamme voimme lisätä ihmisten hyvinvointia.
Raskainta on ollut koronan tuomat epävarmuustekijät ja siitä johtuva työmäärä. Kyseisen työajan olisin huomattavasti mieluummin käyttänyt normaalin toiminnan kehittämiseen ja itse hierontatyöhön – tai perheen kanssa olemiseen.
Kerro hieman omasta työstäsi hierojana, minkälainen on esimerkiksi tyypillinen asiakkaasi?
Hierojana haluan kohdata jokaisen asiakkaan omana itsenään ja auttaa häntä sen mukaan, mikä on hoidon tarve. Hoidan kaikkia ikäluokkia, vauvasta vanhuksiin.
Asiakkaina on paljon päätetyötä tekeviä, joilla on työn tuomia tuki- ja liikuntaelinten vaivoja tai ongelmia sekä usein myös työperäistä tai muusta syystä aiheutuvaa stressiä. Asiakkaitteni keskuudessa on paljon sellaisia, joiden elämä on kiireistä tai huolien täyttämää.
Kerro miten korona on omaan toimeentuloosi vaikuttanut?
Palkkaa en ole työstäni käytännössä vuoteen saanut. Kaikki tulot ovat menneet yrityksen juokseviin kuluihin. Suurin haaste oli, kun vuosi sitten elokuussa aloitettiin ryhmäliikuntatunnit ja jooga. Toiminta lähti hyvin käyntiin, mutta jo aikaisessa vaiheessa korona toi paljon haasteita ja hankalia tilanteita. Välillä studio oli suljettava kokonaan ja kaikkia alkuun suunniteltuja ryhmäkokoja on täytynyt supistaa. Tiloja on jouduttu laajentamaan, jotta riittävin turvavälein voidaan järjestää edes muutamalle osallistujalle toimintaa.
Asiakaskunta on ollut verrattain pientä jo muutenkin ja luonnollisesti koronan vuoksi sekä ryhmäliikuntatoiminnasta että hieronnoista on osa asiakkaista jäänyt kokonaan pois.
Millä tavoin Sipoon kunta voisi mielestäsi tukea sipoolaisia yrittäjiä?
Ensimmäisen näkisin, että kunnan tulisi tehdä kaikki hankinnat ensisijaisesti oman kunnan yrittäjiltä. Tällöin kunta osoittaa tukensa yrittäjille ja toimii myös mallina kuntalaisille. Kunnalla on myös mahdollisuus kannustaa kuntalaisia käyttämään ja etsimään aktiivisesti oman kunnan palveluita. Ei ole olemassa kuntia ilman yrittäjiä, joten kunnan rooli voisi olla aktiivisesti tuoda esiin oman kunnan yrityksiä ja kannustaa asukkaitaan käyttämään palveluita.
Millaisia terveisiä haluat lähettää asiakkaillesi – sekä jo olemassa oleville että mahdollisille uusille?
Meille ovat kaikki tervetulleita omana itsenään. Juuri nyt on oikea hetki hoitaa itseään ja paras sijoitus mitä ihminen voi itselleen tehdä, on panostaa omaan hyvinvointiin.
Yhteystiedot
Sipoon hieronta ja hyvinvointi
Iso kylätie 9
04130 Sipoo
Puh. 044 3094 263
Yhteisöpedagogiikan ammattikorkeakouluopiskelija Marikka Silvonen on kesän 2021 toiminut korkeakouluharjoittelijana Sipoon kunnan HR-osastolla. Hänen mielestään harjoittelu on ollut mieluisa, mutta edessä odottava loma tulee silti tarpeeseen.
Sipoon kunnan kesän 2021 HR-harjoittelija voisi hyvin kuvitella tulevaisuudessa työskentelevänsä Sipoossa.
Teksti ja kuva: Kristian Meurman
Kokonaisvaltaisia prosesseja
Kuten valtaosalla muista Sipoon kunnan toimialoista, myös HR-sektorilla korkeakouluharjoittelijalle annetaan mahdollisuus olla kokonaisvaltaisesti mukana prosesseissa. HR-harjoittelija Marikka Silvosen kohdalla tämä on merkinnyt osallistumista rekrytointiprosessiin aina hakemustekstin kirjoittamisesta lopulliseen palkkaamiseen.
-On ollut todella hienoa saada olla mukana myös työhaastatteluissa ja valmistelemassa palkkauspäätöksiä, siinä on samalla oppinut todella paljon myös kunnan eri toimialoista, Marikka Silvonen kertoo.
Kunta-ala on työnantajana erittäin laaja-alainen
HR-osaston vastuualueelle kuuluu kunnan tarvitseman työvoiman etsiminen ja palkkaaminen ja tämä rekrytointiprosessi alkaa työpaikkailmoitusten julkaisemisella.
-Kuntarekryssä on aivan älyttömästi tehtävänimikkeitä ja sieltä kun katsoo, niin kuntasektori on kyllä todella laaja, Silvonen toteaa.
Kunnalla työskentelee erittäin laaja kirjo eri alan osaajia, aina opettajista terveydenhoitajiin ja viheralueiden kunnostajista IT-osaajiin.
-Erityisen mielenkiintoista on ollut olla mukana rekrytointiprosesseissa, joissa on palkattu esimerkiksi ylemmän tason johtajia tai vaikka lääkäreitä. Onneksi kuitenkin asiasisällölliset kysymykset tulevat esihenkilön toimesta, mutta olen oppinut luottamaan myös omaan intuitiooni, esimerkiksi siten, että pystyy päättelemään mitä jokin tietty lause haastateltavan suusta tullessa haastattelutilanteessa tosiasiallisesti merkitsee, Silvonen kuvailee.
Oma kädenjälki myös tulevassa henkilöstöstrategiassa
Silvonen on harjoittelijana päässyt toteuttamaan itseään monella tavoin ja on otettu osalliseksi kaikkiin HR-toimintoihin. Tämän kautta hän on yhdessä kunnan HR-osaston virkamiesten kanssa päässyt vaikuttamaan myös Sipoon kunnan tulevaan henkilöstöstrategiaan.
-Työstimme pienemmällä porukalla kolmea eri strategiavaihtoehtoa, se oli todella mielenkiintoista, Silvonen kertoo.
Olen oikealla alalla!
Silvonen kuvailee, että harjoittelu Sipoossa on vahvistanut hänen luottamustaan siihen, että valitsemansa opintosuuntaus on juuri oikea hänelle.
-Harjoittelun aikana olen päässyt hyödyntämään paljon koulussa opittua, ja tämä on osaltaan vahvistanut näkemystäni, että olen oikealla alalla, vahvistaa Sipoon kunnan HR-harjoittelija, joka opiskelee Humanistisessa Ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiikan ohella myös työyhteisöjen kehittämistä.
Hyötyä sekä kunnalle että harjoittelijalle itselleen
Sipoon kunnan harjoittelijarekrytoinneissa Marikka Silvonen arvostaa sitä, että kunta ei automaattisesti valitse harjoittelijaksi esimerkiksi opiskelumenestyksen perusteella parasta opiskelijaa tai sitä hakijaa, joka on kaikista pisimmällä opinnoissaan.
-Kun Sipoon kunta rekrytoi, valitaan sellainen hakija, joka saa mahdollisimman paljon itse irti harjoittelustaan. Tämä minunkin harjoitteluni on osa opintojani, joten kunnan puolelta nähtiin, että tästä on minulle suuri hyöty, sitä arvostan todella paljon, koska ainahan voisi vain valita sen vastavalmistuneen tai pisimmälle opinnoissaan ehtineen hakijan ja ajatella vain, että miten kunta saa mahdollisimman paljon irti harjoittelijasta, mutta täällä Sipoossa asia nähdään toisin – myös harjoittelijan tulee hyötyä omasta harjoittelustaan mahdollisimman paljon, Silvonen avaa.
Sipoon kunta on raikas, monipuolinen ja lämmin
Kysyttäessä minkälainen paikka Sipoon kunta on työpaikkana, Silvosen ensimmäinen sanavalinta on: raikas.
-En oikein osaa tarkemmin sitä avata, mutta kaikki tieto on tosi helposti saatavilla esimerkiksi intrasta ja hallintosäännöstä ja intran ulkoasu on jotenkin todella miellyttävä. Ja se on upeaa, miten täällä saattaa olla esimerkiksi yli 30 vuotta työelämässä olleita konkareita, jotka ottavat todella hienosti tällaisen nuoremman tekijän mukaan. Tämähän on aika pieni paikka, mutta tosi lämmin ja välittävä, Marikka Silvonen maalailee.
-Olen aikaisemmin ollut aiemmin eräässä toisessa kunnassa töissä, ja Sipooseen verrattuna se tuntuu nyt jotenkin vanhanaikaiselta, Silvonen kertoo.
-Sipoossa kuntaa kehitetään, mikä näkyy sekä työpaikkojen että toiminnan kehittämisessä, kaikkinensa Sipoo näyttäytyy hyvin uudistumishaluisena, Marikka Silvonen kuvailee.
Kesä mennyt työn merkeissä, mutta kohta koittaa loma
Sipoon kunnan HR-harjoittelija Marikka Silvonen ei ole lämpimistä kesäkeleistä pahemmin päässyt vapaalla nauttimaan viikonpäivinä, mutta harjoittelujakson päättyessä koittaa kolmen viikon loma ennen paluuta opintojen pariin.
-Kyllä se tarpeeseen tulee, yhden pidennetyn viikonlopun ehdin tuossa kesän aikana pitämään, jolloin juhlistimme sekä omia synttäreitäni että sukulaiseni syntymäpäivää, jonka juhlimista koronan takia oli jouduttu jo viisi kertaa siirtämään, Silvonen nauraa.
Parasta on, että harjoittelijankin mielipidettä kuunnellaan ja ainoa harmituksen aihe on koronan aiheuttamat rajoitteet
-Vaikka olenkin ollut harjoittelijana, olen kokenut, että mielipidettäni on haluttu kuulla ja sanomisiani on myös arvostettu eri tilanteissa, se on tuntunut palkitsevalta. Ainoa mitä jäin hieman kaipaamaan on yhteisöllisyys ja se, että tapaa ihmisiä kasvokkain, mutta tämähän on ollut realiteetti ihan joka paikassa nyt koronan takia, Silvonen toteaa.
Muuten mahdollisuus etätyöskentelyyn saa kyllä kiitostakin. Koska Silvonen itse asuu Helsingissä eikä itse omista autoa, oli etätyöskentelymahdollisuus hyvä lisä.
-Toisaalta, tänä kesänä minulla on sittenkin ollut mahdollisuus auton käyttöön, joten olen kyllä tykännyt välillä käydä ihan paikankin päällä, Silvonen kertoo.
Opiskelijat: älkää lannistuko hakemusten kanssa ja uskaltakaa laajentaa reviiriänne
Silvonen tietää, nyt jo eräänlaisena rekrytointiasioiden konkarina, että monesti suosituimpiin paikkoihin ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun harjoittelumahdollisuuksiin hakemusmäärät ovat paikoin hurjia. Vaikkei ihan läheltä harjoittelupaikkaa saisikaan, ei kannata lannistua ja vaikka joutuisikin naputtelemaan paljonkin hakemuksia, niin kyllä se paikka sieltä sitten lopulta jostain aukeaa.
-Olen itse todennut myös hakijana, että esimerkiksi Helsingissä johonkin vakanssiin on kerrottu tulleen esimerkiksi yli 120 hakemusta yhtä paikkaa kohden. Mutta ei ole mikään pakko saada sitä harjoittelupaikka juuri Helsingistä, tästä saamastani paikasta Sipoossa kaverini vinkkasi ja olen oppinut sen, että kannattaa rohkeasti katsoa vähän pidemmälle ja myös laittaa hakemuksia sellaisiin paikkoihin, joiden kohdalla kuvittelee, että tuonne en ainakaan pääse – saattaa tulla miellyttävä yllätys, Silvonen vinkkaa.
Opinnot jatkuvat, mutta Sipoo ei unohdu
Kysyttäessä tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksista ja siitä, voisiko Silvonen kuvitella olevansa tulevaisuudessa kunnalla töissä, vastaus tulee kuin tykin suusta:
-Ehdottomasti! Voisin hyvin nähdä itseni töissä Sipoossa tai jossain muussa kunnassa. Olen huomannut sen, että ei ole pakko asua ja työskennellä samalla paikkakunnalla. Toisaalta voisin hyvin kuvitella myös asuvani Sipoossa, Sipoon kunnan kesän 2021 HR-harjoittelija Marikka Silvonen päättää.
Huhtikuussa 2021 käynnistyneet Nikkilän kartanon alueella kulkevan ulkoilupolun kunnostus- ja parannustyöt ovat edistyneet kesän aikana mallikkaasti. Uudenmaan ELY-keskuksen avustaman kunnostushankkeen on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan vielä syksyn aikana.
Ulkoilupolun alueella tehtävien kunnostustoimenpiteiden valmistuessa ulkoilupolku tarjoaa laadukkaan ja monimuotoisen lähivirkistysalueen Nikkilän taajaman nykyisille ja tuleville asukkaille. Hankkeen toteutuksesta vastaa kunnan liikuntapalvelut yhdessä katu- ja viheralueyksikön kanssa.
Kunnostettuja ja uusittuja rakenteita, polkuja sekä ulkokuntoiluvälineitä
Kesän aikana ulkoilupolun varrella kulkevia puurakenteisia portaita ja siltoja on tarpeen mukaan joko kunnostettu tai uusittu. Samalla porras- ja siltaosuuksiin on lisätty liikkumista tukevia ja turvallisuutta edistäviä puisia kaiteita. Paikoin huonokuntoisia ja katkonaisia polkuosuuksia on paranneltu käyttäjäystävällisemmiksi erilaisin kunnostustoimenpitein. Lisäksi peltojen keskellä sijaitsevan metsäsaarekkeen ulkokuntoilupaikan huonokuntoisia kuntoiluvälineitä on uusittu.
Nikkilän kartanon ulkoilupolun kunnostus- ja parannustöiden viimeistely jatkuu vielä syksyn aikana. Luvassa on muun muassa erilaisia raivaus- ja siistimistöitä sekä polkupintojen tasaamista. Lisäksi nykyistä metsäsaarekkeeseen pellon poikki kulkevaa polkuyhteyttä on tarkoitus syksyn aikana siirtää tulevassa asemakaavassa osoitetun asuinrakentamisen tieltä hieman pohjoisemmaksi.
Koronavirustilanne on heikentynyt myös Sipoossa ja viime viikkoina tartuntoja on todettu noin kymmenkunta viikoittain. Toistaiseksi Sipoo ja muu pääkaupunkiseudun ulkopuolinen osa Uusimaata on kuitenkin yhä epidemian kiihtymisvaiheessa. Rajoitukset yleisötilaisuuksien osalta ovat kiristyneet, ja kasvomaskisuositus koskee nyt myös ulkotiloissa järjestettäviä tapahtumia.
-Tartuntamäärät ovat kasvaneet nopeasti viime aikoina niin Sipoossa kuin valtakunnallisesti. Kehitys on huolestuttava, vaikka onneksi yhä useammalla on nyt rokotteiden antama suoja vakavaa tautia vastaan. Haluamme muistuttaa sipoolaisia hakeutumaan testiin vähäisimmistäkin koronavirukseen liittyvistä oireista. Sipoossa pääsee tällä hetkellä testiin nopeasti. Kun tartunta todetaan aikaisessa vaiheessa, saadaan myös tartuntaketju katkaistua helpommin, kunnanjohtaja Mikael Grannas sanoo.
Koronavirusrajoitukset ovat tiukentuneet yleisötilaisuuksien osalta. Yli 10 hengen tilaisuuksia saa järjestää sisätiloissa vain, jos osallistujilla on mahdollisuus säilyttää turvaväli. Ulkotiloissa raja on 50 henkeä. Yli 50 hengen tilaisuuksia ulkona saa järjestää vain, jos osallistujilla on mahdollisuus välttää fyysinen kontakti toisiinsa. Lisäksi kasvomaskisuositusta on laajennettu ulkotiloissa järjestettäviin yleisötilaisuuksiin. Myös ulkotapahtumissa suositellaan vahvasti kasvomaskin käyttöä kaikille 12 vuotta täyttäneille.
Etätyön tekemistä suositellaan laajasti, ja työyhteisöissä suositellaan kasvomaskin käyttöä, jos samassa tilassa työskentelee useampia henkilöitä. Kouluihin Sipoossa palataan ensi viikolla lähiopetuksessa. Kunnan tiloissa tapahtuvaa harrastustoimintaa koskeviin rajoituksiin ja suosituksiin ei tehdä juuri nyt muutoksia.
-Seuraamme koko ajan tarkasti epidemiatilannetta sekä valtakunnallisia ja alueellisia määräyksiä ja linjauksia. Rajoituksia ja suosituksia muokataan tilanteen mukaan, Grannas sanoo.
12–15-vuotiaiden ei-riskiryhmäläisten rokottaminen alkaa ensi viikolla
Koronavirusrokotukset etenevät Sipoossa hyvin. Yhden rokoteannoksen on saanut 66,2 prosenttia ja kaksi annosta 34,3 prosenttia. Useimmat iäkkäät ja riskiryhmäläiset ovat ehtineet saada molemmat rokoteannokset.
Koronarokotusvuorossa ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat sekä 12–15-vuotiaat riskiryhmäläiset.
-Kannustamme kaikkia rokotusvuorossa olevia varaamaan ajan rokotuksiin, elleivät he ole sitä jo tehneet, tai ottamaan ensimmäisen rokotteen walk-in-rokotustilaisuudessa. Sipoossa on myös mahdollista aikaistaa tehosterokotetta, jos ensimmäisestä annoksesta on kulunut vähintään 8 viikkoa ja aikoja riittää, Grannas sanoo.
Ei-riskiryhmäläisten 12–15-vuotiaiden rokottamisen aloittamista järjestellään Sipoossa parhaillaan ja alustavan tiedon mukaan rokottaminen päästään aloittamaan ensi viikon loppupuolella. Ikäryhmälle on tarkoitus antaa rokotteita niin kouluterveydenhuollossa kuin yleisillä rokotuspisteillä. Kunta tiedottaa asiasta tarkemmin heti, kun 12–15-vuotiaiden rokottamisen ei-riskiryhmäläisten rokottamisen tarkka aloitusajankohta ja käytännöt ovat tiedossa.
