Kunnanjohtaja Mikael Grannas kuvailee, että tuleva vuosi vie Sipoon kunnan uuteen aikakauteen, jossa sosiaali- ja terveystoimi on siirretty Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle, kuntaorganisaatio on pienentynyt noin 400 työntekijällä ja noin 70 miljoonaa euroa on poistunut kunnan tuloista.
Verotuloja kunnalle ennustetaan kertyvän ensi vuonna 59,5 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien arvioidaan olevan 21,8 miljoonaa euroa.
Kuntalaisten kunnallisverotuksen tasoon ei esitetä muutoksia. Tuloveroprosentista kunnalle jää 6,61 prosenttia sen jälkeen, kun siitä on vähennetty valtakunnallisesti päätetty hyvinvointialueiden rahoitukseen osoitettava 12,64 prosenttiyksikköä. Lisäksi kuntien yhteisöverotuotoista siirtyy noin kolmannes hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Sipoo on tuottanut sosiaali- ja terveyspalvelut kustannustehokkaasti. Tuloja siirtyy sote-uudistuksessa pois kunnalta lähes kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin kustannuksia palveluiden järjestämisestä.
Talous heikentymässä 1-2 miljoonalla eurolla vuosittain
Grannaksen mukaan budjettivuosi 2023 on vielä tasapainoinen sen ansiosta, että vuodelle tuloutuu veroja kahdelta aikaisemmalta vuodelta.
– Huolta nostavat seuraavien suunnitelmavuosien tulosennusteet ja kehitys senkin jälkeen. Kunnan tilaamat analyysit osoittavat Sipoon talouden heikentyvän 1–2 miljoonalla eurolla vuosittain. Valtionosuusjärjestelmän rakenteen takia erityisesti lapsiperheet heikentävät kunnan taloutta, mikä on täysin väärin huomioiden lapsiperheiden halukkuuden muuttaa kehyskuntiin ja meidän halukkuutemme saada lisää lapsiperheitä Sipooseen, Grannas sanoo.
Samaan aikaan Grannaksen mukaan tilannetta varjostaa Venäjän hyökkäyssodan synnyttämä epävakaa turvallisuustilanne.
– Inflaatio, lainakorot ja energiahinnan kehitys tuovat suuria epävarmuuksia budjetoitujen kustannusten toteutumiselle. Tämä budjettivuosi tulee olemaan hyvin vivahderikas ja on siksi hyvä, että tämä talousarvio on tasapainoinen antaen aikaa tuottavuusohjelman laatimiseksi tulevien vuosien talouden hallintaa varten. Tarvitsemme jokaisen hyvää työpanosta, jotta sipoolaisilla olisi hyvät peruspalvelut myös tulevaisuudessa elinvoimaisessa ja taloudellisesti vakaassa kunnassa, hän sanoo.
Kustannukset 3 678 euroa per sipoolainen
Talousarvioehdotuksessa Sipoon ulkoiset kustannukset yhtä asukasta kohti ovat 3 678 euroa. Sama luku tämän vuoden talousarviossa oli 6 605 euroa.
Kunnan lainamäärä asukasta kohti on 5 294 euroa. Lainamäärä asukasta kohti on laskemassa 1 078 euroa verrattuna tämän vuoden talousarvioon. Kunnan kokonaislainamäärä olisi 122,3 miljoonaa euroa, mutta sote-uudistuksen ja varsin korkeana pysyvän investointitason vuoksi lainamäärä nousee 146 miljoonaan euroon vuonna 2025.
Sivistyspalveluihin, eli opetukseen, varhaiskasvatukseen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluihin, kunta satsaisi ensi vuonna noin 56 miljoonaa euroa. Kunnanhallitus lisäsi käsittelyssään talousarvioehdotukseen sivistyspalveluihin 30 000 euroa välipalan tarjoamiseen peruskouluissa, joissa opetus loppuu klo 15 jälkeen. Liikuntapalveluiden määrärahaan kunnanhallitus päätti lisätä 20 000 ja lisäksi varata 10 000 euroa määrärahoista saariston ulkoilualueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen.
Tekniikka- ja ympäristöpalveluiden, eli katu- ja viheralueiden, rakennusvalvonnan, toimitilojen ja ympäristövalvonnan, menoihin ehdotetaan käytettävän vajaat 17 miljoonaa euroa. Kunnan talous-, henkilöstö-, hallinto-, it- ja asiakaspalveluihin aiotaan satsata vajaat 10 miljoonaa euroa.
Kaavoituksen, maankäytön, liikenteen, työllisyyden ja elinkeinon palveluihin ehdotetaan noin 8 miljoonaa euroa. Kunnanhallitus päätti lisätä 57 000 euroa kehitys- ja kaavoituskeskuksen määrärahaan maankäyttöinsinöörin palkkaamiseen.
Kunta investoi peruskorjauksiin ja kaava-alueisiin
Investointeja kunta aikoo tehdä ensi vuonna 15,4 miljoonalla eurolla ja Sipoon Vesi 5 miljoonalla eurolla. Etenkin Sipoon kunta investoi peruskorjauksiin (7,2 miljoonaa euroa) kunnan nykyisen kiinteistökannan kunnon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Sibbo Gymnasiumin peruskorjaus jatkuu ja Topeliussalin peruskorjaus käynnistyy vuonna 2023. Liikuntatoimen peruskorjaushankkeista suurin on Nikkilän urheilukentän peruskorjaus.
Uusien kaava-alueiden infrastruktuuriin ja tonttituotannon edellytyksiin satsataan 5,4 miljoonaa euroa. Nikkilässä rahaa on varattu muun muassa Metsärinteen kaava-alueen ja Nikkilän entisen linja-autoaseman aluetöihin sekä Pohjanniityn viimeistelyihin. Lisäksi varaudutaan Nikkilän kartanon keskuksen yhdyskuntatekniikan jatkosuunnitteluun. Söderkullassa on varauduttu Taasjärven itäpuolen kunnallistekniikan rakentamisen aloittamiseen sekä Massbyn Danielsbackan ja Söderkullan kartanon yhdyskuntatekniikan suunnitteluun.
Uudelleeninvestoinneissa on varauduttu etenkin Miilin liikuntahallin suunnitteluun 0,25 miljoonalla eurolla. Lisäksi kunnanhallitus päätti lisätä ehdotukseen ensi vuodelle 0,35 miljoonan euron varauksen sivistyksen tilojen suunnitteluun Etelä-Sipoossa siten, että tavoitteena olisi uuden Söderkulla skolan rakennuksen valmistuminen syksyllä 2026.
Linkki:
Kunnanhallituksen esityslista
