Kuulutukset
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue tiedottaa 7.4.2022
Aluehallituksen päätökset 7.4.2022
https://itauusimaa.fi/uutiset/aluehallituksen-paatokset-7-4-2022/
Viimeksi muokattu 08.04.2022
https://itauusimaa.fi/uutiset/aluehallituksen-paatokset-7-4-2022/
Viimeksi muokattu 08.04.2022
Tuotantoja toteutetaan Uudenmaan alueen kylissä ja kuntien taajamissa. Alueena ovat ensisijaisesti Länsi- ja Keski-Uusimaa, mutta sisältöjä voi tarjota myös Itä-Uudellemaalle. Helsinki, Vantaa ja Espoo eivät kuulu alueeseen.
Haun tavoitteena on tarjota kyliin, taajamiin ja pieniin kuntiin monipuolista ja laadukasta kulttuuritoimintaa. Onko sinulla idea tapahtumasta tai toiminnasta, jonka haluaisit tarjota kylien asukkaille? Haemme erityisesti taide- ja kulttuurisisältöjä, jotka innostavat eri-ikäisiä asukkaita tekemään, näkemään ja kuulemaan sekä kohtaamaan toisiaan.
– Kokeilemme samalla uudenlaista kulttuuritoiminnan hankintamallia, käänteistä kilpailutusta. Kyse on ostopalvelusta, ei kunnan myöntämästä avustuksesta tai työsuhteisesta toimeksiannosta. Ostettavan palvelun hinta on valmiiksi määritelty, joten tarjoajat kilpailevat palvelun sisällöllä ja sen laadulla. Vastaavaa mallia on toteutettu kulttuurialalla muun muassa Joensuussa ja Mikkelissä, missä siitä on saatu hyvää palautetta myös luovan alan toimijoilta, kertoo kehittämiskoordinaattori Sari Hilska.
– Haemme yksittäisiä tapahtumia, mutta myös tapahtumasarjoja tai kiertueita, jotka voidaan toistaa samanlaisena tai pienin muutoksin eri kylissä ja taajamissa, vaikka usean kunnan alueella. Erityisesti haetaan sisältöjä, jotka voidaan toteuttaa monenlaisissa kylien ja kuntien tiloissa, kuten kylätaloissa ja kesätoreilla, Hilska jatkaa.
Tarjoajina voivat olla taide- ja kulttuurialan ammattilaiset, kuten eri alojen yksittäiset itsensä työllistävät taiteilijat tai taiteilijaryhmät, yhdistykset, osuuskunnat ja yritykset.
Tarjousten jättöaika on 7.4.–2.5.2022.
Kunnat ostavat sisältöjä kesä- ja syyskaudelle 2022. Valinnat ostopalveluista tehdään toukokuussa. Valintoja voidaan täydentää myöhemmin.
Ohjeet ja tarjouslomake tarjousten jättäjille on julkaistu sivulla: Kulttuuri kylässä (www.porvoo.fi/kulttuuri-kylassa)
Viimeksi muokattu 07.04.2022
7.4.2022 Porvoon-Sipoon kalatalousalueen hallitus
Viimeksi muokattu 07.04.2022
Pääsiäisen vietto vaikuttaa jäteastioiden tyhjennyksiin. Viikolla 15 jäteastiat voidaan tyhjentää päivää normaalia aikaisemmin, ja pääsiäisen jälkeisellä viikolla (vko 16) tavallisena tai heti sitä seuraavana keräyspäivänä.
Tulevaisuuden pyhiä ja arkipyhiä ajatellen Rosk’n Rollilta voi tilata tekstiviestin poikkeavista tyhjennyksistä. Ilmoittamalla matkapuhelinnumeron yhtiön asiakaspalveluun tai osoitteessa web.rosknroll.fi/ saa poikkeustilanteen sattuessa tekstiviestinä tarkemman tiedon jäteastian tyhjennysajankohdasta.
Pääsiäinen vaikuttaa myös jäteasemien aukioloihin. Kiirastorstaina 14.4. ja lauantaina 16.4. jäteasemat palvelevat asiakkaita normaalien aukioloaikojen puitteissa. Sen sijaan kaikki Rosk’n Rollin jäteasemat ovat suljettuna pitkäperjantaina 15.4. sekä 2. pääsiäispäivänä 18.4. Katso oman asemasi aukioloajat kotisivuiltamme rosknroll.fi/jateasemat.
Pitkän pääsiäispyhän aikana saattaa syntyä erityyppistä jätettä kuin arkena. Suunnittelemalla pääsiäismenun huolella, syöjien määrän mukaan, välttää ruokahävikkiä. Pääsiäismunat taas on helppo lajitella: alumiininen kääre kuuluu metallinkeräykseen ja muovinen yllätysrasia lajitellaan muovipakkauskeräykseen. Suklaa menee suuhun.
Jos ovesi taakse ilmestyy pieniä virpojia, ja saat höyhenisen pajunoksan palkaksi, muista pääsiäisen jälkeen ottaa höyhenet ja muut koristeet talteen ensi vuotta varten tai laittaa huonokuntoiset sekajätteeseen, rautalangat metallinkeräykseen.
Katso lisää pääsiäisen lajitteluvinkkejä Rosk’n Rollin Youtube -kanavalta.
Viimeksi muokattu 07.04.2022
– Hyvinvointialuestrategialla on suuri merkitys Itä-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen päätöksenteolle pitkälle tulevaisuuteen. Strategia ohjaa hyvinvointialueen toiminnan painopisteitä alueen asukkaiden tarpeiden mukaan ja kertoo, mihin suuntaan palveluita ollaan kehittämässä, toteaa aluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman.
Hyvinvointialueille on asetettu valtakunnalliset tavoitteet, jotka valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi. Jokainen hyvinvointialue määrittelee omat, konkreettiset tavoitteensa ja tavoitetilansa omassa strategiatyössään. Nykytilasta koottu tieto varmistaa, että strategiassa on selkeitä painopistealueita ohjaamassa toimintaa. Strategian kannalta oleellista on myös tietoon perustuva ennakointi palvelutarpeen muutoksista.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategian lähtökohtana ovat alueen seitsemän kunnan asukkaat ja heidän hyvinvointinsa. Osana hyvinvointialueen valmistelutyötä aluevaltuutetuille on kerätty tietopaketti alueen erityispiirteistä, väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palvelutarpeista.
Myös asukkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien osallistumista hyvinvointialueen suunnitteluun on alusta alkaen pidetty valmistelussa tärkeänä, ja heitä on kutsuttu mukaan osallistumaan ja ideoimaan hyvinvointialueen strategiaa.
– Keräsimme helmikuussa asukkailta ja henkilöstöltä vastauksia avoimeen kyselyyn hyvinvointialueen tulevaisuudesta. Olemme koostaneet myös asukkaiden toiveista ja ideoista taustamateriaalin, jota aluevaltuutetut pääsevät työstämään seminaarissa asiantuntijoiden johdolla, kertoo vt. hyvinvointialuejohtaja Ann-Sofie Silvennoinen.
Strategian suunnittelu jatkuu aluevaltuuston työpajoissa lähikuukausina. Tavoitteena on, että aluevaltuusto pääsee hyväksymään hyvinvointialueenstrategian syyskuussa 2022.
Ensimmäisessä vaiheessa hyvinvointialuestrategiaan kootaan alueen pitkän aikavälin tavoitteet huomioiden alueen taloudelliset reunaehdot. Tämän jälkeen suunniteltavaksi tulee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, joka määrittelee, miten palvelut toteutetaan hyvinvointialueella. Pelastustoimen osalta vastaava dokumentti on palvelutasopäätös.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluista siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle 1.1.2023.
Viimeksi muokattu 07.04.2022
pidetään Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43§ mukaisesti julkisesti nähtävänä 7. – 20.4.2022 välisenä aikana toimiston aukioloaikana Sipoon kunnan pääkirjaston infopisteessä sekä kunnan kotisivuilla osoitteessa: www.sipoo.fi > kadut ja viheralueet > katujen ja puistojen suunnittelu ja rakentaminen.
Mahdolliset katusuunnitelmaa koskevat muistutukset on toimitettava nähtävilläoloaikana Sipoon kunnan tekniselle valiokunnalle, PL 7, 04131 SIPOO tai kirjaamo@sipoo.fi.
Tekniikka- ja ympäristöosasto
Sipoo 7.4.2022
Viimeksi muokattu 06.04.2022
Asemakaavaehdotus on MRL:n 65 § ja MRA:n 27 mukaisesti nähtävillä 7.4. – 6.5.2022 asiakaspalvelu INFO:ssa (Pohjoinen Koulutie 2, Nikkilä) kirjaston aukioloaikana ja kunnan verkkosivuilla osoitteessa www.sipoo.fi -> Kaavoitus ja kehittäminen -> Asemakaavoitus -> Vireillä olevat asemakaavat -> S 31 Uuden Porvoontien kaupanyksikkö.
Mahdolliset muistutukset toimitetaan kirjallisesti 6.5.2022 mennessä osoitteeseen Sipoon kunta, Kirjaamo, PL 7, 04131 SIPOO tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@sipoo.fi, kirjekuoreen tai sähköpostin otsikkoon kaavahankkeen nimi.
Lisätietoja asemakaavatyöstä antaa kaavoittaja Jani Ylimäki, puh. 040 356 3037, jani.ylimaki@sipoo.fi.
Kunnanhallitus
7.4.2022
Viimeksi muokattu 04.04.2022
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n laatima aluekehityksen laaja tilannekuva tarkastelee alueiden kehitystä 17 avainmuuttujan avulla. Avainmuuttujat kuudelta eri osa-alueelta ovat työllisyys, talous, vetovoima, yritysdynamiikka, koulutus ja hyvinvointi.
Jokaisesta muuttujasta kunta voi saada 0–100 pistettä, jossa paras arvo on 100 ja heikoin arvo on
0 pistettä. Indeksi on laskettu kaikille Manner-Suomen 293 kunnalle. Kaikki KUUMA-kunnat sijoittuvat kuntien parhaaseen viidennekseen ja useimmat vielä kuntien parhaan viidenneksen parhaimmistoon.
KUUMA-seudun muuttovetovoima on ollut kaupunkiseutujen toiseksi suurinta korona-aikana. Seudun muuttovoitto maan sisältä oli yhteensä 4 426 henkilöä vuosina 2020–2021. KUUMA-seudun muuttovoitto oli määrällisesti ja suhteellisesti toiseksi eniten Tampereen seudun jälkeen.
Väestönkasvu KUUMA-seudulla on ollut korona-aikana kaupunkiseutujen kolmanneksi nopeinta. KUUMA-seutu sai väestönlisäystä yhteensä 6 813 henkilöä, joka oli kolmanneksi eniten kaikista seuduista. Väestöpohjaan suhteutettuna KUUMA-seudun väestönlisäys on ollut korona-aikana toiseksi ripeintä Tampereen seudun jälkeen.
Koko maan 69 seutukunnasta vain 12 seudulla asukasluku ylitti 100 000 asukasta tammikuun lopussa 2022. KUUMA-seudulla asui yhteensä 331 261 asukasta tammikuun lopussa, joka oli neljänneksi eniten kaikista kaupunkiseuduista.
Lisätietoja: Aluekehittämisen laaja tilannekuva: https://www.mdi.fi/tietopalvelu/laaja_tilannekuva/
Lähde: Johtava asiantuntija Timo Aro, MDI
Viimeksi muokattu 06.04.2022
JJBP Finland Oy ja Milagro Oy ovat jättäneet Vaasan hallinto-oikeuteen vesilain mukaisessa hallintopakkoasiassa valituksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä 17.11.2021 nro 346/2021 (Hallintopakko ranta-alueiden ennallistamiseksi, Sipoo. Hakijana Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus).
Tämä kuulutus ja valitus pidetään nähtävillä 6.4. – 4.5.2022 Vaasan hallinto-oikeuden verkkosivuilla (https://oikeus.fi/hallintooikeudet/vaasanhallinto-oikeus/fi/index/hallinto-oikeudenkuulutukset/valituskuulutukset.html).
VAASAN HALLINTO-OIKEUS
Viimeksi muokattu 06.04.2022
Sipoon kunta pyytää huoltajia varautumaan siihen, että mahdollisesti lyhyelläkin varoitusajalla voi tulla ilmoitus, että päiväkoti tai esiopetusyksikkö joudutaan sulkemaan tavallista aikaisemmin tai ettei palvelu aukea aamulla normaalin aikaan. Ääritapauksissa voidaan joutua sulkemaan yksittäisiä ryhmiä ja yhdistämään ryhmiä, jos kaikista mahdollisista järjestelyistä huolimatta ei pystytä turvaamaan lain edellyttämään henkilökuntamäärää.
Ilmoitukset supistamisista tai sulkemisista tulevat huoltajille Daisyn kautta. Huoltajia pyydetään seuraamaan viestejä Daisyssä.
-Olemme varautuneet tähän tilanteeseen kaikin mahdollisin keinoin ja tehneet järjestelyjä henkilöstöpulan helpottamiseksi. Emme kuitenkaan voi taata lasten turvallisuutta ja järjestää varhaiskasvatusta ilman, että paikalla on riittävästi henkilöstöä. Toiminta-aikojen rajaaminen tai ryhmien sulkeminen on viimeinen keino, jota harkitaan aina perusteellisesti, varhaiskasvatuspäällikkö Mervi Keski-Oja sanoo.
Kunta hyvittää perheille asiakasmaksuissa yksittäiset poissaolopäivät 11.4.2022 alkaen, jos he pitävät varhaiskasvatuksesta sitä pyydettäessä lapsen kotona. Maksuhyvitys annetaan ainoastaan silloin, jos varhaiskasvatuspalveluista joudutaan pyytämään perheitä järjestämään lapselle hoitoa itse.
Muun muassa koronaviruksesta johtuvien poissaolojen takia varhaiskasvatuksessa on jo pidemmän aikaa ollut haasteita henkilökunnan riittävyyden kanssa. Sijaisten saaminen varhaiskasvatuspalveluihin on valtakunnallisestikin erittäin vaikeaa. Tämän lisäksi tilannetta vaikeuttaa se, että ammattijärjestöjen työtaisteluista johtuen töissä olevat työntekijät eivät saa vaihtaa suunniteltuja työvuoroja tai tehdä ylitöitä.
-Meillä saattaa tulla nyt äkillisestikin eteen tilanteita, joissa meiltä puuttuu lakisääteinen henkilökuntamäärä koko päivän tai että emme saa mistään työntekijöitä, jotka voisivat tulla aamulla avaamaan päiväkodin tai tekemään iltavuoron, Keski-Oja kertoo.
Viimeksi muokattu 06.04.2022