Seutuyhteistyö

På svenska

Uudenmaan maakuntakaava Uusimaa 2050 valmisteilla

 

Kaksiportainen Uusimaa-kaava tulee kattamaan koko Uudenmaan maakunnan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaava kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla.

Uusimaa-kaava on edennyt valmisteluvaiheeseen, ja pyysimme siitä palautetta: lausunnot viranomaisilta ja kommentit osallisilta. Valmisteluaineistoon pääset tutustumaan Uudenmaan liiton verkkosivulla tai Uudenmaan liiton toimistolla 27.2.−13.4.2018.
Maakuntakaava Uusimaa 2050:een voit tutustua tästä.

Tutustu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (pdf)

Kuulutus Uusimaa 2050 kaavan vireilletulosta (pdf)

Uusimaa-kaavaa tehdään uusmaalaisille tutuksi Miksi maakuntakaava on tärkee -videolla. Piirrosvideo kertoo viihdyttävästi maakuntakaavan merkityksestä ja roolista Uudenmaan suunnittelussa.  

Välipäätös

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen maakuntakaavan 12.6.2018. Maakuntahallitus päätti 17.9.2018 määrätä maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen.

Helsingin hallinto-oikeus on antanut asiassa välipäätöksen 19.10.2018. Päätöksellään hallinto-oikeus kieltää maakuntavaltuuston päätöksen täytäntöönpanon. Hallinto-oikeus antaa päätöksen maakuntakaavaa koskeviin valituksiin myöhemmin erikseen.

Välipäätös kumoaa maakuntahallituksen tekemän kaavan voimaansaattamispäätöksen. Kaava-alueella säilyvät voimassa nyt lainvoimaisina olevien maakuntakaavojen merkinnät.

 

Östersundomin maakuntakaava

Östersundom on yksi metropolimaakunnan tärkeistä uusista kasvualueista. Alueen maakuntakaavassa idän suunnan kasvuvyöhyke kytketään osaksi maakunnan muuta aluerakennetta.

Östersundomin alueen maakuntakaava kattaa Helsingin Östersundomista Sipoon Söderkullaan ulottuvan alueen sekä osan Vantaan Länsisalmea.  Kaavassa käsitellään kaikki keskeiset alue- ja yhdyskuntarakenteen teemat, ja se on osa Uudenmaan toista vaihemaakuntakaavaa.

Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Östersundomin maakuntakaavan 12. kesäkuuta 2018.

 

Uudenmaan neljäs vaihemaakuntakaava on hyväksytty

Uudenmaan toinen vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja ja määrittelee maakunnan kasvun suunnat pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on ensimmäinen maakuntakaava, joka kattaa vuoden 2011 alussa yhdistyneen laajan 26 kunnan alueen.

Päättäessään kaavasta maakuntavaltuusto jätti hyväksymättä Helsingistä itään suuntautuvan Östersundomin taajamatoimintojen alueen Sipoon Söderkullaan asti. Östersundomin alueen suunnittelu jatkuu. Vahvistamatta jätetty, kuntien yhteistä yleiskaavaa laajempi vyöhyke on määritelty yhdeksi metropolimaakunnan tärkeimmistä uusista kasvualueista.

Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Maankäytön valinnoilla edistetään myös Uusimaa-ohjelman tavoitteita. Tutustu Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan  kaava-aineistoon.

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 24.5.2017. Maakuntahallitus päätti 21.8.2017, että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Päätöksen lisäksi kuntien tulee kuuluttaa se.

Lisää tietoa neljännestä vaihemaakuntakaavasta Uudenmaan liiton sivuilta.

 

Kaupunkiasumisen kysyntä kasvussa KUUMA-kunnissa

Väljä omakotitaloasuminen on saanut haastajia KUUMA-kuntien asukkaiden asuinhaaveissa.

KUUMA-asuminen 2040 -hankkeessa tehty asukaskysely paljasti, että kunnille ominaisen omakotiasumisen rinnalla kiinnostavat myös kaupunkimainen kerrostaloasuminen ja aiempaa kompaktimpi pientaloasuminen. Hankkeessa tehdyn tilastotarkastelun mukaan vuosina 2006–2016 omakotirakentamisen volyymi on selvästi laskenut seudulla, kun taas kerrostaloasuntojen rakentamisen kasvanut.

Selvityksen keskeinen lopputulema on se, että seudun kunnilla on tarve harkita asumisen kokonaiskonseptia uudelleen, sillä menneiden vuosikymmenien asumisratkaisuilla ei vastata tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Tästä syystä seudun kuntien on kehitettävä uusia asumisen konsepteja ja ratkaisuja, sillä asumispreferenssit urbanisoituvat ja eriytyvät yhä moninaisemmiksi, jolloin asumiseen ei ole enää osoitettavissa yhtä kaikille sopivaa mallia. Selvityksen tulokset jakautuivat kolmeen päätulokseen:

1. seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin

2. asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat

3. kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää

Selvityksessä esitetään seudun kunnille kaksi erilaista asumisen mallia, joilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden muuttuviin asumisen tarpeisiin: 1. urbaanit pikkukaupungit - urbaanien kuntien asumisen malli, jossa tunnistetaan kaupungistumiskehitys voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi sekä 2. monipuolisen asumisen KUUMA-kunnat. Uusilla asumisen malleilla tavoitellaan vetovoimaisempaa KUUMA-seutua.

KUUMA-seutuun kuuluu seuraavat 10 pääkaupunkiseudun kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-seudulla asuu lähes 320 000 asukasta.

KUUMA-asuminen 2040 -hanke on seudun kaavoittajista koostuvan kaavoitusjaoston käynnistämä. Hanke alkoi vuonna 2016 ja sen tulosraportin voit lukea tästä linkistä.

Lisätiedot projektikoordinaattori Jaakko Huttuselta: jaakko.huttunen@jarvenpaa.fi, puh. 040 315 3003

 

HELSINGIN METROPOLIALUEEN KEHITTÄMINEN

Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012 -2015 edellyttämä maankäyttösuunnitelma (MASU) sekä asuntostrategia ovat valmistuneet. Lisäksi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) on valmistunut.

Suunnitelmissa rakentamista ja liikennettä tarkastellaan 14 kunnan muodostamana kokonaisuutena. Helsingin seutua kehitetään yhtenäisenä metropolialueena, jossa on eheä ja ekotehokas yhdys-kuntarakenne. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että vuonna 2050 seudulla on 2 miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa.

Tavoitteena on ohjata väestön kasvusta johtuva liikkumistarpeen lisääntyminen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.  Kun rakentaminen keskitetään hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen ja liikenteen solmukohtiin sekä suositaan täydennysrakentamista, kaupunkirakenne tiivistyy. Tämä tukee kestävää liikkumista sekä vähentää liikkumistarvetta ja tieliikenteen kasvupaineita ja parantaa siten elinkeinoelämän kuljetusten toimivuutta. Helsingin seudun asuntostrategia 2025 ottaa kantaa seudulliseen asuntokysymykseen. Asuntostrategia 2025 asettaa tavoitteita mm. asuntorakentamisen määrälle ja sijainnille, asuntotuotannon rakenteelle, täydentävälle asuntorakentamiselle ja vanhojen alueiden kehittämiselle.

Raportit kokonaisuudessaan:

Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2012 -2015 edellyttämä maankäyttösuunnitelma, MASU2050, raportti

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, HLJ2015, raportti

HELSINGIN SEUDUN ASUNTOSTRATEGIA 2025

 

Viimeksi muokattu 21.08.2019