Sipoon kunta perustaa uuden vesihuoltoyhtiön Östersundomiin

Kunnanhallitus päätti hyväksyä Östersundomin Vesi Oy:n perustamissopimuksen kokouksessaan eilen (16.12.2024) ja esittää valtuustolle hyväksyttäväksi sopimusta liiketoimintasiirrosta. Asia on tarkoitus käsitellä Sipoon valtuustossa sen jälkeen, kun Östersundomin Vesi Oy on merkitty yhtiörekisteriin.

Yhtiöittämisen kautta pyritään turvaamaan alueen vesihuoltopalvelut myös tulevaisuudessa. Yhtiöittämisellä halutaan varmistaa, että Östersundomin vesihuollon toiminta-alueesta voidaan huolehtia mahdollisimman hyvin ja kasvavan Östersundomin tarpeiden mukaisesti. Sipoolla on vesihuoltolain mukaan velvollisuus huolehtia alueen vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti.

Suunniteltu asukasmäärän kasvu vaatii investointeja

Östersundomin vesihuoltojärjestelmän kapasiteetti on jo nyt lähes kokonaan käytössä. Samaan aikaan Helsingillä on suunnitteilla Östersundomin alueelle lähivuosina runsaasti uutta asemakaavoitusta, joka moninkertaistaa asukasmäärän Östersundomin vesihuollon toiminta-alueella ja lisää merkittävästi veden kulutusta. Alueen vesihuollon kapasiteettia on siis tarve lisätä, mikä edellyttää uuden ja laajan runkojohtojärjestelmän toteuttamista.

Uusi yhtiö vastaa investointien rahoittamisesta ja toteuttamisesta sekä myös yhteistyöstä Helsingin kaupungin kanssa. Yhtiöittäminen selkeyttää vesihuollon tehtäviä ja hallintoa alueella. Monet vesihuollon tehtävät ja infran ylläpito vaativat yhteensovittamista alueen kunnan kanssa. Yhtiö voi yhteensovittaa toimintansa suoraan Helsingin kaupungin kanssa.

Liiketoimintasiirron ennakkoehtona tulee olemaan muun muassa Helsingin kaupunki siirtää Sipoon Vedellä olevan Helsingin Östersundomin toiminta-alueen Östersundomin Vesi Oy:lle. Sipoon kunnalle yhtiön tulee merkitä 100 osaketta, joiden merkintähinta on yhteenlaskettuna 13,6 miljoonaa euroa.

Yhtiölle luovutettavan vesihuolto-omaisuuden käypä nykyarvo on noin 13,9 miljoonaa euroa. Östersundomin alueen vesi- ja viemäriverkoston nykyisen arvon on määrittänyt Sweco Oy. Teknisesti Östersundomin nykyinen vesihuoltojärjestelmä on hyvässä kunnossa.

Yhtiö pystyy tarjoamaan hyvät ja maksuiltaan kohtuulliset palvelut

Yhtiön tulevaa talouden kehitystä on mallintanut KPMG Oy Ab. Ensimmäisinä vuosina yhtiön arvioidaan tekevän tappiota tarvittavien suurten investointien takia. Mallinnuksen mukaan yhtiön talous on kuitenkin tasapainossa noin seitsemän vuoden kuluttua. Sipoo voisi saada osinkotuottoja yhtiöstä 2030-luvulta alkaen.

Talouden tasapainottamiseksi yhtiön arvioidaan joutuvan nostamaan veden hintaa ensimmäisten seitsemän vuoden aikana maltillisesti. Hinnoittelun korotustarpeen arvioidaan olevan saman verran kuin HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) päättämä korotustarve HSY:n toiminta-alueen hinnoitteluun, eli noin 3 prosenttia vuosittain kymmenen vuoden ajan.

Toimintaympäristön mahdolliset muutokset vaikuttavat Östersundomin alueen vesihuollon hinnoitteluun. Östersundomin vesihuollon maksujen mahdollinen nousu on riippuvainen HSY:n hinnoittelusta ja alueelle suunnitellun asukaskasvun toteutumisesta.

Viimeksi muokattu 17.12.2024

Kouluverkkokyselyn vastaukset ovat julki

Viimeksi muokattu 18.12.2024

Sipoon opiston kurssit Mårtensby skolan tiloissa päättyvät

Sipoon opisto on järjestänyt Mårtensby skolan (Martinkyläntie 485, 04240 TALMA) tiloissa muun muassa huonekaluverhoilua ja kudontaa. Samassa rakennuksessa toimii myös koulumuseo. Kouluopetukseen rakennusta ei ole käytetty useisiin vuosiin.

Rakennus on täysin peruskorjattavassa kunnossa ja sen sisäilmassa on ollut jo pidempään haasteita. Tämän vuoden aikana tilanne on pahentunut selkeästi. Osalla kunnan henkilöstöstä on ollut vahvaa oireilua tiloissa ja tästä syystä mm. rakennuksen ylläpitoa ei ole enää voitu toteuttaa riittävässä laajuudessa kurssitoimintaa ajatellen. Näistä syistä Sipoon opisto on joutunut päättämään, että rakennuksen käytöstä luovutaan. Opisto ei järjestä rakennuksessa enää kursseja keväällä 2025. Koulumuseon toiminta siirtyy myös pois talosta.

Kunnan toimitilat-yksikkö on selvittänyt entisen koulurakennuksen kuntoa aiemminkin tutkimuksin ja selvityksin muun muassa vuonna 2022. Yksikkö on jo tuolloin ehdottanut toimintojen siirtoa toisaalle, jotta kunta voisi luopua rakennuksesta sen korkeiden korjauskustannusten ja vähäisen käyttöasteen takia.  Toimitilat-yksikkö ei koe rakennuksen täyttävän tällä hetkellä terveellisen ja turvallisen rakennuksen kriteereitä.

Tekninen valiokunta on linjannut 11.12.2024, että Mårtensby skolan rakennus pyritään myymään sen jälkeen, kun Sipoon opisto ja koulumuseo ovat muuttaneet pois tiloista.

Väliaikaiset tilat opiston kursseille Talmasta

Sipoon opiston huonekaluverhoilun ja kudonnat kurssit tulevat siirtymään väliaikaisesti Talman vanhalle koululle, jossa toiminta pyritään aloittamaan syksyllä 2025. Alkuvuonna ja kesällä 2025 tiloihin Talmassa tehdään pintaremonttia ja varmistetaan tilojen toimivuus sekä toteutetaan varsinainen muutto. Tällöin Sipoon opistolla ei ole opetusta huonekaluverhoilussa ja kudonnassa.

Kudontatoiminta on tarkoitus järjestää Talmassa A-talon (keltainen osa) 2. kerroksen tilavissa luokkahuoneissa. Huonekaluverhoilun toiminnot aiotaan sijoittaa pääsääntöisesti saman rakennuksen puukäsityöluokkaan. Mahdollisesti Sipoon kunta voi järjestää tiloissa myös muita kursseja ja toimintoja kuntalaisille.

Koska rakennus on ollut jonkin aikaa tyhjillään, kunta teettää kyseiseen rakennukseen kunnan uusien sisäilmalinjausten mukaiset sisäilma- ja rakennetutkimukset ennakkoon, jotta voidaan varmistua tilojen olevan varmasti kunnossa ja sopivat käyttäjille. Opisto ei muuta rakennukseen ennen kuin tutkimustulokset on saatu ja tulokset todettu hyviksi.

Pysyvistä tiloista erillinen päätös myöhemmin

Toiminnan pysyvästä pidempiaikaisesta sijoituksesta tehdään erikseen laajempi selvitys muuton jälkeen. Selvityksessä käydään läpi eri tilavaihtoehdot, käyttöaikataulut ja niiden rahoitus. Talman vanha koulurakennus otetaan yhdeksi vaihtoehdoksi tarkastelussa.

Opiston huonekaluverhoilun ja kudonnan kurssien pysyvästä järjestämispaikasta päätetään erikseen selvityksen valmistumisen jälkeen, arviolta loppuvuonna 2026.

 

Viimeksi muokattu 13.12.2024

Söderkullan torin alueella on vesikatko 12.12.

Työn seurauksena voi lähialueella esiintyä parin vuorokauden ajan veden laatuhäiriöitä, kuten värjäytynyttä ja sameaa vettä tai ilmaa vesijohdossa. Pyydämme asiakkaita tarvittaessa juoksuttamaan vettä, kunnes se on kirkasta.

Pahoittelemme väliaikaista vedenjakelukatkosta.

Sipoon Vesi
puh. 040 191 6022

Karttakuva.

Viimeksi muokattu 11.12.2024

Kielivalmiustestien aikataulu kielikylpykoulun 1. luokalle hakeutuville

Suomenkielisen koulutusjaoston 5.11.2024 tekemän päätöksen mukaisesti ensimmäiselle vuosiluokalle otetaan ne oppilaat, jotka saavat esiopetusvuoden keväällä teetettävästä kielivalmiustestistä hyväksyttävän tuloksen.

Kielivalmiustestin tarkoituksena on varmistaa se, että perusopetuksen kielikylpyopetuksessa olevalla oppilaalla on riittävät valmiudet selviytyä vieraalla kielellä tapahtuvasta yhdeksän vuoden perusopetusajasta ilman opiskelua haittaavia kielellisiä vaikeuksia.

Lapsikohtainen testipäivä ilmoitetaan helmikuun alussa. Kaikki kielivalmiustestit toteutetaan Leppätien koululla, osoite Katajatie 12, 04130 Sipoo.

Testiin ilmoittaudutaan lähettämällä viesti Leppätien koulun koulusihteeri Sari Johanssonille 31.1.2025 mennessä osoitteeseen sari.johansson@sipoo.fi. Sari Johansson ilmoittaa lapsikohtaisen testiajankohdan helmikuun alussa.

Testien tulokset valmistuvat ennen maaliskuun 2025 loppua.

Lisätietoja:
Leppätien koulun rehtori Karri Hypén, karri.hypen@sipoo.fi, puh. 040 532 4803

Viimeksi muokattu 11.12.2024

Seuraparlamentti aloittaa Sipoossa

Seuraparlamentin ensimmäinen toimikausi kestää vuoden 2025. Asiantuntijaroolissa toimivan parlamentin tehtävänä on edistää sipoolaisten hyvinvointia liikunnan keinoin, tiivistää yhteistyötä liikunnan saralla ja kehittää liikunnan toimintaedellytyksiä.

Perustamiskokouksessa seuraparlamenttiin valittiin Jaakko Arola (Sipoon kanoottiklubi), Heidi Jernmark (Sibbo-Vargarna), Ari Kasurinen (Sibbo Skyttegillet), Pia Kima (Nopee ry), Juha Kopra (Talman kyläyhdistys ja Talman Urheiluseura) sekä Sanna Välimäki (Sipoon Wolf). Sipoon liikuntapalveluista parlamenttiin osallistuvat liikuntapalvelupäällikkö Katriina Sahala, liikuntapaikkamestari Marko Partanen ja suunnittelija Kaisa Pyhälä. Parlamentin puheenjohtajaksi paikalla olleet yhdistykset valitsivat Heidi Jernmarkin ja varapuheenjohtajaksi Juha Kopran.

Viimeksi muokattu 11.12.2024

Valtuusto hyväksyi Sipoon talousarvion ensi vuodelle

Valtuutetut tekivät talousarvioon ja taloussuunnitelmaan yhteensä 13 kannatettua ehdotusta lähetekeskustelussa 11.11.2024. Osan näistä muutosehdotuksista valtuusto päätti sisällyttää talousarvioon eilen, kun se jatkoi talousarvion käsittelyä.

Valtuusto päätti varautua Nikkilän ja Söderkullan välisen jalankulku- ja pyöräilyväylän toteutukseen. Hankkeen edistämiseksi varattiin ensi vuodelle tiesuunnitelman ja rakentamissuunnitelman laatimiseen 300 000 euroa. Hankkeen toteutukseen varattiin rahaa vuosille 2026 ja 2027. Lisäksi kirjattiin, että edellytyksenä hankkeen rahoittamiselle on kustannusten jakosuhde 50/50 valtion kanssa.

Varaus Massbyntien perusparannukseen

Valtuusto päätti myös varata rahaa ensi vuodelle Massbyntien kunnon ja turvallisuuden perusparannukseen. Hankkeeseen varaudutaan 150 000 eurolla ensi vuoden osalta. Perusparannuksen kokonaismäärärahan tarpeen arvioidaan nykytiedoilla olevan kunnalle 750 000 euroa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää valtiolta merkittävää rahoitusosuutta.

Valtuusto lisäsi myös 80 000 euroa ensi vuodelle uimahallin hankesuunnitelman toteuttamiseen. Valtuusto päätti nopeuttaa pumptrack-radan toteuttamista Nikkilään ja lisäsi investoinnin toteuttamiseen ensi vuodelle 200 000 euron määrärahan. Alun perin radan ja sen lisäksi uuden skeittipaikan suunnitteluun vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa oli varauduttu vuonna 2025 ja toteutukseen vuonna 2026.

Valtuusto lisäsi ensi vuodelle 25 000 euron määrärahan käytettäväksi osallistuvaan budjetointiin #MunSipoo-hankkeen muodossa sisältyen yhdyskunnan ja ympäristön toimialan budjettiin. Valtuusto osoitti myös koulutuksen toimialan täydennyskoulutuksen budjetista 15 000 euroa tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaamisen vahvistamiseen. Valtuusto lisäsi budjettiin maininnan Söderkullan ulkotekojään kustannuskatosta. Hankkeen kustannuskatoksi kirjattiin 910 000 euroa.

Kustannuslisäys HSL:n kuntaosuuksiin

Talousarvioon on päivitetty myös kustannuslisäys HSL:n kuntaosuuksiin. Lisäys on 360 000 euroa. Vastaava summa on lisätty myös verotuloihin, joten muutoksella ei ole tulosvaikutusta talousarviossa koko kunnan tasolla.

Talousarvion pohjalta kunnan tulos olisi 0,02 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja tilikauden ylijäämä 1,2 milj. euroa.

Kunnanhallituksen ehdotukseen talousarvioksi pääset tästä linkistä.  Hyväksytty talousarvio lisätään kunnan verkkosivuilla Talousarvio ja tilinpäätös -sivulle sen jälkeen kun, talousarvioon on tehty valtuuston päättämät muutokset.

 

Viimeksi muokattu 10.12.2024

Sipoo pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä – valtuusto hyväksyi kunnan ensimmäisen ilmastosuunnitelman

Sipoon ilmastosuunnitelma ’’Hiilineutraali Sipoo 2035’’ toteuttaa nykyisen kuntastrategian hiilineutraaliustavoitetta ja toimii jatkossa kunnan suunnitelmallista ilmastotyötä ohjaavana asiakirjana.

Sipoon kunnan ilmastosuunnitelma valmisteltiin syksyn 2024 aikana yhteistyössä kunnan viranhaltijoiden ja päättäjien sekä konsulttiyhtiö MDI part of FCG:n asiantuntijoiden kanssa.

Ilmastosuunnitelman toteutuksen etenemistä seurataan vuosittain ja sen päivitystarpeita tarkastellaan valtuustokausittain.

Ilmastotyölle konkretiaa ja suunnitelmallisuutta

Hyväksytyn ilmastosuunnitelman myötä Sipoo liittyy muiden tavoitteellista ilmastotyötä tekevien kuntien joukkoon, sillä valtaosalla Suomen kunnista on jo ilmastosuunnitelma tai se on parhaillaan valmisteilla.

Suunnitelman mukaisesti Sipoon kunta sitoutuu tavoittelemaan 80 prosentin vähennystä kunnan käyttöperustaisiin kokonaispäästöihin vuoteen 2035 mennessä vuoden 2007 tasosta. Käyttöperustaisten päästöjen seuranta on kuntien päästökehityksen yleisin laskentapa, jossa osa päästöistä lasketaan tuotannon perusteella maantieteellisen sijainnin mukaan ja osa kulutuksen perusteella riippumatta maantieteellisestä syntypaikasta. Tavoitteen suuntaamisen tukemiseksi Sipoo on asettanut ohjeellisen välitavoitteen, jonka mukaan kunnan päästövähennys tulisi olla 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasoon nähden.

Vertailuvuonna 2007 Sipoon käyttöperustaiset kokonaispäästöt olivat 181,7 kilotonnia (CO2e), kun taas tavoitevuonna 2035 päästöjen tulisi olla 36,4 kilotonnia (CO2e) tai alle. Vuonna 2021 Sipoon käyttöperustaiset kokonaispäästöt olivat puolestaan laskeneet jo 116,3 kilotonniin (CO2e). Kansallisen ohjauksen ja markkinakehityksen ennustetaan laskevan Sipoon alueella syntyviä päästöjä osaltaan vielä noin 59 kilotonnilla (CO2e) vuoteen 2035 mennessä. Näin ollen Sipoo pyrkii ilmastosuunnitelman toimenpiteillään leikkaamaan päästöistä jäljelle jäävän noin 20 kilotonnin (CO2e) osuuden.

Päästövähennysten etenemisen seuraamiseen käytetään Suomen ympäristökeskuksen kuntien ja alueiden kasvihuonekaasujen käyttöperustaisten kokonaispäästöjen tilastoa.

Toimenpiteillä vähennetään kunnan kasvihuonekaasupäästöjä, vahvistetaan hiilinieluja sekä sopeudutaan muuttuvaan ilmastoon

Sipoon ilmastotavoitteen saavuttamiseksi ilmastosuunnitelmaan on kirjattu yhteensä 44 lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutukset huomioivaa ilmastotoimenpidettä. Toimenpiteet on luokiteltu seitsemään toimenpidekokonaisuuteen. Päästövähennyksiä tavoitellaan muun muassa edistämällä energiatehokkuutta, suunnittelemalla ja toteuttamalla ilmastokestävää yhdyskuntarakennetta ja rakentamalla kestävästi.

Päästövähennysten ohella tuetaan kunnan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista kunnan alueen hiilinieluja vahvistamalla. Lisäksi suunnitelmassa on toimenpiteitä ilmastonmuutoksen myötä yleistyviin sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi.

Kaikki toimenpiteet ovat sellaisia, jotka liittyvät suoraan kunnan omaan toimintaan. Asukkaiden ja yritysten päästövähennykset on huomioitu muun muassa kunnan viestinnän, neuvonnan ja yhdyskuntarakenteen kehittymisen kautta.

Toimet hyödyttävät paitsi ilmastoa, myös asukkaiden hyvinvointia, paikallisten yritysten kilpailukykyä ja kunnan imagoa.

Sipoon kunnan ilmastotyö on jo hyvässä vauhdissa

Ilmastotoimenpiteitä on tehty Sipoon kunnassa laajalti jo aiemmin, mutta ilmastosuunnitelman myötä kunnan ilmastotyöstä tulee kokonaisvaltaisempaa ja suunnitelmallisempaa sekä näkyvämpää niin henkilöstölle kuin asukkaille.

Sipoon hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatii aktiivista työtä kaikilla kunnan toimialoilla sekä toimivaa sidosryhmäyhteistyötä.

Linkit:
Ilmastosuunnitelma valtuuston esityslistalla

Viimeksi muokattu 09.12.2024

Nyt vetoavat pääkaupunkiseudun ympäristökunnat ja -kaupungit: In house-yhtiöiden mekaaninen sääntely uhkaa hyvin toimivia palveluja ja tulee kalliiksi

Pääkaupunkiseutua ympäröivät Kuuma-seudun kunnat ja kaupungit eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti vetoavat yhdessä Kuntaliiton kanssa maan hallitukseen, että se ei veisi eteenpäin hankintalain uudistusta sellaisessa muodossa, joka rajaa mekaanisesti kuntien yhteisten yhtiöiden käyttöä.

Hallituksen suunnitelman mukaan kunnan tulisi omistaa vähintään kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen käyttää sen palveluja.

– Käytännössä kaikki pääkaupunkiseudun ympäristökunnat ovat osakkaina yhtiöissä, joita tulisi purkaa ja joiden tuottamat palvelut tulisi järjestää uudelleen eri tavoin. Näiden yhtiöiden avulla järjestetään kuntalaisille ja toimivan yhteiskunnan kannalta elintärkeitä palveluita esimerkiksi jätehuollossa ja ICT-palveluissa, Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen avaa tilannetta.

– Yhteisten yhtiöiden käytölle kunnissa on hyviä syitä, esimerkiksi osaavan henkilökunnan varmistaminen tai investointikustannusten jako järkevällä tavalla, Luukkonen lisää.

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä korostaa, että kuntien yhtiöt käyttävät nykyäänkin markkinoita ja hankkivat palveluja erityisesti pieniltä paikallisilta yrityksiltä. Jo tällä hetkellä kuntien in house -yhtiöt ostavat jopa 50–75 prosenttia liikevaihdostaan yksityiseltä markkinalta. Yhtiöt myös kilpailuttavat hankintansa laajasti.

– Hankinnoilta edellytetään koko ajan enemmän kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lakimuutos kuitenkin vahvistaisi myyjän asemaa markkinoilla, mikä voi johtaa kalliimpiin hankintoihin, markkinoiden keskittymiseen ja paikallistalouden heikentymiseen, Outi Mäkelä varoittaa.

–  Kunnille paikallisten yrittäjien menestyminen on erittäin tärkeää. Pelkona on, että uudistuksessa ajaudutaan ojasta allikkoon esimerkiksi siten, että kunnat palaisivat omaan tuotantoon tai kotimaisten ja paikallisten yritysten sijaan markkinat valuisivat kansainvälisille suuryhtiöille.

Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla ja Länsi- ja Itä-Uudellamaalla jätehuollosta huolehtivat Kiertokapula Oy ja Rosk`n Roll Oy eivät voisi enää tuottaa jätehuollon palveluja kaikille omistajilleen. Yhtiöiden omistukset tulisi järjestellä uudelleen ja näiden tilalle tulisi perustaa uusia organisaatioita sekä tehdä uudet investoinnit jätehuollon järjestämiseksi.

Lainvalmistelun aikana kunnat ja Kuntaliitto ovat nostaneet esiin näkökohtia, jotka helpottaisivat kuntien tilannetta. Myös markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esittänyt huolensa muutoksen seurauksista.

Kuuma-seudun kaupungin- ja kunnanjohtajien mielestä hankintalainsäädännön uudistuksessa tulisi välttää jäykkää sääntelyä, joka rajoittaa kuntien toimintavapautta.

– Lakimuutoksen vaikutusten arviointi tulisi tehdä huomattavasti perusteellisemmin. On vaikea ymmärtää, miksi tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille valmistellaan uudistusta, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.

Lisätietoja: 

Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, p. 040 673 2001

Järvenpään kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen, p. 040 315 3155

Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu, p. 040 318 2888

Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas, p. 040 528 9558

Mäntsälän kunnanjohtaja Hannu Laurila, p. 040 314 5200

Nurmijärvi kunnanjohtaja Outi Mäkelä, p. 040 317 2100

Pornaisten kunnanjohtaja Antti Kuusela, p. 040 185 5314

Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas, p. 040 752 9803

Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä, p. 040 314 3001

Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola, p. 044 467 5231

Kuntaliitosta lisätietoja antaa toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907

Viimeksi muokattu 09.12.2024

Sipoolaiset ovat osallistuneet ahkerasti Joulupostia ikäihmisille -kampanjaan

Viimeksi muokattu 09.12.2024