Rakentamislupa

Rakennuksen rakentamiseen on lähes aina oltava rakentamislupa. Rakentamislupaa tarvitaan myös rakennuksen laajentamiseen tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen sekä sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen.

Rakennuslupa vaaditaan lisäksi korjaus- ja muutostyöhön, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin sekä rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamista varten. Tällaisia edellä mainittuja muutoksia ovat voivat olla esimerkiksi WC:n, pesuhuoneen tai saunan rakentaminen, autotallin muutos asuintilaksi, lomarakennuksen muutos ympärivuotiseksi asunnoksi ja kantavan rakenteen tai paloteknisen osastoinnin muuttaminen.

Hankkeiden luvanvaraisuutta käsitellään rakennusjärjestyksessä: luvanvaraisuustaulukko.

Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa (RakL 42 §), jos kohde on:

1. asuinrakennus (myös vapaa-ajanasunto);
2. kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus;
3. kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos;
4. yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä lukuun ottamatta enintään kolme kuukautta paikallaan pidettävää tapahtumarakennetta;
5. vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu;
6. vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite;
7. energiakaivo;
8. erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.

Rakentamislupaa edellytetään myös esim.:

• Käyttötarkoituksen muuttamiseen (mm. talousrakennus asuinrakennukseksi; vapaa-ajan asunto pysyvään asumiseen, omakotitaloksi);
• Perusparannukseen tai muuhun muutos- ja korjaustyöhön (mm. rakennuksen laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, rakentamiseen verrattavissa olevaan kunnostamiseen);
• Uuden savuhormin ja tulisijan rakentamiseen muuhun kuin talousrakennukseen;
• Rivi – ja kerrostalon merkittävä linjasaneeraus.

Rakentamislaissa on säädetty rakentamisen luvanvaraisuuden ja luvan myöntämisen edellytysten lisäksi lupahakemusasiakirjoista, suunnittelijoiden kelpoisuudesta, rakennustyön suorittamisesta sekä rakennushankkeen vastuuhenkilöistä.

Toimi näin

Rakennuslupaa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta, joka antaa asiassa myös neuvontaa.

Rakennuslupaa voi hakea rakennuspaikan haltija, joka voi olla omistaja, omistajan valtuuttama tai rakennuspaikkaa vuokra- tai muun sopimuksen perusteella hallitseva henkilö.

Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on pääsääntöisesti ilmoitettava naapureille. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla. Ilmoitus naapureille voidaan jättää tekemättä silloin, kun hanke on vähäinen tai hankkeen vaikutus ei ole naapurin kannalta olennaista. Naapurikuulemisen tarpeen arvioi rakennusvalvontaviranomainen.

Lupapiste-palvelua voi käyttää kaikkiin rakentamisen lupiin liittyvissä kysymyksissä jo ennen rakennushankkeen aloittamista. Lupapisteen ”Kysy neuvoa” -osiossa luvanhakija voi kysyä muun muassa siitä, onko suunniteltu hanke luvanvarainen.

Rakentamislupapäätös on maksullinen, ks. Rakennusvalvonnan taksa (LINKKI)

Lupa ei velvoita rakentamaan. Jollei rakentamisluvan tarkoittamaa rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa, lupa raukeaa. Määräajat alkavat luvan lainvoimaiseksi tulemisesta.