Insplan Oy suunnittelee johdon sijoittamisesta kiinteistön 753-876-3-0 vesialueelle Sipoossa.
Asian käsittely
Vesilain 2 luvun 5 a §:n mukaan hankkeesta vastaavalla on oikeus sijoittaa valtaväylän tai puron alittava vesi-, viemäri- ja voimajohto, tietoliikennekaapeli sekä muu vaikutuksiltaan niihin rinnastuva johto toisenkin vesialueelle, jos sen sijoittaminen ei edellytä lupaa vesilain nojalla, sijoittamisesta ei määrätä ympäristönsuojelulaissa eikä sijoittamisesta aiheudu vähäistä suurempaa haittaa alueen omistajalle.
Hankkeesta vastaavan on ilmoitettava johdon sijoittamisesta ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle 60 vuorokautta ennen toimenpiteen suorittamista. Yhteisen alueen järjestäytymättömälle osakaskunnalle ilmoitus voidaan toimittaa julkaisemalla tieto ilmoituksesta ELY-keskuksen ja sen kunnan, jonka alueelle johto sijoitetaan, verkkosivuilla.
Tiedoksiannon julkaisupäivä
20.9.2022
Ilmoituksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tiedoksiannon julkaisemisajankohdasta, eli 27.9.2022.
Nähtävilläpito
Tämä tiedoksianto on yleisesti nähtävillä 20.9.–20.10.2022 ELY-keskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.ely-keskus.fi/kuulutukset/uusimaa. Tiedoksiannettavat asiakirjat saa pyydettäessä Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamosta: kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi. Asian diaarinumero on UUDELY/12170/2022.
Kesän 2022 viljelykausi pääsi vauhtiin toukokuussa, ja kesällä viljelypalstoilla päästiin nauttimaan ja ahertamaan kädet mullassa. Viljelypalstoilla pitkin kesää kukkivat lukuisat kesäkukat ja kasvoivat hyötykasvit. Syksyn tullen on sadonkorjuun aika, jota on päästy tekemään aurinkoisessa säässä.
Kuva: Jere Loikkanen
Tässä vaiheessa kiitämme kesän viljelijöitä, ja käännämme katseemme kohti viljelykautta 2023. Laskut kesän 2022 viljelypalstoista lähetetään pian vuokraajille. Viljelyä on mahdollista jatkaa omalla palstalla myös tulevana kesänä. Mikäli et halua jatkaa viljelyä, ilmoitathan siitä meille viimeistään helmikuun 2023 loppuun mennessä (28.2.2023).
Kunta tukee palstaviljelyä jälleen ensi keväänä toimittamalla palsta-alueille multaa. Palstojen varaustilanteeseen liittyvät tiedustelut ja muut yhteydenotot sähköpostitse osoitteeseen viljelypalstat@sipoo.fi.
Kunnanhallitus on päättänyt asettaa nähtäville ja asukkaiden kommentoitavaksi Nikkilän kartanon keskuksen muutetun kaavaehdotuksen (NG8). Kaavaehdotusta on muutettu sen jälkeen, kun kunnanhallitus palautti sen huhtikuussa valmisteluun. Ehdotuksessa on nyt muun muassa vähennetty kerrostalojen määrää voimakkaasti ja lisätty omakotitalomaisen asumisen määrää kunnanhallituksen keväisen päätöksen mukaisesti. Neljä viidesosaa koko alueesta on nyt omakoti- ja pientaloja.
Kuva: Tietoa Finland Oy
Ilmakuva kaava-alueen länsipuolelta. Kaavaehdotuksessa rakentaminen keskittyy nykyisille peltoalueille. Ollbäckenin purolaakso ja metsät jäävät virkistyskäyttöön.
Uusi versio kaavaehdotuksesta mahdollistaa Nikkilän kartanon keskukseen koteja noin 2 600 asukkaalle. Edellisestä ehdotuksesta asukasmäärää on siis vähennetty vielä usealla sadalla asukkaalla kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti.
Kerrostalojen määrää ehdotukseen on vähennetty voimakkaasti. Uudessa ehdotuksessa kerrostaloissa asuisi noin 500 ihmistä, kun aiemmassa ehdotuksessa kerrostaloasumista oli 900 henkilölle.
Kerrostalokortteleita on muutettu pientalokortteleiksi. Lisäksi noin yksi kolmasosa miniomakotitalotonteista on muutettu omakotitaloiksi. Liiketilojen määrä on pysynyt ehdotuksessa samana.
Kuva: Tietoa Finland Oy
Ilmakuva puistoakselista. Kerrostalojen määrää on vähennetty ja pientalojen määrää on lisätty entisissä kerrostalokortteleissa.
Pientalokortteleita uutena mukaan ehdotukseen
Ehdotuksessa esimerkiksi Lukkarintien varren kerrostalokortteleista osa on muutettu rivitaloiksi. Riihimäen pohjoispuolen kerrostalokorttelit on muutettu pientalokortteleiksi. Samalla katu on muutettu pihakaduksi. Pientalokortteleita on lisätty myös townhousekortteleiden ja rivitalokortteleiden tilalle muutamassa kohdassa. Pientalot ovat uusi rakennustyyppi kaavassa. Juna-aseman lähellä oleva kerrostalokortteli on muutettu puolestaan townhousekortteliksi.
Julkisen rakennuksen tontti on siirretty alueen länsiosasta eteläosaan ja sen rakennusoikeutta on pienennetty noin 10 000 kerrosalaneliömetriä. Sen vanhalle paikalle on lisätty omakotitalotontteja ja rivitaloja. Uuden paikan alta on poistunut miniomakotitalotaloja.
Kaava-alueen luoteisosasta on pienennetty omakotikorttelialuetta vajaan kahden hehtaarin verran ja kasvatettu saman verran metsäaluetta. Kokonaisuudessaan omakotitalomaisen asumisen määrä ehdotuksessa kuitenkin kasvaa verrattuna alkuvuodesta nähtävillä olleeseen ehdotusversioon, jota jo sitäkin oli muutettu kaavaluonnosta pientalovaltaisemmaksi ja enemmän virkistysmetsää säästäväksi.
Kaavaselostukseen on myös tehty täydennyksiä, ja Nikkilän kartanon kulttuuriympäristöstä on valmistunut uusi selvitys. Pysäköintilinjauksia on tarkasteltu uudelleen siten, että saadaan varmistettua pysäköintipaikkojen riittävyys alueella.
Muutokset kaavaehdotukseen asukkaiden kommentoitavaksi
Uusi, muutettu kaavaehdotus ei ole vielä alueen lopullinen kaava. Ehdotuksesta ja siihen tehdyistä muutoksista pyydetään seuraavaksi palautetta asukkailta ja viranomaisilta. Ehdotus kuulutetaan nähtäville ja kommentoitavaksi lähiviikkoina.
Kaavan valmistelu jatkuu nähtävilläoloajan jälkeen, saatujen palautteiden pohjalta.
Ilmakuva Lukkarintien ympäristöstä. Jäljelle jäävät kerrostalot sijoittuvat Lukkarintien ympärille ja myös osa kerrostalokortteleista on muutettu Lukkarintien varrella rivitaloiksi.
Sipoon kunta osallistuu eurooppalaiseen Liikkujan viikkoon 16.–22.9.2022. Liikkujan viikolla kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Liikkujan viikko kehottaa tänä vuonna miettimään liikkumisvalintojen vaikutuksia omaan talouteen ja energiankäyttöön. Teemaviikolla keskitytään erityisesti kestävän liikkumisen taloudellisiin hyötyihin, jotka koskettavat yksilön lisäksi yksityisiä ja julkisia toimijoita sekä koko yhteiskuntaa.
Sipoon kouluissa, Sipoossa kulkevissa linja-autoissa sekä kunnan INFO-pisteissä jaetaan Liikkujan viikolla heijastimia. Heijastin lisää jalankulkijan turvallisuutta liikenteessä ja helpottaa myös linja-autonkuljettajan työtä, koska sen ansiosta matkustajat näkyvät pysäkeillä paremmin.
Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Pöytäkirjatarkastajien valinta
Esityslistan hyväksyminen
Kunnanvaltuuston, eri valiokuntien ja jaostojen edustajien raportit kokouksista onko joku asia käsittelyssä johon nuorisovaltuuston pitäisi ottaa kantaa?
Nuorisovaltuuston jäsenen eroanomus
Nuorisovaltuuston mielipide NG 8 kaavasta
Aloite kuukautissuojien maksuttomuudesta
Nuorisovaltuuston hupparit
Muut asiat
Seuraavat kokoukset
Kokouksen päättäminen
SIPOO 9.9.2022
Ahti Pokkinen
Nuorisovaltuuston puheenjohtaja
KUUMA-seudun kunnat peräänkuuluttavat kasvukuntien parempaa huomioimista valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Nykyisellä mallilla niiden elinvoima hiipuu, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa.
Kuva: Suvi Suovaara
Sote-uudistuksen myötä kalleimpia asukkaita kunnille ovat alle 12-vuotiaat lapset. Uudistukseen liittyvän rahoitusmallin seurauksena KUUMA-seudulla syntyvä ja siellä koko elämänsä asuva ei tule sote-uudistuksen jälkeisellä tulo-meno-rakenteella koskaan kattamaan kunnalle syntyviä menoja. Sote-uudistus tuo esiin valtionosuusjärjestelmän ongelmat: kuntien vastuulta siirtyvät pois kalliit sote-menot, mutta nuoren väestöpohjan omaavien kuntien käyttötalous tulee painumaan negatiiviseksi. Lapsiperheille tarvitaan palveluja, mutta näitä investointeja joudutaan rahoittamaan lainarahalla. Valtio on luvannut, että sote-uudistuksen yhteydessä tämä ongelma korjataan valtionosuusjärjestelmään tehtävillä muutoksilla – tapahtuuko näin todella, jää nähtäväksi.
Kuntatalouteen erikoistunut hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja KTM Tuomas Hanhela FCG:ltä ovat tehneet aiheeseen liittyen tuoreen selvityksen, jossa tarkastellaan muun muassa KUUMA-seudun kuntia.
Laesterän ja Hanhelan havaintoja:
Lasten ja nuorten talousvaikutus on kunnan kannalta negatiivinen, kun taas eläkeläisten ja ikääntyneiden talousvaikutus on kunnan kannalta ylijäämäinen sote-uudistuksen jälkeen.
Lapsiperheiden ja erityisesti lasten palveluiden kustannustehokkuus korostuu sote-uudistuksen jälkeen koko kunnan tasapainotilan kannalta.
KUUMA-kunnat haluavat nostaa aiheen keskusteluun, jotta kasvavat ja lapsiperhepainotteiset kunnat eivät jäisi epätasa-arvoiseen asemaan sote-uudistuksen myötä – ja jotta lapsiperheille voitaisiin jatkossakin taata kattavasti palveluja kuntien toimesta.
Myös vieraskielisten osuus väestönkasvussa tulisi huomioida nykyistä paljon paremmin valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.
Tukeeko valtio tästä eteenpäin nuoruutta ja kasvua vai ikääntymistä?
KUUMA-seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA-kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-seudun yhteenlaskettu asukasmäärä on yli 330 000. Seudun väkiluvun on ennustettu kasvavan vuoteen 2040 mennessä enemmän kuin Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien yhteensä.
Sipoon saaristokysely herätti kesällä suurta kiinnostusta saaristolaisten ja kesämökkiläisten keskuudessa. ”Saaristomme on upea! Sitä kannattaa vaalia ja kehittää oikein!” Näin kommentoi eräs saaristokyselyyn vastanneista.
Kuva: Suvi Suovaara
– Haluamme kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita monipuolisista vastauksista, sanoo Sipoon saaristovaltuuskunnan puheenjohtaja Gunilla Holmberg. Saimme paljon eväitä saariston kehittämistyöhön.
Saaristovaltuuskunta järjesti saaristokyselyn kesä–elokuussa 2022. Kyselyyn tuli 301 vastausta. Kyselyyn vastanneista 128 ilmoitti asuvansa Sipoossa (43 %) ja 130 pääkaupunkiseudulla (43 %). Pääosa vastanneista oli kesämökkiläisiä (69 %). 13 % vastanneista asuu saaristossa.
Palveluita, joita toivotaan eniten saaristossa, on polttoaineiden myynti, kahvila ja elintarvikekauppa. Suosituimmat kehityskohteet ovat satamien autopaikat, jätehuolto, vierassatamat ja yhteysalusliikenne.
Saaristossa halutaan eniten viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, hiljentyä luonnon keskellä, veneillä ja uida.
Auto- ja venepaikkojen puute, oman veneen puute, autopaikkojen hinnoittelu, polttoainekulut ja liian harvat bussi- ja yhteysalusvuorot haittaavat kesämökkiläisten oleskelua saaristossa. Myös puutteelliset palvelut, talviolosuhteet ja oma työ estävät oleskelua saaristossa.
Moni on vastannut, että parasta Sipoon saaristossa on kaunis luonto, elävä saaristoympäristö, rauhallisuus ja läheisyys pääkaupunkiseutuun.
– Se on lähellä, mutta henkisesti kaukana kaupungin kiireistä, kommentoi eräs saaristokyselyn vastanneista.
Ilmoitus päätöksestä: Ympäristönsuojelulain mukainen päätös
Hakija NCC Industry Oy Dnro ESAVI/35395/2021 Päätösnro 253/2022 Asia Maankaatopaikan ja kierrätysterminaalin toiminnan muuttaminen hulevesien osalta,
Pornainen
Kuulutuksen ja päätöksen nähtävilläpito Aluehallintovirasto antaa yllä mainitun päätöksen tiedoksi julkisella kuulutuksella aluehallintovirastojen verkkosivuilla. Kuulutus ja päätös pidetään nähtävillä 6.9.–13.10.2022 osoitteessa https://ylupa.avi.fi, mistä ne ovat luettavissa. Ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa.
