Uusi kevyen liikenteen silta Söderkullan kartanon alueelle valmistuu 11.7.2025

Sipoonjoen ylittävä silta yhdistää Söderkullan kartanon ja Massbyntien ja tarjoaa esteettömän yhteyden Söderkullan kartanon virkistysalueille. Lisäksi Massbyntieltä kartanon pihamaalle on rakennettu uusi valaistus. Sillan valmistuminen tuo sujuvuutta Söderkullan keskustan kevyen liikenteen reitteihin.

Uusi silta korvaa aiemman käyttökieltoon joutuneen sillan. Vanha, vuonna 1975 rakennettu huonokuntoinen silta jouduttiin asettamaan käyttökieltoon marraskuussa 2023 kuormitukseen liittyvien turvallisuusriskien takia. Vanha silta ei välttämättä olisi kestänyt käytön tuomaa kuormitusta, etenkään talviaikaan lumenpainon yhteisvaikutuksen kanssa.

Söderkullan kartanon uusi kevyen liikenteen silta rakennettiin osana S20 asemakaavan rakennustyötä. Silta on käytettävissä lauantaista 12.7. alkaen.

Viimeksi muokattu 07.07.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri hoitaa perinnebiotooppia Nikkilän kartanon alueella

Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri tekee Ketosirkka-hankkeen puitteissa perinnebiotoopin hoitotöitä Nikkilän kartanon alueella Ollbäckenin niityllä vuoden 2025 aikana. Niittyä muun muassa hoitoniitetään. Töitä tehdään heinäkuun sekä elo-syyskuun aikana.

Perinnebiotoopilla tarkoitetaan luontotyyppejä, joiden omaleimainen rakenne ja lajisto ovat muovautuneet perinteisen karjatalouskäytön myötä. Hoidettava alue on luontotyypiltään pääosin tuoretta niittyä ja se on perinnebiotooppien inventoinnissa määritelty paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Hoitotöillä pyritään estämään alueen rehevöitymistä ja parantamaan niitty- ja ketolajiston elinympäristöä hoitoniitoilla sekä torjumalla vieraslajien leviämistä.

Sipoon kunnan vuonna 2023 päivitetyssä alueen luontoselvityksessä on tehty lajihavaintoja esimerkiksi aholeinikistä sekä hakarasarasta. Nämä lajit kertovat siitä, että niittylajisto voi elpyä, mikäli sitä hoidetaan. Laakso on maisemallisesti keskeinen, linnustolle tärkeä, ja se muodostaa hyvän ekologisen yhteyden.

Luonnonhoidolla tavoitellaan niityn tyyppilajiston runsastumista alueella. Hoitoniitolla estetään rehevöittävän ja niitty- sekä ketolajistolta tilaa vievän kasvillisuuden runsastuminen, jolloin lajisto monipuolistuu.

Ollbäckenin ja siihen pohjoisesta laskevan puron rantojen perinnebiotooppiarvoja voidaan hoitamalla palauttaa. Purolaakso on aiemmin ollut laidunnettu, mistä todistavat muun muassa alueella vielä pystyssä olevat aidantolpat piikkilanganjäänteineen. Kunta pyrkii parhaillaan kartuttamaan toisaalle Nikkilään suunnitellun laidunnushankkeen kautta tietoa ja kokemusta laidunnuksen hyödyntämisestä niittyalueiden hoidossa. Näin voidaan arvioida, olisiko tätä, ja muita arvokkaita perinnebiotooppialueita, mahdollista tulevaisuudessa hoitaa myös laiduntamalla.

Ollbäckenin niitty sijaitsee Nikkilässä, junaradan pohjoispuolella, Nikkilän asemalta länteen. Ketosirkka-hankkeen hoitoalue sijoittuu puron molemmin puolin ja kattaa noin yhden hehtaarin suuruisen alueen. Perinnebiotoopin hoitoalue ei sijaitse alueella rakennettavien kokoojakatujen rakennustyömaalla. Niityn hoitotyöt eivät estä kulkua kunnan liikuntareiteillä.

Lue lisää Nikkilän kartanon laajenemisesta osoitteessa www.sipoo.fi/nikkilankartanolaajenee.

Linkit:

Luontoselvitys
Tietoa Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeesta

 

Tiedotteen otsikkoa on oikaistu 2.7.2025. Tiedotteen otsikosta on korjattu siinä ollut virhe. Perinnebiotooppia Nikkilän kartanon alueella hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, ei Suomen luonnonsuojeluliitto. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry on erillinen rekisteröity yhdistys, jonka toiminta ja hallinto ovat erilliset Suomen luonnonsuojeluliitosta. Pahoittelemme virhettä.

 

Viimeksi muokattu 02.07.2025

Sipoo aloittaa uimahallin hankesuunnittelun – hankesuunnitelma tuottaa tietoa uimahallipäätöstä varten

Nyt alkavassa hankesuunnittelussa laaditaan alustavat ehdotussuunnitelmat ja määritellään alustavat tekniset ratkaisut ja pääjärjestelmät sekä tavoitteet ja vastuut omistamiseen, toteutukseen, käyttöön ja ylläpitoon. Hankesuunnitelmaan kootaan tarkemmat tiedot esimerkiksi uimahallin rakentamisen ja käytön kustannuksista, toiminnasta ja tiloista sekä rakennuspaikan rakentamiskelpoisuudesta päätöksentekoa varten. Hankesuunnittelussa uimahallia suunnitellaan sillä tarkkuudella, että päätöksentekoa varten saadaan riittävät tiedot uimahallin kustannuksista ja uimahallin vaikutuksista muun muassa kunnan talouteen.

Hankesuunnittelun lähtökohtana on niin kutsuttu perusuimahalli, johon tulisi 25 metrin kunto- ja kilpauintiallas, lasten- ja opetusallas sekä monitoimiallas. Uimahallin rakentamispaikka olisi laajenevan Nikkilän kartanon alueen eteläosassa, Lival SC -jalkapallohallin pohjoispuolella ja Monitoimihallin lähistössä. Lähtökohdat ja sijainti perustuvat kunnanhallituksen 2.11.2020 tekemään päätökseen vesiliikuntapalveluiden kehittämisestä.

Kun hankesuunnitelma on valmis, voidaan sen tietojen pohjalta päättää mahdollisen uimahallin rakentamisesta tai siitä, ettei hanketta lähdetä edistämään ja toteuttamaan.

Hankesuunnittelun on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2025, minkä jälkeen hankesuunnitelma etenisi luottamuselinten käsiteltäväksi alkuvuodesta 2026. Jos uimahalli päätetään toteuttaa, voisi halli valmistua noin vuonna 2030.

Linkit:
Tiedote 3.11.2020: Vesiliikunnan kehittäminen: tavoitteena uimahallin toteuttaminen 2030 mennessä

Viimeksi muokattu 27.06.2025

Lehmien tuominen Nikkilän Jokilaaksoon sai kannatusta

Lehmien laiduntamisen tarkoituksena on hoitaa Jokilaakson rantaniittyä ja arvokasta kulttuurimaisemaa luonnonmukaisesti. Lehmien käyttäminen niittyalueen hoitamisessa tukee luonnon monimuotoisuutta. Lehmät tuotaisiin sipoolaiselta ylämaankarjatilalta.

Tällä hetkellä kunta selvittää aitauksen ja karjasuojan rakentamiseen liittyviä tekijöitä. Laiduntamisen aloittamisen tarkka ajankohta selviää myöhemmin. Lehmät pyritään saamaan vielä tälle laidunkaudelle, mutta mahdollisesti lehmät saadaan kesäkaudelle 2026.

Kyselyssä saatiin paljon ideoita ja ajatuksia aiheeseen

Kunnan järjestämällä kyselyllä haluttiin selvittää sipoolaisten ajatuksia aiheesta ennen laiduntamisesta päättämistä. Vastauksia saatiin reilu 440 kappaletta, joista selvä enemmistö kannatti hanketta. Vastaajista noin 97 prosenttia piti lehmien tuomista laiduntamaan Jokilaaksoon hyvänä ja kannatettavana.

Vastauksissa korostuivat myönteisinä tekijöinä luonnon monimuotoisuuden näkökulmat, hyvinvoinnin lisääminen kaiken ikäisille kuntalaisille, hyvä sijainti ja maalaismaisuuden tuominen Nikkilään.

”Hieno idea ja tuo maalaisuutta näkyviin Nikkilään”
”Huikea idea ja vastuullinen tapa toimia”
”Mahtava idea – tuo iloa lapsille ja vanhoille ja tukee kulttuurin säilymistä”

Ajatus herätti myös vastaajissa huolta lehmien puolesta. Toivottiin esimerkiksi, että lehmät saisivat olla rauhassa, eivätkä joutuisi ilkivallan kohteeksi. Lisäksi mietittiin, onko lehmillä riittävästi suojaa ja ruokaa.

-Tämä on hieno perinteinen tapa hoitaa rantaniittyjä. Toiminta lähtee eläinten hyvinvointi edellä, ja eläimien luona käydään säännöllisesti. Karja tulisi sipoolaiselta tilalta, jonne se palaisi loppukesällä. Toivomme, että eläimistä on ennen kaikkea iloa sipoolaisille. Tarvittaessa laidunnus keskeytetään, jos eläinten hyvinvointi häiriintyy, kertoo vihertöiden esihenkilö Liisa Teijonsalo.

Lehmille on suunniteltu rakennettavan aidattu alue, joka tulisi sijoittumaan Jokilaaksossa Nikkiläntien pohjoispuolella vanhalta pumppaamolta sekä Jokilaakson leikkipaikan läheisyydestä Kumlan sillalle asti (kartta).  Alue riittäisi lehmille laidunnettavaksi muutaman kuukauden ajaksi. Tämän ajan lehmät olisivat kaikkien kuntalaisten ilona ja seurattavana. Tarkoituksena on jatkaa laiduntamista myös seuraavina kesinä.

Viimeksi muokattu 26.06.2025

Askel menneisyyteen: Söderkullan kartanon historiallinen miljöö

Söderkullan kartanon juuret ulottuvat aina 1500-luvulle asti. Vuosien varrella kartano on siirtynyt useiden merkittävien sukujen omistukseen, tuhoutunut isovihan aikana ja toiminut niin maanviljelyskouluna, poliittisen puoleen päämajana kuin historiallisena maamerkkinä. Kartanon ympäristö on muuttunut hiljalleen, ja vanhat rakennukset ovat saaneet uusia käyttötarkoituksia.

Tutustu alle tehtyyn interaktiiviseen kuvavertailuun ja astu takaisin menneisyyteen Söderkullan kartanon maille. Vedä kuvan keskellä olevaa liukusäädintä vasemmalle tai oikealle nähdäksesi, miltä kohde näytti ennen ja miltä se näyttää nyt.

Fasadi kaakkoon päin:

Teatteri:

Keittiön puoli:

Navetta:

Viljamakasiini:

Viimeksi muokattu 21.07.2025

Rosk’n Roll tiedottaa: Kiertävät jätekeräykset lähtövalmiina

Länsi-Uudellamaalla Otto ja Romulus -autot keräävät metalliromua sekä vaarallista jätettä. Kierros alkaa Vihdistä 30.6. ja päättyy Hankoon 16.7. Autojen pysäkit on valittu erityisesti kesäasukkaiden tarpeet huomioiden.

Itä-Uudellamaalla jätteiden keruu kohdistuu kesäaikana saaristoon. Otto-lautta lähtee liikkeelle Sipoosta 30.6., ja jatkaa sieltä Porvoon ja Loviisan saaristoon. Lautta pysähtyy 18 laiturilla vastaanottamassa asukkaiden ja kesäasukkaiden jätteitä. Kierros kestää aina 17. heinäkuuta saakka.

Mitä keräyksiin voi tuoda?

Länsi-Uudenmaan vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa mm. energiansäästölamppuja, loisteputkia, jäteöljyä, öljynsuodattimia, akkuja, maaleja, liuottimia, jäähdytin- ja jarrunesteitä, torjunta-aineita, rotanmyrkkyä sekä siivouskemikaaleja. Vaaralliset jätteet on turvallisinta tuoda alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö.

Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romulus-auton kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat ja muut metalliesineet. Sitä vastoin sähkölaitteet eivät sovi metallin joukkoon. Sähkölaitteet voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille.

Itä-Uudenmaan Otto-lautta ottaa kyytiinsä saaristosta vaarallisen jätteen ja metalliromun lisäksi maksutta myös sähkölaitteita sekä maksimissaan 1 m³ verran kyllästettyä puuta. Maksua vastaan voi lautalle tuoda myös sekajätettä (8 €/säkki tai pieni jäte-esine, kuten patja ja 18,80 €/iso jäte-esine, kuten huonekalut). Maksuvälineenä käy pankki- tai luottokortti.

Keräykset tarkoitettu kotitalouksille

Otto ja Romulus -kierrosten tarkat aikataulut löytyvät Rosk’n Rollin asiakaslehdestä ja verkkosivuilta www.rosknroll.fi. Kovan tuulen sattuessa Itä-Uudenmaan lauttakeräys siirtyy viikolla eteenpäin (sama päivä ja kellonaika seuraavalla viikolla).

Kiertävät keräykset toteutetaan perusmaksulla ja ne on tarkoitettu alueen vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden kotitalouksien jätteille. Kotitalouksien vaarallista jätettä voi viedä maksutta myös jäteasemille sekä vaarallisen jätteen vastaanottokaappeihin ja -kontteihin. Yritysjätteitä otetaan vastaan jäteasemilla.

Otto-keräyslautta 2025, Sipoo

MAANANTAI 30.6.2025: SIPOO
10.00–11.00 Komsalö, Granqvistin laituri (N 60° 14.5854’ E 25° 20.9209’)
14.00–15.00 Norrkullalandet, kunnan laituri (N 60° 14.2226’ E 25° 19.6455’)

TIISTAI 1.7.2025: SIPOO
10.00–11.00 Söderkullalandet, yhteyslaituri (N 60° 14.8886’ E 25° 19.4924’)
14.00–15.00 Simsalö, kunnan laituri (N 60° 14.2320’ E 25° 17.3903’)

KESKIVIIKKO 2.7.2025: SIPOO
9.00–10.00 Musta-Hevonen*, yhteyslaituri (N 60° 10.7474’ E 25° 14.7281’)
15.00–16.00 Mölandet, yhteyslaituri (N 60° 12.9696’ E 25° 13.8248’)

TORSTAI 3.7.2025: SIPOO
9.00–10.00 Kuiva-Hevonen* (N 60° 9.6064’ E 25° 13.4023’)
15.00–16.00 Asplandet*, Bymanin laituri (N 60° 9.8626’ E 25° 15.8248’)

*Kovan tuulen sattuessa keräys siirtyy viikolla eteenpäin sama päivä ja aika seuraavalla viikolla.
Lautturi Peter Wentzel, puh. 040 729 8204

 

Viimeksi muokattu 24.06.2025

Nopeusrajoituksia ja väistämisvelvollisuuksia muutetaan Etelä-Sipoon kaavoitetulla alueella 7.7.-25.7.2025

Väistämisvelvollisuuden muutoksia tehdään Hansaksentiellä, Amiraalintiellä, Tasbyntiellä, Karjuhaantiellä, Lehdokintiellä, Mäntymäentiellä, Söderkullan koulutie–Gneissitiellä, Graniittitiellä, Lintukaaressa sekä Stor-Rösintiellä. Nopeusrajoitusmuutoksia tehdään laajasti alueen tonttikaduilla. Voit tutustua muutoksiin karttapalvelussa tästä linkistä.

Nykyisin asuinalueiden tontti- ja kokoojakaduilla on pääosin 40 km/h nopeusrajoitus. Yksittäisillä tonttikaduilla on 20 ja 30 km/h nopeusrajoituksia. Asuinalueiden ulkopuolisilla pää- ja kokoojakaduilla on pääosin 40 ja 50 km/h nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitukset ovat tonttikaduilla muutosten jälkeen pääosin 30 km/h.

Nopeusrajoitus- ja väistämisvelvollisuuksien muutostöitä toteutetaan vaiheittain kunnan kaavoitetuilla katualueilla kesällä 2025. Autoilijoiden ja motoristien on syytä kiinnittää erityistä huomiota kesän aikana muuttuviin liikennemerkkeihin.

Viimeksi muokattu 24.06.2025

Nikkilän kartanon alueen rakennustyöt etenevät – usein kysyttyihin kysymyksiin vastaukset verkkosivuilla

Nikkilän kartanon alueen rakennustyöt ovat käynnistyneet suunnitellusti. Työmaa-alueelle on rakennettu työmaatie Kartanontieltä Pohjanmetsäntielle asti. Työmaatie kulkee tulevan kokoojakadun reittiä mukaillen. Työmaan ajoneuvoliikenne kulkee pääosin Kartanontietä pitkin.

Kesäkuun aikana alueella rakennetaan painopenkereitä sekä Nikkilän kartanontielle että Pohjanmetsäntielle. Näiden jälkeen heinäkuun alussa aloitetaan tiealueiden pohjanvahvistustyöt ns. stabiloinnilla. Stabiloinnin tarkoituksena on parantaa tulevien teiden ja vesihuoltokanaalien kantavuutta.

Heinäkuun alussa työalueilla työskentelee 1–2 stabilointikonetta sekä 2–3 kaivinkonetta. Työkoneita liikkuu sekä Nikkilän kartanontien että Pohjanmetsäntien työalueilla. Huomioithan työkoneet alueella liikkuessasi, työmaa-alueella liikkuminen on kiellettyä.

Rakennustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitetty huomiota luontoarvojen turvaamiseen

Alueella on tehty laajat luontoselvitykset suunnitteluvaiheessa. Vaikutukset luontoon on huomioitu myös rakentamisen aloittamisessa. Rakennustöiden valvonnassa on mukana ympäristövaikutuksien arviontiin erikoistuneita asiantuntijoita.

Työmaa-aikaisiin hulevesien hallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Rakentamisen aikana hulevesien ohjaamisessa ja käsittelyssä hyödynnetään suotopatoja, pohjakynnyksiä sekä viivytysaltaita. Näiden avulla ehkäistään valumavesien vaikutuksia ympäristöön.

Ennen rakentamista on otettu näytteitä alueen pohja- ja pintavesistä. Vesistönäytteiden ottamista jatketaan koko työmaan ajan. Lisäksi vesistövaikutuksia seurataan jatkuvasti myös silmämääräisesti. Pohjaveden korkeutta on mitattu ennen töiden alkamista ja sen tarkkailu jatkuu koko rakentamisen ajan.

Nikkilän kartanon asuinrakentaminen kohdistuu etenkin peltoalueille. Metsäalueella puita kaadettiin vain työmaan kannalta välttämättömältä alueelta. Puiden kaato työmaa-alueella toteutettiin maaliskuun alussa ennen lintujen pesimäkauden alkua. Rakentamisen vaikutuksia luontoon arvioidaan jatkuvasti työmaan ajan.

Onko jokin jäänyt mietityttämään Nikkilän kartanon laajenemisessa? Katso usein kysyttyjen kysymysten vastaukset verkkosivuilta

Sipoon kunta keräsi asukkaiden kysymyksiä Nikkilän kartanoon liittyen huhtikuussa 2025. Kysymyksiä saatiin runsaasti. Kiitos kaikille kysymyksensä lähettäneille.

Olemme julkaisseet vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin Nikkilän kartanon laajenemisesta verkkosivuilla. Voit tutustua niihin ja seurata töiden etenemistä osoitteessa: www.sipoo.fi/nikkilankartanolaajenee

Viimeksi muokattu 23.06.2025

Esikoululaiset kertoivat ja kuvittivat yli kaksikymmentä uutta satua Sipoossa

Projekti sai alkunsa, kun kirjaston lasten- ja nuortentiimi sekä varhaiskasvatuspalvelut miettivät yhdessä, mitä toimintaa kirjasto voisi tarjota esiopetusikäisille lapsille. Syntyi satuimprovisaatio, jossa esikoululaiset kertoivat kirjaston ja esiopetuksen henkilöstön ohjaamina oman sadun.

Jokainen esiopetusryhmä jaettiin pienryhmiin, ja jokainen pienryhmä laati oman sadun. Erilaisia satuja syntyi yhteensä yli 20 kappaletta. Lapset piirsivät satuihin myös upean kuvituksen, joka on mukana kirjaston taittamissa satukirjoissa.

Esikoululaisten kertomia ja kuvittamia satukirjoja kuvassa. Useiden satukirjojen kansia ja yksi satukirjan aukeama avattuna.

-Projekti on ollut huikean hauska ja luova, eikä lasten mielikuvituksella ole ollut rajoja. Ehkä satuimprovisaation tärkein ajatus onkin, että saduissa kaikki on mahdollista. Jokaisen ryhmän sadut saivat mitä kummallisimpia juonenkäänteitä sekä ratkiriemukkaita hetkiä ja hahmoja. Näistä saduista välittyy lasten tunteiden värikäs kirjo, ja on ollut etuoikeutettua saada olla mukana tuomassa uusia ihmeellisiä tarinoita tähän maailmaan, kertoo erikoiskirjastovirkailija Matleena Saarninki.

Yhteistyöprojekti koettiin erittäin onnistuneeksi. Sipoon kunnan varhaiskasvatuksen ja arjen ja vapaa-ajan toimialan yhteisenä tarkoituksena on tehdä jatkossa satuimprovisaatiosta jokavuotinen osa kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä.

Esikoululaisten kertomia ja kuvittamia satukirjoja kuvassa. Useiden satukirjojen kansia ja kahden satukirjan aukeama avattuna.

Esikoululaisten kertomia ja kuvittamia satukirjoja kuvassa. Useiden satukirjojen kansia ja yhden satukirjan aukeama avattuna.

Viimeksi muokattu 23.06.2025

Nopeusrajoituksia ja väistämisvelvollisuuksia muutetaan Nikkilän kaavoitetulla alueella 23.6.–11.7.2025

Väistämisvelvollisuuden muutostöitä tehdään Iso Kylätiellä, Mixintiellä, Pohjanmetsäntiellä, Kartanonrinteessä, Jokilaaksontiellä sekä Laaksosuontiellä. Nopeusrajoitusmuutoksia tehdään laajasti Nikkilän alueella. Voit tutustua muutoksiin karttapalvelussa tästä linkistä.

Nykyisin asuinalueiden tontti- ja kokoojakaduilla on pääosin 40 km/h nopeusrajoitus. Yksittäisillä tonttikaduilla on 20 ja 30 km/h nopeusrajoituksia. Asuinalueiden ulkopuolisilla pää- ja kokoojakaduilla on pääosin 40 ja 50 km/h nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitukset ovat tonttikaduilla muutosten jälkeen pääosin 30 km/h.

Nopeusrajoitus- ja väistämisvelvollisuuksien muutostöitä toteutetaan vaiheittain kunnan kaavoitetuilla katualueilla kesällä 2025. Autoilijoiden ja motoristien on syytä kiinnittää erityistä huomiota kesän aikana muuttuviin liikennemerkkeihin.

Lisätietoja:
Katupäällikkö Sami Palmu, puh. 050 571 5941, sami.palmu@sipoo.fi

Viimeksi muokattu 18.06.2025