Sipoon kunta kysyy varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten huoltajilta näkemyksiä ja toiveita kunnan varhaiskasvatuspalveluista sekä kokemuksia lapsen varhaiskasvatusyksikön toiminnasta vuosilta 2024–2025. Toivomme, että mahdollisimman moni huoltaja vastaisi asiakaskyselyyn.
Asiakaskyselystä on lähetetty huoltajille tietoa varhaiskasvatusjärjestelmä Daisyn kautta. Varhaiskasvatuspalvelut toteuttaa asiakaskyselyn säännöllisesti. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Kyselyyn vastaaminen ei vaadi kirjautumista ja siihen voi vastata myös mobiililaitteella. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti.
Itäisen Uudenmaan saariston nykyiset palvelut ovat riittämättömät ja saaristo kaipaa selkeää identiteettiä, selviää Saariston syke -hankkeen Sipoon, Porvoon ja Loviisan asukkaille toteuttamasta kyselystä. Kevytyrittäjyys kiinnostaa, ja vastuullisuus sekä luonto halutaan huomioida.
Suurin osa asukaskyselyyn vastanneista Sipoon, Porvoon ja Loviisan asukkaista ja vapaa-ajan asukkaista pitää saaristomatkailun kehittämistä tärkeänä. Saariston tapahtumien, risteilyreittien, ohjelmapalveluiden ja majoituksen uskotaan tuovan lisää vetovoimaa saaristoon. Saaristomatkailun suurimpina haasteina nähdään saaristoon pääsy (82 % vastaajista), alueen identiteetin puute (77 %) ja palveluiden riittämättömyys (70 %). Kehitysideat keskittyivätkin saavutettavuuden, matkailupalveluiden ja markkinoinnin parantamiseen.
Itäisen Uudenmaan saaristo kaipaa selkeää brändiä – puolet asukkaista on kiinnostunut kevytyrittäjyydestä
Asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat kokevat, että itäisen Uudenmaan saaristolla ei ole selkeää identiteettiä tai brändiä, jota voitaisiin käyttää matkailumarkkinoinnissa. Kuntarajat saaristossa eivät ole selkeitä saatikka merkittäviä vastaajille.
– Kuntien tulisi tehdä yhteistyötä yhtenäisen brändin luomiseksi ja ottaa siihen mukaan alueiden yrittäjät. Hyvänä vertauskohtana voitaisiin käyttää Turun ja Ahvenanmaan saariston markkinointia ja siellä luotua brändiä saariston rengasreitistä. Pääkaupunkiseudun ja Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyys ovat kilpailuetu itäisen Uudenmaan saaristomatkailulle, Saariston syke -hankkeen projektipäällikkö Antti Petteri Kurhinen Haaga-Heliasta sanoo.
Tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista, erityisesti Sipoon, Porvoon ja Loviisan vakituisista asukkaista, osoittaa kiinnostusta toimia matkailuyrittäjinä.
– Yrittäjyyteen kannustaminen on toinen asia, johon alueen kuntien kannattaisi tarttua. On hyvä muistaa, että matkailu ei ole vain vierailukohteita ja luonnon kokemista vaan elinkeinotoimintaa, jossa yrittäjät tuottavat elämyksiä, ja tätä kautta tulee alueelle matkailutuloja, Kurhinen toteaa.
Potentiaalia on, mutta panostusta uusiin saaristomatkapalveluihin ja kohteiden löydettävyyteen tarvitaan
Matkailun kehittämisessä suosituimmiksi kohteiksi nousivat helposti saavutettavat ja tunnetut saaristokohteet, kuten Pellinki, Emäsalo, Svartholm ja Norrkullalandet. Nykyisten saarikohteiden ja palveluiden löydettävyys on vastausten perusteella kuitenkin haastavaa.
– Vastaajien mielestä olisi tärkeä tuottaa erilaisia veneily-, risteily- ja yhteysalusreittejä, jotka kulkisivat sekä mantereelta saariin että rannikon myötäisesti. Lisäksi viestinnän kehittämiseen kannattaisi kuntien ja yrittäjien yhteistyössä panostaa, Kurhinen sanoo.
Lähes puolet asukkaista ja vapaa-ajan asukkaista piti saariston matkailupalveluita kohtalaisina (47 %), mutta yli kolmannes (37 %) piti palveluja huonoina tai erittäin huonoina.
Käyttämätöntä potentiaalia nähtiin paljon paikallisen perinteen hyödyntämisessä. Erilaisten aktiviteettien, esimerkiksi kalastuspalveluiden ja tapahtumien kautta saataisiin tuloa itäisen Uudenmaan saariston matkailuyrittäjille.
– Matkailun kehittäminen edellyttää taloudellista panostusta uusiin ja nykyisiin saaristomatkailupalveluihin, Kurhinen toteaa.
Saaristomatkailua tulee kehittää vastuullisesti ja luontoa kunnioittaen
Vastaajat suhtautuvat saaristomatkailijoihin pitkälti positiivisesti (79 %), saaristossa asuvat hieman varauksellisemmin kuin mantereella asuvat. Saaristomatkailun ympäristövaikutuksiin vastaajien enemmistö suhtautuu neutraalisti tai ei ole siitä huolissaan. Kuitenkin 42 % vastaajista on erittäin tai jonkin verran huolissaan saaristomatkailun ympäristövaikutuksista.
– Saaristossa asuvat voivat pelätä saariston ruuhkautumista ja omien palveluidensa huonontumista. Saaristomatkailua pitää kehittää vastuullisuus huomioiden ja luontoa kunnioittaen, projektipäällikkö Kurhinen muistuttaa.
Saaristomatkailun positiivisista vaikutuksista selkeäksi ykköseksi kyselyssä nousi se, että saaristomatkailu mahdollistaa luontokokemuksen syntymisen.
Mikä tutkimus?
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteutti asukaskyselyn osana itäisen Uudenmaan saaristomatkailua kehittävää Saariston syke -hanketta. Kohderyhmänä olivat kolmen kunnan (Sipoo, Porvoo, Loviisa) asukkaat sekä vapaa-ajan asukkaat. Tutkimuksessa selvitettiin, miten he kokevat alueensa saaristomatkailun nykytilan, millaisia vaikutuksia saaristomatkailulla on alueen ympäristöön ja ihmisiin, ja miten he haluaisivat kehittää alueensa saaristomatkailua.
Kysely oli avoinna 4.–30.11.2024 ja siihen saatiin 251 vastausta. Vastaajien taustatietojen mukaan he edustavat kattavasti eri kuntien ympärivuotisia ja osa-aikaisia asukkaita.
Asukaskyselytutkimuksen tuloksia hyödynnetään Saariston syke -hankkeessa uusien tuote- ja palveluideoiden kehittämisessä itäisen Uudenmaan saariston alueella yhdessä yrittäjien kanssa. Lisäksi hankkeessa parannetaan alueen saaristomatkailun tunnettuutta, kannustetaan asukkaita kevytyrittäjiksi sekä tuotetaan tietoa Porvoon, Sipoon ja Loviisan saaristomatkailun kehittämiseksi.
Lisätietoja kyselystä ja Saariston syke -hankkeesta antaa hankkeen projektipäällikkö, lehtori Antti Petteri Kurhinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, puh. 044 290 0030, antti.kurhinen@haaga-helia.fi.
Kielikylpyvarhaiskasvatuksen suosio Etelä-Sipoossa on kasvanut. Tällä hetkellä Västerskogin päiväkodissa toimii yksi kielikylpyryhmä, mutta tulevaisuudessa tarve on kahdelle kielikylpyryhmälle. Tavoitteena on löytää kielikylpyvarhaiskasvatukselle pysyvät tilat ja selkeyttää Etelä-Sipoon varhaiskasvatuksen kokonaisuutta syksystä 2026 alkaen.
Uuden ryhmän perustaminen voi aiheuttaa muutoksia myös alueen muiden päiväkotien ryhmärakenteeseen. Muutokset koskevat mahdollisesti Västerskogin, Landsängenin, Miilin tai Taasjärven päiväkoteja.
Tervetuloa keskustelemaan suunnitelluista muutoksista keskiviikkona 12.2.2025 klo 18 Päiväkoti Miiliin (Taasjärventie 9). Keskustelutilaisuudessa saat tietoa esitettävistä ratkaisuvaihtoehdoista ja voit kertoa mielipiteesi päiväkotien ryhmärakenteesta ja sen vaikutuksista perheenne arkeen. Tilaisuus on kaksikielinen.
Kunta kuulee myös varhaiskasvatuksen henkilöstöä esitettävien vaihtoehtojen vaikutuksesta heidän työhönsä. Ehdotettavista vaihtoehdoista tehdään lapsivaikutusten arviointi, ja asia viedään Sipoon sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi kevään 2025 aikana.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä sotaveteraanien lakisääteiset palvelut siirtyivät 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueiden vastuulle. Sipoon kunnan alueella lakisääteisistä palveluista vastaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialue. Sipoon kunnanhallitus päätti kunnan myöntämistä vapaaehtoisista veteraaniavustuksista kokouksessaan 16.12.2024.
Kunnat voivat halutessaan tukea sotaveteraaneja sekä sotaveteraanien leskiä ja puolisoita lakisääteisiä palveluita laajemmilla avustuksilla, ja Sipoon kunta on myös myöntänyt näitä tukia. Kunta on päättänyt tukea myös jatkossa sotaveteraaneja sekä heidän puolisojaan ja leskiään lakisääteisiä palveluita laajemmilla tuilla, jotka vastaavat tähän asti myönnettyjä tukia.
Lakisääteisten tukien osalta rintamaveteraaneja kunta ohjaa hakemaan tukea Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta.
Kunta myöntää vapaaehtoisia tukia kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti tukiin varattujen määrärahojen puitteissa. Vuoden 2025 talousarviossa veteraanien, veteraanien puolisoiden sekä veteraanien leskien tukiin on varattu 25 000 euroa. Linjaukset vapaaehtoisista tuista ovat voimassa 1.1.2025 alkaen.
Sipoon kunnan myöntämät avustukset sotaveteraaneille:
silmälasien hankintaa varten 400 euroa vuodessa lääkärintodistusta tai optikon todistusta vastaan
hammashoidon kustannuksiin enintään 400 euroa vuodessa hyvinvointialueen palveluissa
kuulokojeiden paristoihin ja tukisukkiin kuittia vastaan.
Sipoon kunnan myöntämät avustukset sotaveteraanien puolisoille ja leskille:
silmälasien hankintaa varten 400 euroa vuodessa lääkärintodistusta tai optikon todistusta vastaan
hammashoidon kustannuksiin enintään 400 euroa vuodessa hyvinvointialueen palveluissa
jalkahoitoon 65 euroa korkeintaan kuusi (6) kertaa/vuosi
siivoukseen enintään 400 euroa/vuosi/kotitalous
kuulokojeiden paristoihin ja tukisukkiin kuittia vastaan.
Ohjeistus avustuksen myöntämisestä:
Tukea hakeva henkilö todistaa pyydettäessä oikeutensa tukeen esittämällä myönnettävän tuen mukaan rintamasotilastunnuksen, naisille myönnetyn rintamapalvelustunnuksen, rintamatunnuksen ja/tai todistuksen avioliitosta.
Tuen piirissä olevan palvelun tuottanut yritys laskuttaa Sipoon kuntaa. Sipoon kunnan laskutusohjeet löytyvät kunnan nettisivuilta Laskutus – Sipoo – Sibbo
Epäselvissä tilanteissa voit olla yhteydessä hyvinvointipäällikkö Verena Kortelaiseen, verena.kortelainen(at)sipoo.fi, puh. 040 614 8275.
Muutoksena aiempaan toimintatapaan on, että yksityishenkilöille osoitettuja maksumääräyksiä otetaan vastaan vain, jos maksumääräys koskee silmälasien, tukisukkien tai kuulokojeen paristojen hankintaa.
Sipoon kunta hakee tänäkin vuonna kausi- ja kesätyöntekijöitä moniin erilaisiin työtehtäviin, joiden hakuaika on parhaillaan käynnissä tai käynnistymässä helmikuussa. Lisäksi yrityksille ja yhdistyksille myönnettävät kesätyösetelit ovat haettavissa 10.2.-16.3.2025.
Kuva: Suvi Suovaara
Haettavana on muun muassa puisto- ja siivousalan tehtäviin sekä esimerkiksi nuoriso-, kirjasto-, liikuntapalveluihin. Julkaisemme ilmoitukset haettavista kausi- ja kesätyöpaikoista verkossa Kuntarekry-palvelussa. Hakemukset kunnan kesätöihin voit jättää myös sähköisesti Kuntarekryn kautta.
Hakuprosessissa auttavat Ohjaamo Sipoon työntekijät. Jos sinulla on kysyttävää kesätyöstä tai sen hakemisesta, otathan yhteyttä Sipoon Ohjaamoon puhelimitse 050 331 4265.
Ohjaamo toimii helpdeskinä hakuaikana ja myös nuoren koko kesätyön ajan. Lisäksi Ohjaamo järjestää Nikkilässä Artturissa (Pohjoinen Koulutie 3 C) yhteiset kesätyöinfot nuorille torstaina 30.1. klo 14–18 sekä 6.2. klo 14–18.
Yritys voi työllistää nuoren kesätyösetelillä
Sipoolaisille yrityksille ja yhdistyksille kunta tarjoaa mahdollisuuden hakea kesätyöseteleitä nuorten työllistämistä varten. Kesätyösetelillä voi työllistää 15–19-vuotiaan nuoren vähintään kahden viikon ajaksi. Yhden työnantajalle myönnetyn kesätyösetelin arvo on 300 euroa.
Nuoren tulee hakea itse kesätyötä suoraan sellaiselta työnantajalta, jolle on myönnetty kesätyöseteli. Luettelo setelillä kesätyötä tarjoavista yrityksistä ja yhdistyksistä julkaistaan sipoo.fi:ssä tällä sivulla maalis-huhtikuussa sen jälkeen, kun setelit on jaettu.
Sipoon sivistysvaliokunta ehdottaa, että opetusta Salpar skolassa jatketaan, kunnes Söderkulla skolan uusi rakennus valmistuu. Alustavasti Söderkulla skolan rakennuksen on suunniteltu valmistuvan keväällä 2028. Sivistysvaliokunta päätti ehdotuksestaan äänestyksen jälkeen.
Kuva: Emil Widlund
Salpar skolan oppilaaksiottoalueella on lähivuosien aikana vuosittain 0–4 koulunsa aloittavaa oppilasta. Elinvoimaisuuden takaamiseksi ikäluokan koko tulisi olla noin 10 oppilasta.
Sivistysvaliokunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle Salpar skolan lakkauttamista lukuvuoden 2027–2028 päättyessä keväällä 2028. Lukuvuosien 2026–2028 aikana Salpar skolan oppilailla on oikeus hakeutua uusien oppilaaksiottoalueiden mukaisiin lähikouluihin. Näistä kouluista tulee silloin näiden oppilaiden lähikouluja. Lukuvuosien 2026–2028 aikana opetuksen järjestäjä varmistaa riittävät resurssit opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseksi oppilasmäärään nähden ylimitoitetulla tuntikehyksellä Salpar skolassa.
Oppilaaksiotto Salpar skolaan lakkaisi lukuvuoden 2026–2027 alusta vuonna 2019 syntyneiden lasten ja silloin ensimmäisen luokan aloittavien osalta.
Lukuvuoden 2028–2029 alkaessa Salpar skolan oppilaat aloittaisivat heille osoitetuissa uusissa lähikouluissa Söderkulla skolassa tai Boxby skolassa. Oppilailla on mahdollisuus anoa toissijaista koulupaikkaa kunnan muista kouluista.
Ehdotuksen edellytyksenä on Söderkulla skolan uudisrakennuksen valmistuminen vuonna 2028.
Asia etenee seuraavaksi kunnanhallituksen käsiteltäväksi 3. helmikuuta, ja sieltä mahdollisesti valtuuston kokoukseen 10.2.2025.
Kunnanhallituksen on tarkoitus käsitellä 3. helmikuuta myös ehdotusta Etelä-Sipoon oppilaaksiottoalueiden muutoksesta. Sivistysvaliokunta otti omassa ehdotuksessaan kantaa myös tähän. Virkamiesvalmistelussa Etelä-Sipoon oppilaaksiottoaluetta ehdotetaan muutettavan siten, että Salpar skolan oppilaaksiottoalue poistuu ja Söderkullan, Boxbyn sekä Gumbostrands skolan oppilaaksiottoalueet kasvavat.
Vesilaitos tiedottaa vesikatkosta Neulasniityn alueella johtuen verkostossa tehtävistä töistä alkaen 23.1. klo 21. Arvioitu kesto on noin 8 tuntia. Riippuen töiden etenemisestä voi vedenjakelun keskeytys olla ilmoitettua lyhyempi.
Työn seurauksena voi lähialueella esiintyä parin vuorokauden ajan veden laatuhäiriöitä, kuten värjäytynyttä ja sameaa vettä tai ilmaa vesijohdossa. Pyydämme asiakkaita tarvittaessa juoksuttamaan vettä, kunnes se on kirkasta.
Vesilaitos tiedottaa vesikatkosta Brobölentien varrella johtuen verkostossa tehtävistä töistä alkaen 23.1. klo 9. Arvioitu kesto on noin 3 tuntia. Riippuen töiden etenemisestä voi vedenjakelun keskeytys olla ilmoitettua lyhyempi.
Työn seurauksena voi lähialueella esiintyä parin vuorokauden ajan veden laatuhäiriöitä, kuten värjäytynyttä ja sameaa vettä tai ilmaa vesijohdossa. Pyydämme asiakkaita tarvittaessa juoksuttamaan vettä, kunnes se on kirkasta.
Talman entisen koulurakennuksen C-osassa liikuntasalin pukuhuoneessa on tapahtunut vesivahinko maanantaina 20.1.2025. Liikuntasali on ollut pois käytöstä marraskuussa tapahtuneen putkirikon korjausten takia, joten vesivahingosta ei aiheudu haittaa liikuntavuoroille.
Vesivahinko on tapahtunut pukuhuoneessa maanantaina kello 16.30–17.00. Tilaan on tullut noin 2.2 kuutiometriä vettä lattialle. Vettä on päässyt kyseisestä tilasta myös jonkin verran liikuntasalin ja eteistilojen puolelle.
Maanantaina sattunut vesivahinko ei johdu putkirikosta tai muustakaan kiinteistöteknisestä seikasta. Vesivahingon syytä selvitetään tällä hetkellä, eikä ilkivallan mahdollisuutta voida sulkea pois. Sipoon kunta tekee asiasta vakuutus- ja rikosilmoitukset.
Vesivahinko saatiin hallintaan nopeasti tapahtumahetken jälkeen. Vesi on poistettu, ja kuivatus aloitettu välittömästi. Pintakosteusmittauksissa ei ole ilmennyt mitään isoja kosteuslukemia. Vahingon korjausaikataulu selviää lähiviikkoina.
Talman koulun liikuntasali ei ole ollut tänä toimintakautena käytössä, joten vesivahingosta ei aiheudu haittaa alueen urheiluseurojen liikuntavuoroille. Marraskuussa 2024 liikuntasalissa ja pukuhuoneessa havaittiin vesivahinko, joka johtui lämpimän käyttövesiputken pistesyöpymästä. Sali on ollut pois käytöstä sen jälkeen korjaustöiden takia. Nyt tammikuussa tapahtunut vesivahinko ei liity mitenkään marraskuun vesivahinkoon.
Tupu Hult on 76-vuotias sipoolainen tekstiilitaiteilija, jonka värikkäät ja kookkaat tekstiilireliefit ovat herättäneet ihastusta ympäri Suomea. Hultin teokset ammentavat inspiraationsa luonnosta ja villistä mielikuvituksesta, mikä näkyy hänen töidensä runollisissa nimissä, kuten ”Pilvisinä päivinä linnut nukkuu” ja ”Sade loppuu sunnuntaina”. Tekoälyä ei Tupu Hult työssään käytä, vaan kaikki kumpuaa hänen omasta luovuudestaan omin käsin toteutettuna.
– Ideoita on paljon enemmän, mitä ehtisi tehdä, Hult toteaa.
Taiteessa Hultia kiinnostavat värit ja pintamateriaalit. Luovuus näkyy Hultin mukaan ”kaikessa olemisessa ja tekemisessä”.
– Taiteessa minulle tärkeintä on luomisen intohimo. Toivon, että katsoja saa iloa ja elämyksiä, sekä yllätyksiä taiteestani.
Hultin taiteellinen matka alkoi jo varhain, mutta muodollista taidekoulutusta hänellä ei ole. Sen sijaan hänellä on modistin tutkinto, joka sivuaa taiteen alaa. Hultin teokset syntyvät kierrätysmateriaaleista, joita hän hankkii kirpputoreilta. Hän kutoo ensin pohjakankaan kangaspuilla ja rakentaa sitten pintakuvion eri materiaaleista, kuten peileistä, helmistä ja puurenkaista.
Hult avasi Sipoon opiston näyttelytoiminnan vuonna 2018 näyttelyllään Tuulten sylissä. Siitä lähtien hän on pitänyt noin 50 näyttelyä eri puolilla Suomea, erityisesti kirjastoissa, joissa taide on helposti saavutettavissa kaikille. Hän pitää kirjastonäyttelyistä, koska ne ovat taiteilijalle edullisempia ja tavoittavat laajemman yleisön kuin perinteiset galleriat. Hultin mielestä kirjastot, kuten opistotkin, ovat loistavia paikkoja ihmisen ja taiteen kohtaamiselle.
Hultin elämä on ollut monivaiheinen. Hän on ajanut tukkirekkaa ja valmentanut naisnyrkkeilijöitä, mutta nykyään hän keskittyy täysipainoisesti taiteeseen. Hult asuu miehensä kanssa luonnon keskellä Sipoon Hagalundissa ja viljelee kesällä ruuat pariskunnalle Noitapuistossaan, jossa myös järjestetään muun muassa Sipoon opiston kursseja laatikkoviljelystä.
Tupu Hultin uusin näyttely ”Omaa älyä käytin” avautuu Nikkilän opistotalon Näyttelytila Art Colorosassa 27. tammikuuta 2025 ja on avoinna 26. helmikuuta 2025 asti opiston toimiston aukioloaikoina (suljettu viikolla 8). Näyttelyn avajaiset pidetään keskiviikkona 22. tammikuuta 2025 klo 17–19. Tämä näyttely tarjoaa jälleen mahdollisuuden sukeltaa Hultin värikkääseen ja sadunomaiseen maailmaan.
AVOINNA 27.1.–26.2.2025 (suljettu viikolla 8) MA ja KE 10–14 AVAJAISET KE 22.1.2025 17–19
NÄYTTELYTILA ART COLOROSA NIKKILÄN OPISTOTALO ISO KYLÄTIE 8, SIPOO
