< Ajankohtaista
21.09.2020

Sipoon sote-lausunto: Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu varsin suurpiirteisesti ja aikataulu on liian kireä

Sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia on esityksessä lainsäädännöksi arvioitu varsin suurpiirteisesti ja yleisellä tasolla. Kasvavien alueiden väestönkasvusta ja muuttoliikkeestä johtuvia tarpeita ei ole huomioitu riittävästi rahoituksessa. Myös rahoitus kaksikielisyydestä on liian matala.

Näin todetaan Sipoon kunnan lausunnossa hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Sipoon valtuusto päätti lausunnosta tänään (21.9.2020).

Sipoon lausunnon mukaan kuntien rahoitukseen sisältyy esitysluonnoksessa myös monia muita ongelmakohtia. Esimerkiksi kunnallisveroa esitetään siirrettäväksi maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien tuloveroprosentteja tasasuuruisesti arvion mukaan 12,63 prosenttia. Tasasuuruisella alentamisella, hyvin ja kustannustehokkaasti sosiaali- ja terveyspalvelunsa hoitaneet kunnat häviävät taloudellisesti. Tuloveroprosentteja tulisi Sipoon mukaan vähentää todellisten sote-kustannusten perusteella. Esitetty verojärjestelmän muutos nostaisi painetta korottaa kunnallisveroa ja heikentäisi Sipoon investointikykyä.

Sipoon lausunnossa mainitaan, että esitysluonnoksessa huolta herättää myös pelastustoimen rahoituksen pieneneminen alueella. Itä-Uudellamaalla pelastustoimen rahoitus pienenisi miltei 25 prosenttia, mikä tarkoittaa nykyisen palvelutason romuttumista. Rahoituksen laskentaperuste ei huomioi Itä-Uudenmaan erityispiirteitä kuten sitä, että alueella sijaitsee ydinvoimalaitos. Sipoon lausunnon mukaan huolestuttavaa on myös valtionohjauksen voimakkuus pelastustoimessa, mikä kaventaisi mahdollisuuksia päättää palvelutasosta paikallisesti.

”Aikataulua tulee myöhentää”

Sipoo katsoo lausunnossaan, että uudistus ei ole toteutettavissa ehdotetussa aikataulussa vuoden 2023 alusta. Lausunnon mukaan ehdotettu aikataulu on liian kireä varsinkin Uudellamaalla ja on kyseenalaista, pystytäänkö huolellinen valmistelu ja vaikutusten arviointi tekemään esitetyssä aikataulussa. Sipoon lausunnon mukaan aikataulua tulee myöhentää ja uudistuksen toimeenpanoa vaiheistaa kansallisesti.

Sipoon lausunnossa todetaan myös, että esitysluonnoksen säännökset eivät turvaa pääosin sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Sipoo arvioi, että mahdolliset palveluverkon karsinnat saattavat jatkossa heikentää palveluiden yhdenvertaista saatavuutta yksittäisen maakunnan sisällä. Maakuntien välisen saatavuuden turvaamista esitys ei Sipoon lausunnon mukaan takaa.

”Kuntapohjainen malli ensisijainen Uudellamaalla”

Uudenmaan osalta Sipoo muistuttaa, että kuntapohjainen malli olisi Uudellamaalla ensisijainen ratkaisu. Jos kuntapohjainen malli ei ole mahdollinen, on Uudenmaan jakaminen ehdotettuun neljään sote-maakuntaan ja Helsingin kaupunkiin Sipoon mukaan parempi ratkaisu kuin yksi Uudenmaan maakunta.


Viimeksi muokattu
21.09.2020