Hyvinvointisuunnitelma – Lastensuojelun nykytila
Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta voit lukea lisää lastensuojelusta yleisesti.
Sipoon lastensuojelun nykytilaan voit tutustua alla.
Lastensuojelu jakautuu ehkäisevään lastensuojeluun sekä lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun (Lastensuojelulaki 417/2007. ) Ehkäisevän lastensuojelun piirissä oleva lapsella ja perheellä ei ole lastensuojelun asiakkuutta. Tärkeimpiä ehkäiseviä palveluita tai toimintoja lapselle ovat mm. neuvola, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi ja perusterveydenhuolto. Myös järjestöt, seurakunnat, yhdistykset tekevät tärkeää ehkäisevää lastensuojelutyötä.
Vuonna 2015 voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki lisäsi lapsiperheiden sosiaalipalveluihin ehkäiseviä tukipalveluja sekä velvoitteen arvioida tuen tarvetta ja myöntää tukipalveluita, vaikka lastensuojelun asiakkuuden kriteerit eivät täyttyisi. Lakimuutoksen myötä kunnissa on paitsi lisätty näitä palveluita myös kehitetty uusia tukimuotoja.
Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan, kun lapsella ja perheellä on lastensuojelun asiakkuus. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat asiakassuunnitelman laatiminen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto.
Sipoossa lapsiperheiden sosiaalipalveluissa työskentelee 12 työntekijää. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut -yksikössä otetaan vastaan lastensuojeluilmoitukset, lapsiperheitä koskevat tukipyynnöt ja huoli-ilmoitukset. Lastensuojelulaki edellyttää näiden ilmoitusten käsittelyä 7 päivän sisällä. Mahdollinen palvelutarpeen arviointi on tehtävä kolmen kuukauden aikana ja järjestettävä tarvittava tuki. Sosiaalihuoltolain perusteella perheille voidaan myöntää monia tukipalveluita, kuten lapsiperheiden kotipalvelua ja sosiaaliohjausta. Näitä palveluita Sipoossa tarjotaan pääasiassa omana toimintana, mutta tarvittaessa myös ostopalveluina.
Lastensuojelun työntekijöitä Sipoossa on 4 ja johtava sosiaalityöntekijä. Lisäksi lastensuojelussa työskentelee sosiaaliohjaajia. Lastensuojelun avohuollon tukipalveluita hankitaan myös ostopalveluna.
Vuonna 2021 Sipoossa tehtiin 661 lastensuojeluilmoitusta (ks. kaavio yllä). Suurimmat ilmoittajatahot olivat Poliisi ja hätäkeskus. Lastensuojeluilmoituksia tehdään eniten kouluikäisistä lapsista. Ilmoitussyitä ovat useimmiten lapsen kodin olosuhteet, puutteet vanhemmuudessa tai lapsen oma käyttäytyminen. Noin 8 % ilmoituksista liittyy epäily lapsen kaltoinkohtelusta. Joskus lastensuojelun avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä ja lapsi joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle. Sijoituksen kestoa arvioidaan jatkuvasti ja pyritään työskentelemään siten, että lapsi voisi palata omaan kotiinsa mahdollisimman pian. Uusia sijoituksia tehdään vuosittain kymmenkunta, joista osa pystytään purkamaan melko nopeastikin.
Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailussa (2021)(ks. kaavio alla) Sipoon lasten ja perheiden palvelujen ikävakioidut kustannukset olivat vertailukuntien pienimmät. Kustannukset olivat jopa 45,8 % keskimääräisiä kustannuksia pienempiä. Vertailussa ilmeni myös, että Sipoossa perheiden ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin oli resursoitu 26,2 % keskimääräistä enemmän. Sen sijaan lastensuojelun ikävakioidut kustannukset olivat Sipoossa vertailukuntien pienimmät, jopa 65,8 % pienemmät kuin vertailukunnissa keskimäärin. Panostamalla ehkäiseviin tukitoimiin ja lastensuojelun avohuoltoon viimesijaisiin toimenpiteisiin ja erityisesti sijaishuoltoon on Sipoossa jouduttu turvautumaan melko harvoin. Näin Sipoon lastensuojelun kustannukset on pystytty pitämään kohtuullisina.
Virka-ajan ulkopuolella kiireellisestä lastensuojelutyöstä ja sosiaalipäivystyksestä vastaa Itä-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys. Sipoon kunta on tehnyt yhteistyösopimuksen sosiaali- ja kriisipäivystystoiminnasta Porvoon kanssa vuonna 2019.
Sipoon kunnalla ei ole omaa sijaishuoltoyksikköä, vaan sijoituksen tarpeessa olevalle lapselle etsitään sopiva sijaishuoltopaikka joko perhehoidosta tai ostopalveluna. Sijaishuoltopaikkojen kilpailutus ja valvonta hoidetaan yhdessä Uudenmaan kuntien kanssa.
Sosiaalihuollon ja lapsiperheiden palvelujen määräaikoja seurataan valtakunnallisesti puolivuosittain. Vuonna 2021 Sipoossa pysyttiin määräajoissa hyvin (Sotkanet), mikä kertoo, että resursointi suhteessa palvelun tarpeeseen on saatu hyvälle tasolle.
Lastensuojelussa kelpoisten sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet on valtakunnallinen, pitkään kestänyt haaste. Sipoossa kaikki lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden virat on saatu täytettyä ja vaihtuvuus on ollut melko vähäistä. Palvelut on pystytty turvaamaan kaksikielisinä.
Lastensuojelun työskentelytapoja on kehitetty viime vuosina monipuolisesti ja myös Sipoossa on otettu käyttöön ns. systeeminen toimintamalli. Toimintamallissa korostetaan asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa sekä tiimityöskentelyä. Systeemiseen toimintamalliin voi tutustua tarkemmin THL:n sivuilla. Lastensuojeluasiakkailla on mahdollisuus saada myös perheterapeutin tukea tilanteessaan.
Lastensuojelutyössä esiin tulevat perheiden vaikeudet ovat moninaisia. Viime vuosina ovat korostuneet mm. vaikeat ero- ja huoltajuusriidat, jossa huoltajat eivät pääse sovintoon lapsen asioista ja vahingoittavat pitkäkestoisilla riidoillaan lapsen kasvua ja kehitystä. Vanhempia tulisi pyrkiä kaikin tavoin auttamaan siinä, että he löytäisivät sovinnollisia keinoja vanhemmuuteen eron jälkeenkin.
Koronaepidemia on näkynyt lastensuojelussa erityisesti nuorten oireiluna ja pahoinvointina. Kouluterveyskyselyn (2021) tulosten mukaan erityisesti yläkoulun ja lukioiden oppilaat, ja aivan erityisesti tytöt, ovat kärsineet epidemian seurauksista. Mm. etäkoulu ja tiukat rajoitukset on koettu ahdistavina. Tutustu sipoolaisten koululaisten kouluterveyskyselyvastauksiin Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytila -sivulla.
Sipoossa reagoitiin vuoden 2020 alussa nuorten lisääntyneeseen henkiseen pahoinvointiin vahvistamalla psykososiaalisen tuen palveluita yksityisen Nuovo-palvelun avulla. Yhteistyön ansiosta nuoret saavat nyt aikaisempaa paremmin apua lieviin ja keskivaikeisiin masennus- ja ahdistusoireisiin. Sen sijaan avunsaanti vaikeisiin mielenterveyden ongelmiin on heikentynyt entisestään. Erikoissairaanhoitoon pääseminen on vaikeutunut.