Hyvinvointisuunnitelma – Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytila
Suurella osalla sipoolaisista lapsista ja nuorista menee hyvin. Toisaalta myös Sipoossa osa kohtaa haasteita arjessaan. Korona-aika näytää heikentäneen lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen, hyvinvointia Sipoossa kuten koko Suomessa.
Sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilan kartoituksessa käytettiin lähteenä Kouluterveyskyselyn tuloksia sekä sipoolaisille varhaiskasvatusikäisille lapsille teetetyn kyselyn tuloksia.
Mielen hyvinvointi
Mielen hyvinvointi on voimavara ja olennainen osa terveyttä ja hyvinvointia. THL:n sivuilta voit lukea lisää mielen hyvinvoinnista käsitteenä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja mielen hyvinvoinnin edistämisestä.
Sipoossa, kuten koko Suomessa, lasten ja nuorten mielen hyvinvointi on heikentynyt. Tuoreimman Kouluterveyskyselyn (2021) tulokset herättävät huolen erityisesti tyttöjen hyvinvoinnista. Esimerkiksi ahdistuneisuus on lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana yli kymmenen prosenttiyksikköä sekä yläkoulu- että lukioikäisillä tytöillä.
Vuonna 2021 kuntoutusrahaa sai 16–19 -vuotiaista nuorista 19,7/1000 vastaavanikäistä nuorta. Kuntoutusrahaa saavien osuus on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2010 (6,8/1000).
Alla olevasta kuvakarusellista löydät lisää tutkimustietoa sipoolaisten lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnista.
Sipoolaisille varhaiskasvatusikäisille lapsille esitettiin mielen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Kysymykset ja lasten vastaukset ovat nähtävissä alla olevassa kuvassa.
Päihteet
Sipoolaisten nuorten raittius on lisääntynyt kahden viime vuoden aikana. Kouluterveyskyselyssä (2021) lähes kaksi kolmesta yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaista ja noin joka kolmas lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista kertoi olevansa raitis.
Sipoolaisten 8. ja 9. luokkalaisten alkoholinkäytön ja tupakoinnin myönteinen kehitys näyttää kuitenkin pysähtyneen muutaman viime vuoden aikana. Päivittäinen tupakointi ja viikoittainen alkoholinkäyttö ovat yleistyneet sekä tytöillä että pojilla. Huomionarvoista on myös yleistynyt laittomien huumeiden kokeilu ja kannabiksen käyttö lukion 1. ja 2. vuoden tytöillä. Nämä ilmiöt ovat yleisempiä Sipoossa kuin Itä-Uudellamaalla ja koko maassa.
Alla olevasta kuvakarusellista löydät tutkimustietoja liittyen sipoolaisten lasten ja nuorten päihteiden käyttöön.
Kasvuympäristön turvallisuus
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kotiin ja kasvuympäristöön. Muun muassa koettu kiusaaminen, häirintä ja väkivalta heikentävät turvallisuuden tunnetta.
Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn mukaan sipoolaisten nuorten kokema fyysinen uhka on vähentynyt kahden vuoden aikana erityisesti ammattioppilaitoksen opiskelijoilla. Fyysistä uhkaa oli kokenut vuoden aikana 14 % ammattioppilaitoksen opiskelijoista, mikä oli noin 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019.
Koulukiusaaminen on yleistynyt Sipoossa kahden viime vuoden aikana perusopetuksen 4.–5. luokalla ja 8.–9. luokalla. Vuonna 2021 kiusaamista kohtasi viikottain n. 8 % ala- ja yläkoulun oppilaista.
Huomiota herättää myös sipoolaisten lasten ja nuorten kohtaaman henkisen väkivallan lisääntyminen huoltapitävän aikuisen taholta sekä seksuaalisen häirinnän yleistyminen. Tutustu tarkemmin kasvuympäristön turvallisuuteen liittyviin tutkimustuloksiin alla olevassa kuvakarusellissa.
Millaisessa koulussa ja päiväkodissa on mukava olla? Sipoolaisten varhaiskasvatusikäisten lasten ajatuksia mukavasta päiväkodista löytyy alla olevasta kuvasta.
Osallisuus
Osallisuus määritellään kokemukseksi, joka syntyy, kun tuntee kuuluvansa itselle merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön. Osallisuuteen liittyy myös tunne kuulluksi tulemisesta ja vuorovaikutuksesta. Lue lisää osallisuudesta, sen yhteydestä hyvinvointiin sekä osallisuuden edistämisestä THL: sivuilta.
Kouluterveyskyselyssä osallisuutta mitataan usealla
kysymyksellä, joista muutama esitetään alla olevassa kuvakarusellissa.
Harrastusmahdollisuudet
Lähes kaikki, yli 95 %, kouluterveyskyselyyn vastanneista yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa. Vastaava luku alakoulun 4. ja 5. luokan oppilailla oli myös suuri, 86 %.
Sipoolaiset nuoret kokevat kuitenkin alueensa harrastusmahdollisuudet melko heikoiksi. Jopa kolme neljästä yläkoulu- ja lukioikäisestä tytöstä ja n. 70 % vastaavan ikäisistä pojista kokee, että asuinalueella ei järjestetä kiinnostavaa vapaa-ajantoimintaa nuorille. Toisaalta suuri osa vastaajista myös kertoo, että ei tiedä alueensa harrastusmahdollisuuksista. Alla olevasta kuvakarusellista löydät lisää tutkimustietoa sipoolaisten nuorten kokemuksista harrastusmahdollisuuksiin liittyen.
Sipoolaisille varhaiskasvatusikäisille lapsille teetetyssä kyselyssä kartoitettiin lasten toiveita vapaa-aikaan liittyen. Vastauksiin voi tutustua alla olevassa kuvassa.
Koronapandemia
Koronapandemia on aiheuttanut huolta ja vaikuttanut perhe- ja kaverisuhteisiin sipoolaisilla lapsilla ja nuorilla. Alla olevasta kuvakarusellista löydät lisää tutkimustietoa sipoolaisten nuorten kokemuksista koronapandemiaan liittyen.
Sipoon hyvinvointikertomus 2021–2025 sisältää laajemman katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.
(linkki toistaiseksi vanhaan hyvinvointikertomukseen)