Aravatalon muraaliteos

Taiteilija Rustam QBic on tehnyt koko rakennuksen kattavan muraalitaideteoksen Nikkilään Aravatalon seiniin (Pohjoinen koulutie 1). Muraaliteos tehtiin syyskuussa 2017 osana UPEA17-kaupunkitaidetapahtumaa. UPEA17 keräsi huippuluokan koti- ja ulkomaisia taiteilijoita maalaamaan taidetta rakennusten seiniin ja julkisille paikoille eri puolilla Suomea.

Maailmaa kiertävä kuvataiteilija Rustam QBic on tunnettu ja arvostettu tekijä urbaanin taiteen kentällä. Taiteessaan QBic yhdistelee modernin katutaiteen ja perinteisen kuvataiteen keinoja hyvin hienovaraisella tavalla. Hän painottaa etenkin tarinallisuutta ja värien harmonisuutta, ja suunnittelee teokset aina tarkasti ympäristöönsä sopiviksi. Inspiraatiota ja aiheita QBic ammentaa etenkin luonnosta, kirjallisuudesta ja läheisistä ihmisistään. Hänen aavistuksen sadunomaiset teoksensa muodostavat mielikuvituksellisia hahmoja ja unenomaisia paikkoja, jotka herättävät ihastusta ympäri maailman. QBicin teoksia voi nähdä muun muassa Venäjällä, Sveitsissä, Yhdysvalloissa ja Australiassa.

Haastattelu: ”Tämä työ vaatii, että unohdan oman laiskuuteni”

Rustam QBic on taiteilija, jonka maalaus peittää Nikkilän niin kutsutun Aravatalon kauttaaltaan.

Mistä olet kotoisin?

Venäjältä, Kazanista.

Miksi aloitit muraalitaiteen tekemisen?

Pidin taiteesta japiirtämisestä jo lapsena, joten menin taidekouluun. Minulla oli ystäviä, jotka tekivät graffititaidetta. Yritin tehdä sitä samaa heidän kanssaan, mutta taidekoulutaustallani halusin tehdä jotain muutakin kuin vain graffitia. Kokeilin eri tyylejä, ja päädyin isoihin muraaleihin.

Eli tämä ei ole graffitia?

Tänä päivänä on vaikea sanoa, mikä on graffitia ja mikä on muraalia. Monet graffititaiteilijat tekevät myös muraaleja, he maalavat ehkä hahmoja ja tilanteita. On vaikea sanoa, missä ero kulkee. Mielestäni molemmista tyyleistä voidaan käyttää nimitystä street art, katutaide.

Mikä on vaikeinta, kun maalaa seinää tai taloa?

Vaikeinta on aloitus. Edessäsi on iso tyhjä seinä. Tämä työ vaatii keskittymistä. Se vaatii, että unohdan oman laiskuuteni. Teosta voi olla vaikea saattaa loppuun, sinulla on ehkä matkaliput kotiin jo taskussa, joten teoksen pitää olla valmis tietyssä ajassa. Se on vaikeinta tässä työssä. Itse työprosessi ei ole niin vaikea. Teen minkä voin ja teen sen hyvin. Minulla on paljon kokemusta. Tiedän, mitä pitää tehdä ja paljonko se vie aikaa.

Mitkä olivat ensimmäiset ajatuksesi, kun kuulit tehtävästä ja näit tämän talon?

Mietin sitä, mitä teen ikkunoille ja parvekkeille. Maalaan mieluiten tasaiselle seinälle, jossa ei ole ikkunoita. Ensin mietin, mitä maalaan ikkunoiden väliin.

Oliko lapsuudenkotisi kovin taiteellinen?

Perheeni oli hyvin tavallinen. Äitini on ekonomi, isäni on rakennustyöläinen. Molemmat olivat hyviä piirtämään. Mutta silloin neuvostoaikana oli vaikea opiskella taidetta. Ihmiset eivät olleet vapaita päättämään tulevaisuudestaan itse.

Miten ohikulkijat ovat kommentoineet teostasi?

Useimmat sanovat ”Kiitos, se on kaunis.”

Ei mitään kielteistä?

Ei koskaan.