Opistopodissa Kuorolaulua – Körsång 2: Lux Aurea och Sibbo Sångarbröder

Epävakaana aikana on entistä tärkeämpää tehdä jotakin yhdessä

Kuorolaulua käsittelevän podcast-sarjamme toisessa osassa tutustumme Lux Aureaan ja Sibbo Sångarbröderiin. Theresa Laurikka haastattelee Lux Aurean ja Sibbo Sångarbröderin kuoronjohtajaa Martin Segerstrålea sekä Lux Aurean puheenjohtajaa Nina Nybergiä ja Sibbo Sångarbröderin puheenjohtajaa Niklas ”Nicke” Nybergiä.

Epävakaana aikana on entistä tärkeämpää tehdä jotakin yhdessä.” -Nina Nyberg

Kun istun alas Nina ja Niklas ”Nicke” Nybergin keittiöön Linnanpellossa tunnelma on lämmin ja myönteinen. Keskustelu kulkee heti vapautuneesti ja on selvää että kuoroelämä puhututtaa meitä kaikkia. Tulee myös selväksi, että Nina ja Nicke ovat hyvin tyytyväisiä Martin Segerstrålen työhön kuoronjohtajana naiskuoro Lux Aureassa ja mieskuoro Sibbo Sångarbröderissä. Nina on Lux Aurean puheenjohtaja ja Nicke Sibbo Sångarbröderin. Tunne on molemminpuolinen. Martin viihtyy myös työssään.

Onneksi! Näillä kolmella henkilöllä on nimittäin läheinen suhde myös yksityiselämässään. Nina on Martinin anoppi ja Nicke Ninan mies. Kuinka ihailtavaa, että heillä sujuu yhteistyö niin hyvin. Ei ole kuulemma ikinä syntynyt mitään riitaa ja yhteistyö sujuu mainiosti. Martin sanoo jopa, että on ”todella hauskaa” johtaa anoppia. Lux Aurean ensimmäisessä konsertissa pianistina toimi Folke Gräsbeck, Martinin kummisetä. Martin sanoo pilke silmäkulmassa, että piti olla varuillaan, kun sekä anoppi että kummisetä pitivät häntä silmällä. Yhteistyön sujuvuus johtunee selkeästä tehtävänjaosta: Martin vastaa musiikista ja kuoron puheenjohtaja käytännön asioista yhdessä muiden kuorolaisten kanssa.

Nicke sanoo hieman leikkimielisesti että ”oli vähän pakko” aloittaa Sibbo Sångarbröderissä, kun Martinista tuli kuoronjohtaja neljä vuotta sitten. Hän luuli olevansa kuoroon liian nuori. Hän toteaa, että kuoro laulaa huomattavasti paremmin nyt kuin silloin kuin Martin aloitti. ”Meillä on tarve laulaa niin, että kuoronjohtaja on tyytyväinen,” hän sanoo. Martin on juuri puhunut siitä, että kuoronjohtajalla pitää olla pelisilmää, taitoa lukea kuorolaisia. Ei voi vain vaatia ja olla liian tiukka, vaan pitää antaa kuorolle mahdollisuus vähän puhuakin, jos sellainen tarve on ilmassa, antaa vähän löysää.

”Me emme saa edes puhua harjoituksissa,” sanoo Nina. ” Ette saakaan,” sanoo Martin jälleen pilke silmäkulmassa. Tavoitetaso ja kunnianhimo on korkea Lux Aureassa. Martin sanoo, että mitä korkeampi tavoitetaso on, sitä vähemmän puhetta kuorossa. Sellaisessa kuorossa, jossa tärkein on sosiaalinen kanssakäyminen, tauot ovat erityisen tärkeitä, koska silloin kuorolaiset saavat vaihtaa kuulumisia ja jutella keskenään. Silloin on myös hyvin tärkeää osata lukea kuoroa ja juttelemisen tarvetta harjoituksissa. Jos vaan koko ajan vaatii hiljaisuutta ja on liian tiukka, voi olla että sinut korvataan toisella kuoronjohtajalla, miettii Martin.

”Martin on niin humoristinen tyyppi, hän kertoo hienoja tarinoita,” sanoo Nina. Huumoria siis löytyy harjoituksissa!

Sibbo Sångarbröder viettää parin vuoden päästä 90-vuotisjuhlaa. Nicke tekee työtä sen eteen, että kuoroon tulisi lisää laulajia. Sibbo Sångarbröder toimii tärkeänä sosiaalisena yhteisönä monelle kuorolaiselle.

Nina sanoo, että jokainen ääni ja ihminen on tärkeä Lux Aureassa. Jos kokee olevansa tärkeä osa kuoroa, haluaa myös tehdä työtä yhteisen hyvän vuoksi ja haluaa saavuttaa yhdessä hyviä tuloksia. Nina puhuu lämmöllä kuorolaisista. Uskon häntä, kun hän sanoo että jokainen laulaja on myös ihmisenä arvokas ja tärkeä kuorolle. Hän tarkoittaa mitä sanoo. Tuntuu hienolta.

Kysyn Ninalta, miksi hän laulaa kuorossa. Hän vastaa, että voi hyvin laulaessaan kuorossa ja että laulaminen on osa hänen identiteettiään. Hän kertoo myös: “Olemme Nicken kanssa tavanneet musiikin kautta – se tuo ihmisiä yhteen.” Hän puhuu lisäksi yhteislauluilloista, joita pidettiin perheen kesken silloin, kun hänen vanhempansa olivat vielä elossa. “Muistatteko?” Martin muistaa hyvin. Kuulostaa minusta aika ihanalta. Näen silmieni edessä nämä yhteislauluillat ja voin kuvitella, kuinka mukavaa heillä on ollut yhdessä laulaen.

Nicke on samaa mieltä. Hän puhuu siitä miltä tuntuu, kun on saanut eteensä nuotit, jotka tuntuvat aivan mahdottomilta ensi alkuun. Miten sitä ajattelee, että ”tästä me ei ikinä selvitä.” Ja sitten kun on harjoitellut puoli vuotta tai vuoden verran ja sama kappale jo kuulostaa hyvältä ja sitä voikin esittää konsertissa.  ”On hauskaa onnistua yhdessä,” hän sanoo.

Martin kertoo myös vaikuttavan tositarinan kuorolaulun merkityksestä naisvankilassa. Siinä vankilassa vangit voivat psyykkisesti hyvin huonosti. Kun perustettiin kuoro ja vangit liittyivät tähän, heidän mielenterveytensä parani.

Minä lähden kotiin hyvillä mielin haastattelusta. Tunnen itsekin iloa ja yhteenkuuluvuutta jo siitä kun puhuimme tästä iloisesta ja inspiroivasta aiheesta. 

Kiitos Nina, Nicke ja Martin!

–Theresa

 PS. Onnea Ninalle, joka on valittu vuoden naiskuorolaulajaksi 2026 Vaasassa (Finlands Svenska Sång och Musikförbund)

Tuntuuko houkuttelevalta? Tule kuuntelemaan! Nähdään vaikkapa TRIUMF – konsertissa Muntra Musikanter & Naiskuoro Lux Aurea tai kevään huipennuksessa Kuorokavalkadissa.

Viimeksi muokattu 16.04.2026

Opistopodissa Kuorolaulua – Körsång 1: Sipoon Sointu

Ihanaa, me saadaan laulaa!

Kuorolaulua käsittelevän podcast-sarjamme aloittaa Sipoon Sointu. Theresa Laurikka haastattelee kuoronjohtaja Emma Kuntsia sekä innokasta kuorolaista Raija Tikkasta.

”Kuule äiti, sun pitää mennä, saat elämääsi iloa ja haastetta!”

Näin sanoivat Raija Tikkasen kaksi poikaa Raijalle, kun hän aikoinaan pohti kuoroon osallistumista. Ja heillä oli kokemusta asiasta, molemmat kun lauloivat Cantores Minoreksessa. Raija otti neuvosta vaarin ja liittyi Sipoon Sointuun. Nyt siitä on kulunut 30 vuotta. Ja iloa ja haastetta kuorolaulu on tosiaan tarjonnut Raijalle. Hän toteaa monta kertaa haastattelun aikana, kuinka onnellinen on, että saa laulaa kuorossa, ja mikä lottovoitto oli saada Emma Kuntsin kuoronjohtajaksi; kuoro oli vuoden verran tauolla, kun edellinen kuoronjohtaja jäi eläkkeelle.

Emma Kuntsi on myös iloinen saadakseen johtaa Sipoon Sointua ja kertoo viihtyvänsä hyvin tehtävässään. Hän on freelance muusikko, soittaa kanteletta, ja johtaa muitakin kuoroja. Sipoon Sointu on Emmalle tuttu kuoro, hänen isänsä lauloi joskus siinä ja hän muistaa käyneensä lapsena kuuntelemassa kuoron konsertteja.

Sipoon sointu on Sipoon ensimmäinen suomalainen kuoro. Se on ollut alun perin Nikkilän sairaalan henkilökunnan kuoro ja siirtynyt jossain vaiheessa Sipoon opiston alaisuuteen. Kuoro on ollut toiminnassa 43 vuotta. Raijakin on ollut mukana jo lähes 30 vuotta.

Sekä hän että Emma ovat vakuuttuneita kuorolaulun hyvistä vaikutuksista ihmisiin. Emma toteaa, että kuorolaulussa koko kroppa on kokonaisvaltaisesti mukana, mikä virkistää, ja että laulaminen vaikuttaa molempiin aivopuoliskoon. Raija puolestaan toteaa, että tutkimusten mukaan kuorossa laulavat kokevat elämänlaatunsa paremmaksi, elävät pidempään ja että laulaminen tukee myös muistia. Raija puhuu myös yhteisöllisyydestä kuorolaulussa, kuinka antoisaa se on.

”Ihanaa, me saadaan laulaa!” –Raija

Emmalla ja Raijalla on yhteinen historia, Raija on nimittäin ollut Emman opinto-ohjaaja koulussa. Raija toteaa innostuneesti: ”Kyllä on ainutlaatuista, mä oon ollut Emman opettaja, ja nyt Emma opettaa minua.”

Emma kutsuu lisää laulajia kuoroon: ”Ei tarvitse osata lukea nuotteja, vaikka siitä on hyötyä, stemmanauhoja on myös joita voi kuunnella.”

Kiitos Emma ja Raija!

–Theresa

Tuntuuko houkuttelevalta? Lähde rohkeasti mukaan kokeilemaan kuorolaulua ja sinuunkin saattaa tarttua tämä valtava innostuneisuus! Nähdään vaikkapa Sipoon Soinnun Kevättä rinnassa – kuorokonsertissa tai kevään huipennuksessa Kuorokavalkadissa.

Viimeksi muokattu 16.04.2026

Päivänpolun ja Storörintien rakentamisurakat alkavat Sipoonrannassa keväällä 2026

Päivänpolun katualue päällystetään ja katuvalaistus rakennetaan uusiksi. Lisäksi hulevesien hallintaa kadulla parannetaan. Työt Päivänpolulla aloitetaan huhtikuun lopulla ja urakka valmistuu viimeistään marraskuussa 2026. Kulku kiinteistöille säilyy rakentamisen ajan, mutta työmaan läheisyydessä liikkumiseen voi liittyä tilapäisiä muutoksia ja viivytyksiä.

Storörintielle rakennetaan valmiiksi kadunvarsipysäköinti ja jalankulkuväylä. Samassa yhteydessä toteutetaan puuttuvat jalankulkuväyläosuudet Örnvikintielle ja Sipoonranta-kadulle sekä parannetaan katualueen kuivatusta. Työt on tarkoitus aloittaa touko–kesäkuussa 2026 ja ne valmistuvat viimeistään marraskuun 2026 loppuun mennessä. Rakentaminen aiheuttaa ajoittain työnaikaista melua sekä tilapäisiä liikennejärjestelyjä erityisesti jalankulkuun ja pysäköintiin.

Työmaiden välittömässä läheisyydessä olevia kiinteistöjä tiedotetaan erikseen. Pyydämme alueella liikkujia noudattamaan työmaiden opasteita ja mahdollisia kiertoreittejä. Ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteessä voi olla tilapäisiä muutoksia eri työvaiheissa. Työmaan läheisyydessä liikkuminen edellyttää erityistä varovaisuutta. Mahdollisista aikataulu- tai liikennejärjestelymuutoksista tiedotetaan erikseen.

Viimeksi muokattu 15.04.2026

Pieneläinhautausmaa Kultalehto on käytössä talven jälkeen

Pieneläinhautausmaa Kultalehto sijaitsee Nikkilässä Jokipuiston ja vanhan sairaala-alueen läheisyydessä Ruxin ulkoilualueella. Pieneläinhautausmaa avataan 14.4. talven jälkeen. Palvelu on tarkoitettu Sipoon kunnan asukkaiden lemmikeille. Sipoo kunta huolehtii hautapaikkojen koordinoinnista, ja osoittaa tarkan hautapaikan.

Pieneläinten hautauksen toimintasääntöjä on muutettu vuodelle 2026 siten, ettei alueelle voi enää haudata eläimiä tuhkaamatta. Pieneläinhautausmaalle voi haudata lemmikkieläimiä ainoastaan tuhkattuna maatuvassa uurnassa tai vastaavassa maatuvassa rasiassa.

Pieneläinhautausmaa toimii itsepalveluperiaatteella, ja lemmikkieläimen omistaja huolehtii itse uurnan hautauksesta. Alueen käyttäjät vastaavat hautojen ja hautausmaan siisteydestä. Alueella ei ole roska-astiaa eikä roskien keräystä.
Kultalehto on luonnontilainen lehtomainen metsäalue. Hautaustoiminta on toistaiseksi maksutonta ja perustuu alueen käyttäjien omatoimisuuteen.

Tutustu tarkemmin pieneläinhautausmaa Kultalehdon toimintasääntöihin.
Hautapaikka lemmikillesi varataan Sipoo kunnan Oma asiointi -palvelun kautta.

Viimeksi muokattu 14.04.2026

Lukkarintien radanalitusurakan ensimmäisen ratakatkon työt on saatu onnistuneesti valmiiksi Nikkilässä

Ratakatkon aikana työmaalla purettiin työn edellyttämä osuus radasta sekä tehtiin lyönti- ja porapaalutusta ja pontitusta. Lisäksi alueella tehtiin tavanomaisia kaivu-, täyttö- ja rakennustöitä. Ratakatkon päättyessä rata palautettiin liikennöitävään käyttökuntoon.

Työt jatkuvat seuraavaksi suunnitellussa aikataulussa. Töitä tehdään maanantaista perjantaihin klo 7.00–20.00 ja tarvittaessa viikonloppuisin klo 7.00–18.00 pois lukien pyhäpäivät.

Toinen ratakatko on tulossa heinäkuussa 17.7.2026 klo 23:00 – 27.7.2026 klo 5:00. Lisäksi työssä saatetaan joutua hyödyntämään lyhyempiä viikonlopun mittaisia ratakatkoja. Mahdollisista viikonloppujen ratakatkoista tiedotetaan lähialueen asukkaita ja toimijoita erikseen.

Lukkarintien radanalitusurakka tehdään osana Nikkilän kartanon alueen kokonaishanketta. Nikkilän kartanon alueen laajentaminen on yksi Sipoon keskeisimmistä lähivuosien kehittämishankkeista. Nikkilän kartanon aluetta rakennetaan vaiheittain. Suunnitelmien mukaan kaikki rakennusvaiheet toteutetaan vuosien 2026–2035 aikana.

Lisää tietoa Lukkarintien urakasta ja Nikkilän kartanon laajenemisesta saat verkkosivuiltamme: www.sipoo.fi/nikkilankartanolaajenee .

Voit seurata Sipoon rakentamishankkeita myös Sipoo rakentaa ja kehittää –Instagramissa ja Sipoo rakentaa ja kehittää –Facebookissa  sekä verkkosivuillamme.

Viimeksi muokattu 13.04.2026

Sipoon kunta järjestää tontinluovutuskilpailun hoivakotirakentamiseen soveltuvasta tontista Nikkilässä

Tontti sijaitsee N60 Oikopolun asemakaava-alueella Nikkilän länsipuolella Nikkiläntien varrella. Alueelta on alle kilometrin matka Nikkilän keskuksen kaupallisiin ja julkisiin palveluihin.

Tontti luovutetaan ikäihmisten palveluasumiseen, ja se myydään laatukilpailun perusteella. Laatukriteereinä ovat palvelutoimintakonsepti toimijoineen, hoivapaikkojen määrä ja tarkoitus, selvitys hankeen rahoituksesta, alustava suunnitelma rakentamisesta sekä yrityksen liikevaihto ja kannattavuus.

Karttakuva.

Sipoon kunnanhallituksen päätti kokouksessaan (30.3.2026) tontinluovutuskilpailun ja valintamenettelyn järjestämisestä. Alueen asemakaava on tullut voimaan 31.3.2022. Tontti on asemakaavassa merkitty asuinkerrostalokortteliksi ja on ollut myynnissä kunnan verkkosivuilla 14.8.2024 alkaen. Tontille ei ole ilmennyt ostajia, ja kunta katsoo tontin sopivan hoivakotirakentamiseen. Koska hoivakotihanketta ei voi toteuttaa nykyisen asemakaavan määräysten mukaisesti, on tontin yhtenä luovutusehtona hyväksytty poikkeamislupa.

Lue lisää tontinluovutuskilpailusta Tontit-sivuilta.

Linkki kunnanhallituksen päätökseen.

Lisätiedot:

Tonttipäällikkö Juhani Lankinen, juhani.lankinen@sipoo.fi, +358405792967

Viimeksi muokattu 10.04.2026

Tule mukaan Sipoo siistiksi -kevätsiivoustalkoisiin 20.-24.4.2026

Sipoon kunta haastaa juuri sinut ja lähipiirisi mukaan kevätsiivoustalkoisiin 20.-24.4.2026. Sipoo siistiksi -kevätsiivoustalkoissa kerätään roskia kunnan yleisiltä alueilta, kuten puistoista ja katujen varsilta. Talkoot on loistava tapa parantaa oman lähiympäristön viihtyisyyttä ja nauttia ulkoilusta niin yksityishenkilöille kuin yhdistyksille, seuroille, kouluille, päiväkodeille tai vaikkapa taloyhtiöille.

Ilmoittaudu nyt mukaan Sipoo siistiksi -talkoisiin ympäristöassistentti Melissa Vanhalalle (melissa.vanhala@sipoo.fi). Toivomme, että talkoisiin osallistujat ilmoittautuisivat mukaan 9.4.-17.4.2026 välisenä aikana, jotta osallistujien kanssa voidaan sopia siivousalueista ennen talkoilun aloittamista.

Kunta tarjoaa talkoilijoille käyttöön jätesäkkejä, joita voit noutaa talkoilua varten kunnan SipooInfo-palvelupisteiltä 20.4.2026 alkaen:

Kunta kerää talkoissa kerätyt jätteet pois viikolla 18 ja kuljettaa ne edelleen jätteenkäsittelyyn. Kerätyt jätesäkit pyydetään jättämään oheisiin karttakuviin merkittyihin paikkoihin. Jos mikään karttaan merkityistä paikoista ei ole sopiva, olettehan yhteydessä ympäristöassistenttiin.

Jättöpaikat on merkitty karttaan punaisilla pisteillä.

Jättöpaikat on merkitty karttaan punaisilla pisteillä.

Täytäthän jätesäkin vain niin täyteen, että säkki on mahdollista sulkea kunnolla odottamaan kuljetusta ja ettei jätesäkki ole liian painava työntekijöiden nostettavaksi. Pyydämme myös huomioimaan, ettei säkeissä saa olla mitään vaarallista, kuten teräviä esineitä tai vastaavaa.

Huomaathan, että Sipoo siistiksi -kevätsiivoustalkoot kohdistuvat kunnan yleisille alueille, kuten leikkipuistoihin, puistoihin, ulkoilureittien tai katujen varsille. Talkoissa siistitään sipoolaisten yhteistä lähiympäristöä. Ethän siis tyhjennä kotisi jätteitä tai yhdistyksesi pihavaraston roinaa kunnan poisvietäväksi Sipoo siistiksi -talkoiden yhteyteen.

Sipoo kunnan puisto-osasto kiittää ahkeria kuntalaisia, jotka ovatkin jo ansiokkaasti ja oma-aloitteisesti roskia paljon keränneetkin.

Tule mukaan ja haasta myös ystäväsi ja naapurisi siistimään lähiympäristöäsi!

Viimeksi muokattu 09.04.2026

Liikenneturvallisuustilanne Sipoossa vuonna 2025

Viimeisen viiden vuoden aikana (2021–2025) Sipoossa tapahtui yhteensä 168 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä 57 johti loukkaantumiseen ja kaksi kuolemaan. Loput 109 onnettomuutta eivät johtaneet henkilövahinkoihin. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa kuoli yhteensä kaksi henkilöä ja loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä 85 henkilöä.

Pylväsdiagrammi liikenneonnettomuuksista.
Tieliikenneonnettomuudet Sipoossa vakavuuden mukaan vuosina 2021–2025*. Vuoden 2025 tiedot ovat ennakkotietoja. (Tilastokeskus, Väylävirasto).

 

Yksittäisonnettomuudet yleisin onnettomuustyyppi

Yleisin onnettomuustyyppi olivat yksittäisonnettomuudet, joita oli kaikista onnettomuuksista noin 40 %. Yksittäisonnettomuus tarkoittaa liikenneonnettomuutta, jossa on mukana vain yksi osallinen. Tällainen onnettomuus on esimerkiksi tieltä suistuminen. Sipoossa viimeisen viiden vuoden aikana sattuneet kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta olivat yksittäisonnettomuuksia. Seuraavaksi yleisin onnettomuustyyppi olivat hirvionnettomuudet, joita sattui noin 13 % kaikista onnettomuuksista. Kolmanneksi yleisimpiä olivat peräänajo-onnettomuudet, joita sattui noin 11 %.

Myös henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tarkasteltaessa yleisin onnettomuustyyppi olivat yksittäisonnettomuudet. Niitä tapahtui noin 44 % kaikista henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista, mikä vastaa 26 onnettomuutta. Henkilövahinkoihin johtaneissa onnettomuuksissa toiseksi yleisimpiä olivat peräänajo-onnettomuudet, joiden osuus oli noin 17 % kaikista henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista.

Diagrammi onnettomuustyypeistä.
Tieliikenneonnettomuudet Sipoossa onnettomuustyypin ja vakavuuden mukaan vuosina 2021–2025. (Tilastokeskus, Väylävirasto).

Pyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja mopoilijoiden onnettomuudet päätyvät vain harvoin tilastoihin

Suojattomilla tienkäyttäjillä tarkoitetaan jalankulkijoita, pyöräilijöitä sekä mopoilijoita. Suojattomien tienkäyttäjien onnettomuuksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tilaston ulkopuolelle jää usein joitakin onnettomuuksia. Esimerkiksi pyöräilijöiden yksittäisonnettomuudet, kuten kaatumiset, päätyvät harvoin virallisiin liikenneonnettomuustilastoihin.

Sipoossa suojattomille tienkäyttäjille sattuneista onnettomuuksista yleisimpiä viimeisen viiden vuoden aikana olivat polkupyöräonnettomuudet, joita tapahtui yhteensä neljä. Kaikki polkupyöräonnettomuudet johtivat loukkaantumiseen. Mopedionnettomuuksia sattui kaksi, mutta ne eivät johtaneet henkilövahinkoihin. Jalankulkijoille ei tilaston mukaan sattunut yhtään poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta Sipoossa viimeisen viiden vuoden aikana.

Nuoret ja nuoret aikuiset korostuvat onnettomuustilastoissa

Onnettomuustilastoissa korostuvat nuoret ja nuoret aikuiset: noin joka kolmas onnettomuusuhri oli 15–24-vuotias. Muissa ikäluokissa onnettomuusuhrit jakautuvat tasaisemmin. Alle 14-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita oli uhreista kummassakin ikäryhmässä 5 %. Alle 18-vuotiaita onnettomuusuhreja oli yhteensä 12 henkilöä.

Diagrammi uhrien ikäjakaumasta.
Onnettomuusuhrien ikäjakauma Sipoossa vuosina 2021–2025 (Tilastokeskus).

Onnettomuusuhreista 47 % oli henkilöauton tai pakettiauton kuljettajia, 27 % henkilöauton matkustajia, 11 % moottoripyörän kuljettajia ja 11 % oli linja-auton matkustajia. Lisäksi 5 % uhreista oli polkupyöräilijöitä, 2 % kuorma-auton kuljettajia ja 1 % mopoilijoita.

Liikenneturvallisuus on kaikkien yhteinen asia

Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on turvallisempi liikenneympäristö kaikille. Yhdessä voimme vähentää onnettomuuksia ja lisätä turvallisuuden tunnetta noudattamalla liikennesääntöjä ja kunnioittamalla muita tieympäristössä liikkuvia. Liikenneturvallisuustyötä ohjaa Suomessa ja kansainvälisesti nollavisio, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Sipoon kunnassa toimii turvallisen ja kestävän liikkumisen työryhmä, joka on poikkihallinnollinen turvallista ja kestävää liikkumista edistävä työryhmä. Työryhmässä suunnitellaan ja koordinoidaan paikallista liikenneturvallisuustyötä. Sipoossa liikenneturvallisuustyöryhmään kuuluu kunnan eri hallintoalojen lisäksi poliisi, pelastuslaitos, Elinvoimakeskus sekä Liikenneturva. Lisäksi työryhmä tekee tiivistä yhteistyötä muiden alueen sidosryhmien kanssa. Työryhmän tukena toimii ulkopuolinen liikenneturvallisuuskoordinaattori.

Viimeksi muokattu 07.04.2026

Sipoon kunta käynnistää syksyllä 2026 tutkintokoulutukseen valmistavan koulutuksen

Sipoon kunta järjestää TUVA-koulutusta Sipoon opiston tiloissa sekä ruotsinkielisenä että suomenkielisenä. Hallinnollisesti opetusryhmät ovat lukioiden alaisuudessa. Opintoaika TUVA-koulutuksessa on enintään vuosi.

Koulutuksessa pyritään antamaan opiskelijalle valmiudet siirtyä varsinaiseen tutkintokoulutukseen ja auttaa opiskelijaa löytämään itselleen sopivan koulutusala. Koulutuksessa vahvistetaan esimerkiksi opiskeluvalmiuksia, kielitaitoa ja työelämätaitoja sekä tutustutaan eri koulutusaloihin. Jokaiselle opiskelijalle tehdään TUVA-koulutuksessa oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.

TUVA-koulutus on uusi koulutusmuoto, joka yhdistää muun muassa entisen kymppiluokan ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan VALMA-koulutuksen. Sipoossa TUVA-koulutus käynnistetään kolmivuotisena pilottina. Pilotin käynnistämisestä päätti koulutusvaliokunta 12.3.2026. Hallinnon, ohjauksen ja opetuksen järjestelyissä hyödynnetään kunnan oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen resursseja. Kunnalle maksettavat valtionosuudet ja jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen opetuksessa kattavat pääsääntöisesti TUVA-opetuksen järjestämisen kulut.

Opiskelijoita on jo hakenut kevään yhteishaussa TUVA-koulutukseen yhtenä vaihtoehtona. Koulutus on joustavaa ja siihen voi ilmoittautua myös pitkin vuotta jatkuvan haun kautta. Siihen voidaan myös ohjata opiskelijoita muun muassa perusopetuksen ja etsivän nuorisotyön kautta.

TUVA-koulutuksesta järjestetään avoimet ovet Sipoon opistotalolla (Iso Kylätie 8) 16.4. klo 17.30. Avoimet ovet on tarkoitettu erityisesti medialle ja huoltajille, joilla on lapsi vuosiluokilla 7–9. Muutkin TUVA-koulutuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita avoimiin oviin kuulemaan lisää TUVA-koulutuksesta.

Viimeksi muokattu 07.04.2026

Kesähuvila Lövhyddanin sauna ja pihapiiri on vuokrattavissa 15.4. alkaen kesälle 2026

Sipoon kunnan omistama kesähuvila Lövhyddan sijaitsee Kalkkirannassa meren rannalla osoitteessa Kassivikintie 99. Huvilarakennus on toistaiseksi suljettu loppuvuonna 2025 tehdyn kosteus- ja rakennusteknisen tutkimuksen tulosten vuoksi. Tulosten perusteella huvilarakennus ei ole tällä hetkellä terveellinen ja turvallinen.

Kesällä 2026 huvilan pihapiiri ja erillinen saunarakennus ovat vuokrattavissa päiväkäyttöön 14.5.-30.9.2026 välisenä aikana. Saunarakennuksessa on oleskelutila, jääkaappi, wc, suihkut ja tilava sauna. Rannassa on laituri ja hiekkapohjaista rantaviivaa. Pihalla on piharuokailualue, katos ja pihagrilli. Maksimihenkilömäärä alueella on 15 henkilöä.

Aluetta vuokrataan itsepalveluperiaatteella päiväkäyttöön. Varaus alkaa klo 8 ja päättyy klo 24. Päivävuokra alueen käyttöön on 100 euroa. Lasten, nuorten tai eläkeläisten toimintaa järjestäviltä sipoolaisilta yhdistyksiltä vuokraa ei veloiteta.

Varauskalenteri aukeaa 15.4. klo 8.30

Alueen varaushakemuksia voi tehdä 15.4. klo 8.30 alkaen sähköisessä tilavarausjärjestelmä Timmissä. Varaushakemukset vahvistetaan saapumisjärjestyksessä arkisin. Varauksia ei oteta vastaan puhelimitse tai sähköpostitse.

Huom! Varauskalenteri on suljettuna 24.6.–2.8. välisenä aikana. Tuolloin ei voi tehdä uusia varaushakemuksia, muutoksia olemassa oleviin varauksiin eikä varauskyselyihin vastata.

Tutustu alueen lisätietoihin kunnan verkkosivuilta täältä.

Lue aiempi tiedote aiheesta: Sipoon kunta ei vuokraa kesähuvila Lövhyddania toistaiseksi sisäilmasyistä – saunarakennus ja piha-alue säilyvät käytössä – Sipoo – Sibbo

 

Viimeksi muokattu 07.04.2026