Uutiset
Maavoimat tiedottaa: Puolustusvoimat harjoittelee Sipoossa alueella Suursuo, Kalkkiranta 27.-29.10.
Viimeksi muokattu 23.10.2025
Viimeksi muokattu 23.10.2025
Sipoon kunta pyrkii talousarvioehdotuksen mukaan vastaamaan kiristyvään taloustilanteeseen tasapainottamalla talouttaan lisäämällä kunnan tuloja, pienentämällä menoja ja arvioimalla kriittisesti tarvittavia investointeja. Talousarvioehdotus sisältää ensi vuodelle 3,3 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen ja sopeutustoimia myös noin 2 miljoonalla eurolla. Sopeutustoimilla tavoitellaan talouden saamista tasapainoon vuosina 2027 ja 2028.
Sopeuttamistoimina talousarvioehdotuksessa ovat muun muassa palveluiden ostojen karsiminen, kunnalle tarpeettomien kiinteistöjen myyminen nopeutetusti ja hulevesimaksujen käyttöönotto. Varhaiskasvatuksen kerhotoiminta keskitettäisiin Nikkilään ja kotihoidontuen kuntalisää alennettaisiin.
Painetta kunnan talouteen tuovat hitaasti kehittyneet verotulot, yleisen taloustilanteen vuoksi laahaava tonttimyynti ja tuleva valtionosuusjärjestelmän uudistus, jonka uskotaan olevan Sipoolle negatiivinen. Kuluja kasvattavat myös kuntapuolen palkkaratkaisut ja kunnille siirtyneet TE-palvelut, joiden menoja valtion rahoitusosuuden ei arvioida kattavan täysimääräisesti.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Micaela Röman kuvailee kunnan olevan uuden tilanteen edessä.
-Olemme uuden tilanteen edessä, ja kunnanhallitus haluaa saada kunnan talouden tasapainoon mahdollisimman pian. Kunnan henkilökunta on arvokkain voimavaramme ja hallituksen talousarvioseminaarin aikana pyysin pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelmaa, jotta voimme taata henkilökunnan jaksamisen ja hyvinvoinnin, joka mahdollistaa laadukkaiden palveluiden tarjonnan myös tulevaisuudessa, Röman sanoo.
Kunnan ulkoiset toimintakulut yhtä asukasta kohti olisivat ensi vuonna 4025 euroa, mikä on 25 euroa enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa.
Varhaiskasvatukseen ehdotetaan satsattavan ensi vuonna noin 19,8 miljoonaa euroa. Koulutuksen toimialan palveluihin, kuten perusopetukseen ja lukiokoulutukseen, kunta käyttäisi ehdotuksen mukaan 35,3 miljoonaa euroa. Konsernipalveluihin, kuten digihallintoon, talous-, henkilöstö- ja hallintopalveluihin, ehdotetaan käytettävän noin 8,7 miljoonaa euroa.
Arjen ja vapaa-ajan toimialan palveluihin, eli hyvinvointipalveluihin, kulttuurin- ja vapaa-ajan palveluihin sekä työ- ja elinkeinopalveluihin, ehdotetaan varattavaksi 12,9 miljoonaa euroa. Yhdyskunnan ja ympäristön palveluihin, eli esimerkiksi kaavoitukseen, katuihin ja viheralueisiin sekä rakennus- ja ympäristövalvontaan, kunta käyttäisi ehdotuksen mukaan noin 11,7 miljoonaa euroa.
Henkilöstöä kunta tarvitsee palveluiden tuottamiseen noin 950 työntekijää, ja henkilöstömenojen kokonaismäärän arvioidaan olevan 51,8 miljoonaa euroa ensi vuonna. Kunnan henkilöstömäärä on muuttunut vain vähän huolimatta asukasmäärän pitkään jatkuneesta kasvusta.
Kaikkien veroprosenttien ehdotetaan pysyvän ennallaan. Kunnan tuloveroprosentti olisi ensi vuonnakin siis 6,60.
-Veroprosenteista tulemme vielä käymään kunnanhallituksessa keskusteluja, kun jatkamme talousarvion käsittelyä kokouksessa 10. marraskuuta, Röman sanoo.
Verotuloja kunnan arvioidaan saavan ensi vuonna 63,1 miljoonaa euroa, mikä on hieman vähemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Valtionosuuksia kunnan arvioidaan saavan ensi vuonna 22,4 miljoonaa euroa.
Kunnan lainamäärä kasvaisi talousarvioehdotuksen mukaan ensi vuonna 133,9 miljoonaan euroon, eli noin 10 miljoonalla eurolla tämän vuoden talousarviosta. Lainamäärä yhtä asukasta kohti olisi 5 788 euroa. Summan arvioidaan kasvavan myös tulevina lähivuosina.
Investointeja kunta tekisi vuonna 2026 ehdotuksen mukaan 29,4 miljoonalla eurolla.
Kunta investoi ensi vuonna erityisesti kaava-alueiden infrastruktuurin rakentamiseen, kuten katujen rakentamiseen. Ensi vuonna toteutetaan Nikkilän kartanon kokoojakatua ja kokoojakadun radan alitusta, aloitetaan Metsärinteen kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamista sekä jatketaan Taasjärven itäpuolen toteutusta.
Miilin liikuntahallin rakentaminen jatkuu ja Söderkulla skolan suunnittelu jatkuu sekä rakentaminen käynnistynee. Liikuntainvestointeina ensi vuonna toteutetaan pumptrack rata ja uudistetaan Söderkullan urheilukentän tekonurmi.
Kunnanhallitus käsitteli talousarviota 20.-21.10.2025 ja päätti jättää asian pöydälle. Kunnanhallitus jatkaa talousarvion käsittelyä 10.11.2025. Valtuuston on tarkoitus aloittaa talousarvion käsittely lähetekeskustelulla 17.11.2025 ja jatkaa käsittelyä 15.12.2025.
Viimeksi muokattu 22.10.2025
Nuorten toiveita on kuunneltu ja edellisen 15 vuoden ikärajan sijaan nuorilla on mahdollisuus kurssin suoritettua käydä monitoimihallin kuntosalilla itsenäisesti jo 12 vuotiaasta lähtien.
Nuorten kuntosalikurssi on alkanut 20.10.2025 ja mukaan mahtuu vielä! Tapaamme kurssin aikana 8 kertaa. Kurssi maanantaisin klo 15-16 välisenä aikana, paikkana toimii Nikkilän monitoimihalli.
Kurssi on tarkoitettu 12-14 vuotiaille nuorille, jotka etsivät uutta harrastusta tai ovat muuten kiinnostuneita kuntosaliharjoittelusta. Kurssin suoritettua nuori saa itselleen kausikortin monitoimihallin kuntosalille sekä valmiuden ja luvan käydä salilla itsenäisesti.
Kuntosalikurssin tarkoituksena on luoda perusta turvalliselle kuntosaliharjoittelulle. Kurssin aikana käydään kuntosaliharjoittelun teoriaa läpi sekä sääntöjä kuntosaliharjoitteluun. Myös oikeanlaiset tekniikat niin laitteilla kuin vapaa painojen kanssa.
Lisätietoja kurssista Toimintaa lapsille ja nuorille – Sipoo – Sibbo -> Nuorten kuntosalikurssi
Yhteydenotot kurssiin liittyen: ville.kuusela@sipoo.fi tai atte.leppala@sipoo.fi
Viimeksi muokattu 22.10.2025
Kyselyyn vastanneet kuntalaiset toivovat seuraavan osallistuvan budjetoinnin keskittyvän liikunta- ja virkistysmahdollisuuksiin, luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen tai kunnan siisteyteen ja turvallisuuteen. Kysely toteutettiin verkossa Maptionnaire-alustalla 15.9.-5.10.2025. Lisäksi kuntalaisten oli mahdollista jättää oma ideansa paperilomakkeella Nikkilän syysmarkkinoilla Sipoon kunnan pisteellä.
Kyselyssä asukkaat saivat valita kolme tärkeintä teemaa, joihin osallistuvassa budjetoinnissa tulisi seuraavaksi keskittyä, sekä perustella valintansa omin sanoin. Eniten valintoja kohdistui vapaa-ajan ja liikunnan (48), viheralueiden, vesistöjen ja ympäristön viihtyisyyden (38) sekä liikkumisen ja turvallisuuden (38) teemaan. Liikunta ja hyvinvointi -aiheen alla mainittiin muun muassa ulkokuntosaleja, esteettömiä luontopolkuja ja uimapaikkoja. Luonnon ja ympäristön alla mainittiin muun muassa lisää niittyjä, puita, hyönteishotelleja ja siisteyttä. Useat vastaajat kiittivät aiempia auringonkukkapeltoja ja toivoivat lisää vastaavia yhteisöllisiä viherkohteita.
Liikkuminen ja turvallisuus -aiheen alla kevyen liikenteen väylien kunnostus, valaistus ja talvikunnossapito nousivat tärkeiksi arjen turvallisuutta parantaviksi asioiksi. Myös tapahtumat, kulttuuri ja paikallinen tekeminen koettiin tärkeiksi hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjiksi. Useat vastaajat toivoivat myös, että osallistuva budjetointi näkyisi paremmin arjessa ja että asukkaat voisivat osallistua aktiivisemmin kohteiden toteutukseen.
Kysely on osa valmistelua vuoden 2026 osallistuvan budjetoinnin projektia varten. Kyselyn tulokset auttavat suuntaamaan mahdollista tulevan vuoden #MunSipoo26-projektin aihetta. Uuden projektin olisi määrä alkaa vuoden alussa. Päätöksen osallistuvan budjetoinnin toteuttamisesta tekee valtuusto talousarvion yhteydessä loppuvuodesta 2025.
Viimeksi muokattu 21.10.2025
Viimeksi muokattu 21.10.2025
Viimeksi muokattu 17.10.2025
Työmaan valmistelut alkavat alueen aitauksella tiistaina 21.10.2025. Työmaan alkuvaiheessa tehdään sisäpurkutöitä, ja myöhemmin siirrytään koneellisiin purkutöihin.
Töiden on arvioitu valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Purku-urakan toteuttaa Totaalipurku Oy.
Iso Kylätie 37 kohdalta varataan katualuetta purkutyömaalle. Työmaa ei muutoin vaikuta liikennejärjestelyihin.
Viimeksi muokattu 17.10.2025
Aloititko yritystoiminnan hiljattain? Sipoon kunnan elinkeinopalvelut kutsuu sinut keskiviikkona 12.11. Kuntalaan uusien yrittäjien iltaan. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, saada tietoa kunnan ja yhteistyökumppaneiden palveluista yrittäjille ja tavata muita alueen yrittäjiä rennossa hengessä. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Illan aikana pääset:
Elinkeinopalvelut tarjoaa pientä syötävää ja alkoholitonta juotavaa, joten muistathan ilmoittautua alla olevasta linkistä.
Aika: keskiviikko 12.11. klo 16–19
Paikka: Kuntala 2. krs, Lukkarinmäentie 2, Sipoo
Lämpimästi tervetuloa!
Lisätietoja: yrityskoordinaattori Virna Vilander, etunimi.sukunimi@sipoo.fi, +358401854979
Viimeksi muokattu 13.10.2025
Itäisen Uudenmaan saaristomatkailua kehittävä Saariston syke -hanke järjestää toiminnalliset työpajat alueen yrittäjille uusien saariston matkailutuotteiden ja -palveluiden kehittämiseksi.
Työpajat on tarkoitettu kaikille yrityksille, jotka haluavat tehdä yhteistyötä alueen muiden yritysten kanssa ja kehittää uusia matkailutuotteita ja -palveluita, jotka kohdistuvat alueen saaristoon tai merialueelle.
Hanke järjestää alueen yrittäjille kolme samansisältöistä työpajaa marraskuun aikana seuraavasti:
Työpajat ovat samansisältöisiä. Voit vapaasti osallistua myös muun kuin oman kunnan alueen työpajaan tai useampaankin, jos haluat verkostoitua muidenkin yrittäjien kanssa. Työpajoihin osallistuminen on maksutonta. Tilaisuudessa on kahvi-/teetarjoilu.
Työpajatyöskentelyä ohjaavat Haaga-Helian hankkeessa työskentelevät matkailukehittämisen asiantuntijat yhdessä alueen kuntien matkailuorganisaatioiden edustajien kanssa.
Työpajoissa myös Kehittämisyhdistys SILMU kertoo erilaisista maaseudun yritystuista sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistys yhteistoimintamahdollisuuksista. Työpajatyöskentelyssä esitellään myös lyhyesti parhaita käytänteitä erilaisista saaristomatkailutuotteista ja nostoja Saariston syke -hankkeen toteuttamien asukas-, yrittäjä- sekä matkailijatutkimuksen tuloksista.
Kevään 2026 aikana jatkuvissa työpajoissa yrittäjät pääsevät yhdessä muiden kanssa jatkokehittämään uudenlaisia matkailutuotteita itäisen Uudenmaan saaristoalueelle. Työpajatyöskentely tarjoaa mahdollisuuden ideoida ja hioa ajatuksia konkreettisiksi tuotteiksi.
Hanke tukee neljää työpajoissa syntyvää ideaa 2 500 euron pilotointituella kesän 2026 matkailukaudelle. Rahallisen tuen edellytyksenä on sitoutuminen kahteen työpajaan (syksy ja kevät), joten nyt on erinomainen hetki tulla mukaan rakentamaan saariston matkailun tulevaisuutta!
Ilmoittaudu mukaan syksyn työpajoihin oheisella linkillä: Ilmoittautuminen Saariston Syke-hankkeen yritystyöpajoihin
Saariston syke -hanke tuottaa elinvoimaa ja innovaatioita itäisen Uudenmaan saaristomatkailuun. Lisätietoja hankkeesta https://www.haaga-helia.fi/fi/saaristonsyke.
Yhteistyöterveisin,
Saariston syke -hanketiimi
Antti Petteri Kurhinen, antti.kurhinen@haaga-helia.fi, 044 29 000 30
Viimeksi muokattu 13.10.2025
Itäisen Uudenmaan saaristomatkailijoihin keskittynyt tutkimus tuo esiin, että alue herättää matkailijoissa vahvoja mielikuvia luonnonkauneudesta ja rauhasta – mutta tunnettuudessa on parannettavaa.
Itäisen Uudenmaan saaristomatkailun kehittämiseen tähtäävä Saariston syke -hanke on selvittänyt matkailijoiden mielipiteitä. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa alueelle tulevien matkailijoiden mielikuvia, kokemuksia ja kehitystoiveita sekä muodostaa alueen matkailijoista asiakasprofiileja.
Selvästi yleisin syy matkustamattomuudelle itäisen Uudenmaan saaristoon oli se, että vastaajat (64 %) eivät tunne aluetta tai sen tarjontaa riittävästi. Porvoon saaristo on selvästi tunnetuin kohde, kun taas Sipoon ja Loviisan saaristot jäävät monille tuntemattomammiksi. Erityisesti ne matkailijat, jotka eivät ole vielä vierailleet alueella, kokevat saariston vaikeasti saavutettavaksi. Selkeämpi viestintä yhteysalusreiteistä, opasteista ja palveluista voisi madaltaa matkailukynnystä.
Alueelle saavutaan useimmiten päiväretkelle omalla autolla (61 %) tai veneellä. Selvästi tyytyväisimpiä nykyiset matkailijat ovat olleet alueen kulttuuri- ja historiallisiin kohteisiin, luontokohteisiin ja ravintoloihin sekä kahviloihin. Suurin osa kävijöistä on satunnaisia, joten vuosittaiset tapahtumat, markkinointikampanjat, saavutettavuuden parantaminen ja siitä viestiminen voisivat lisätä matkailun säännöllisyyttä.
Tutkimuksessa muodostettiin kahdeksan erilaista saaristomatkailijaprofiilia, jotka auttavat kohdentamaan itäisen Uudenmaan saaristomatkailun kehittämistoimia entistä tarkemmin.
Matkailijoita vetää itäisen Uudenmaan saaristoon sen rauha, upeat maisemat ja kulttuurikohteet.
– Ilman luonnosta huolehtimista itäisen Uudenmaan saaristo menettäisi tärkeimmän vetovoimatekijänsä ja kilpailukykynsä. Tutkimus antaa vahvan pohjan kehittää aluetta vastuullisesti ja lisätä sen houkuttelevuutta matkailijoiden keskuudessa, toteaa Saariston syke -hankkeen projektipäällikkö Antti Petteri Kurhinen Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.
Tutkimuksen mukaan tärkeiksi kehityskohteiksi nousivat saarten virkistyskäytön parantaminen (86 %), kestävän (81 %) ja uudistavan (77 %) matkailun ratkaisut, yhteinen brändäys (80 %) sekä markkinoinnin ja tiedotuksen kehittäminen (78 %). Ravintolapalveluiden, vesiyhteyksien ja infrastruktuurin mainittiin myös. Tulokset osoittavat lisäksi, että alueella on merkittävä potentiaali saaristokulttuurin, -perinteiden ja -tapahtumien esiin tuomisessa.
Suositteluhalukkuuden mittauksessa suurin osa matkailijoista antoi asteikolla 1–10 arvosanan seitsemän ja kahdeksan välillä, mikä kertoo yleisesti myönteisestä asenteesta aluetta kohtaan. Vaikka alueella ei ole mainehaittaa, Itäisen Uudenmaan saaristoalueen NPS-luku (Net Promoter Score) jäi 21 pisteeseen. Tämä on huomattavasti alle matkailualan tavoitetasojen. Alueella on siis runsaasti potentiaalia, mutta matkailijoiden odotusten täyttämiseksi tarvitaan vielä selkeitä kehittämistoimia.
Tutkimuksen on osarahoittanut Euroopan aluekehitysrahasto, ja tutkimus toteutettiin kesällä 2025 digitaalisena kyselynä, johon vastasi 337 henkilöä. Lue tutkimus kokonaan (pdf).
Saariston syke -hanke jatkaa työtä itäisen Uudenmaan saariston matkailun kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään tulevissa yritys- ja asukastyöpajoissa uusien saaristomatkailutuotteiden kehittämiseksi.
Matkailijoiden mielipiteitä itäisen Uudenmaan saaristomatkailusta
saariston-syke_matkailijakyselyn-tulokset_esitys_s2025.pdf
Kutsu matkailun tuotekehitys- ja yhteistoimintatyöpajoihin itäisen Uudenmaan yrittäjille
Itäisen Uudenmaan saaristomatkailua kehittävä Saariston syke -hanke järjestää toiminnalliset työpajat alueen yrittäjille uusien saariston matkailutuotteiden ja -palveluiden kehittämiseksi.
Työpajat on tarkoitettu kaikille yrityksille, jotka haluavat tehdä yhteistyötä alueen muiden yritysten kanssa ja kehittää uusia matkailutuotteita ja -palveluita, jotka kohdistuvat alueen saaristoon tai merialueelle. Hanke järjestää alueen yrittäjille kolme samansisältöistä työpajaa marraskuun aikana seuraavasti:
Kutsu matkailun tuotekehitys- ja yhteistoimintatyöpajoihin itäisen Uudenmaan yrittäjille
Viimeksi muokattu 13.10.2025