Sektori- ja asukaskohtaisia päästövähennyksiä

Vuoteen 2019 verrattuna Sipoon kunnan kasvihuonepäästöt laskivat vuonna 2020 lievästi jokaisella tarkastelussa mukana olevalla sektorilla lukuun ottamatta jätehuoltoa, jossa päästöt ovat pysyneet samalla tasolla edellisestä vuodesta. Mukana vuosittaisessa päästölaskennassa ovat seuraavat sektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.

Sipoon asukaskohtaiset päästöt laskivat vuonna 2020 tähän asti matalimmalle tasolle yli kymmenvuotisessa raportointihistoriassa – ne olivat asukasta kohden 5,6 t CO2-ekv ilman teollisuutta. Vuoden 2020 sektori- ja asukaskohtaiset päästövähennykset näkyivät kunnan kokonaispäästöjen laskuna viime vuosien tasosta. Vuonna 2020 Sipoon kokonaispäästöt ilman teollisuutta olivat ennakkotietojen mukaan 118,7 kt CO2-ekv, kun vastaava luku oli 133,0 kt CO2-ekv vuonna 2019. Sipoo sijoittuu muiden samankokoisten kuntien vertailussa keskitasolle.

Sipoon kunta panostaa kestävään kehitykseen

Sipoon kunta on energiapolullaan keskittynyt vaikuttaviin toimenpiteisiin ja myös energiantuotanto on hyvässä vauhdissa kohti hiilineutraaliutta. Voit lukea lisää Sipoon kunnan toteuttamista ja suunnittelemista päästövähennyksistä tästä linkistä.

Hankittava sähkö on jo pidempään ollut uusiutuvilla energialähteillä tuotettua. Kiinteistöjen käyttämää fossiilisia energiaa, öljyä pääosin, on korvattu uusiutuvilla energialähteillä ja erilaisilla lämpöpumppuratkaisuilla. Samalla on saavutettu taloudellisia säästöjä. Uusien rakennusten ja peruskorjausten kohdalla uusiutuvaan energiaan perustuvat lämmitysratkaisut ja energiatehokkuus ovat suunnittelun lähtökohtia myös jatkossa. Lämmitystapamuutoksia on vielä tehtävänä ja joidenkin kiinteistöjen kohdalla muutokset voidaan toteuttaa kannattavasti vähän pidemmällä aikavälillä.

Kunnan kiinteistökantaan on tehty suunnitelmallisesti rakenteellisia muutoksia. Palveluita on keskitetty suurempiin yksiköhin hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Uudisinvestointien ja peruskorjausten yhteydessä myös tilatehokkuutta on voitu parantaa. Näillä rakenteellisilla muutoksilla on saavutettu hyötyjä talouden ohella myös energiankulutuksen ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Tilatehokkuus ja optimaalinen palveluverkko kuuluvat myös tuleviin kehittämistoimenpiteisiin.

Liikenteen päästöihin vaikuttaminen keskeisessä asemassa

Kestävän kasvun ura edellyttää vahvaa liikenteen päästöihin vaikuttamista. Yli 50 % kunnan päästöistä on peräisin tieliikenteestä ja miltei 90 % näistä päästöistä aiheutuu pääväylien liikenteestä. Raideliikenneyhteyden ja sen tueksi tehtävien maankäytön muutosten vaikutukset tulevat olemaan merkittävä. Tämän ohella tarvitaan kuitenkin monia uusia innovatiivisia toimenpiteitä kestävän liikkumisen edistämiseksi. Näköpiirissä oleva liikkumistarpeen ja -käyttäytymisen murros tulee auttamaan positiivisen kehityksen saavuttamisessa.

CO2-raportin ja päästölaskennan lähtökohdat

CO2-raportti on yli kymmenen vuoden ajan toiminnassa ollut palvelu, joka tukee ja tarjoaa työkaluja muun muassa ilmastotyön suunnitteluun, kohdentamiseen ja seurantaan noin 90 kunnassa ympäri Suomea. CO2-raportin kautta kunnat pystyvät paitsi seuraamaan ilmastotyönsä tuloksia myös vertailemaan päästökehitystään muihin kuntiin.

CO2-raportissa kunnan kasvihuonekaasupäästöt lasketaan kulutusperusteisesti siten, että sähkön ja kaukolämmön päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa sähkö ja kaukolämpö kulutetaan. Jätteenkäsittelyn päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa jäte on syntynyt, vaikka se käsiteltäisiin toisaalla.

Linkit:

Sipoon kasvihuonekaasupäästöt 2008–2020, Ennakkotieto vuodelta 2020
Sipoon kunnan energiapolku