< Ajankohtaista
01.10.2008

Sipoolla perustellut korvausvaateet Helsingiltä

Noin 30 neliökilometriä Sipoosta siirtyy valtioneuvoston päätöksellä osaksi Helsinkiä 1.1.2009. Korkeimman hallinto-oikeuden rajamuutosta koskevassa ennakkopäätöksessä todetaan, että Sipoolle rajamuutoksesta aiheutuvat täsmälliset menetykset tulee huomioida Helsingin ja Sipoon välillä erikseen toimitettavassa taloudellisessa selvityksessä.

 

Sen enempää kuntajakolaissa kuin valtioneuvoston päätöksestäkään ei ilmene tarkkaan, miten Helsingin pitäisi korvata Sipoolle rajasiirrosta aiheutuvat menetykset. Helsingin ja Sipoon välinen rajansiirto on käytännössä ensimmäinen tilanne, jossa asiaa joudutaan pohtimaan nykyisen lain voimassa ollessa.

 

Nyt voimassa olevan kuntajakolain perusteluissa on todettu, että rajansiirtotapauksiin liittyviä taloudellisia selvityksiä koskevat periaatteet säilyvät aiempaa lakia vastaavina. Sipoo on perustaa vaateensa tähän. Sipoo on käyttänyt arvioinnissa hyväkseen sisäministeriön asettaman selvitysmies L.O.Johanssonin selvitystä vuodelta 1972. Johanssonin toimeksianto oli laskea aikanaan, mitä korvauksia Helsingin pitäisi maksaa Helsingin kaupungin ja sen naapurikuntien (mm. Sipoon) rajojen tarkistamisen yhteydessä, jota Helsinki oli ehdottanut. Johanssonin esittämät periaatteet hyväksyttiin aikanaan yleisesti, vaikka rajansiirtoja ei lopulta tapahtunutkaan.

 

Helsinki taas on halunnut käyttää kuntajakolaista hyvin ahdasta tulkintaa, johon vedoten se ei ole valmis korvaamaan Sipoolle rajansiirrosta mitään. Helsinki on kuitenkin ilmoittanut voivansa ottaa Sipoon luovutusalueen infrastruktuurin ja palvelurakennusten rakentamiseen kohdistuneet lainat vastattavakseen.

 

Kun kuntalainat eivät ole käytännössä koskaan korvamerkittyjä johonkin käyttötarkoitukseen, on Sipoon hyvin vaikea osoittaa lainojensa kohdistuvan luovutusalueelle. Helsinki onkin siksi katsonut oikeaksi ottaa vastuulleen 10 prosenttia kaikista Sipoon lainoista, koska Lounais-Sipoossa asuu noin 10 prosenttia Sipoon asukkaista. Helsingin laskemissa esiintyvä 4,5 miljoonan korvaus on siis 10 prosenttia Sipoon talousarviolainoista, joita on yhteensä 45 miljoonaa euroa. Helsingin kanta on Sipoon mielestä outo. Helsingin kannan mukaanhan korvaus perustuu otetun lainan eikä saadun omaisuuden määrään. Eli jos tehdään koulu kassavaroilla, siitä ei tarvitse korvata mitään, mutta jos tehdään koulu sadan prosentin lainalla, saadaan parhaimmillaan sadan prosentin korvaus.

 

Sipoon katsoo olevansa oikeutettu korvauksiin

- rakennetuista kiinteistöistä irtaimistoineen sekä rakentamattomista kiinteistöistä

- kunnallistekniikasta

- menetetystä liiketoiminnasta

- menetetyistä verotuloista

- menetetystä maanjalostuksen arvosta ja

- maanjalostuksen tulevasta hyödystä.

 

Sipoon arvion mukaan Helsingin pitäisi korvata Sipoolle rajansiirron takia 100 - 200 miljoonaa euroa. Summasta noin 100 miljoonaa toteutuu välittömästi. Maanjalostuksen arvon menetys ja tuleva maanjalostuksen hyöty olisivat Sipoon kannalta optio, joka ehkä konkretisoituu Helsingin kehittäessä aluetta Sipoon sijaan.


Kiinteistöt ja kunnallistekniikka

 

Sipoon kunta on investoinut viime vuosina voimakkaasti Lounais-Sipooseen sekä alueen että muun Sipoon kasvua varten. Alueelle on rakennettu sekä infrastruktuuria että palvelurakennuksia. Infrastruktuuria ovat esimerkiksi kadut sekä vesi- ja viemärijohdot. Palvelurakennuksiin kuuluu mm. Sakarinmäen palvelukeskus. Puolueettomat arvioitsijat ovat laskeneet siirtyneen kunnallistekniikan käyväksi arvoksi 21,9 miljoonaa euroa ja Helsingille siirtyvien rakennusten ja maa-alueiden arvoksi 23,2 miljoonaa euroa. Näistä tulevat menetykset ovat yhteensä 45,1 miljoonaa euroa.

 

Sipoo on korostanut omassa selvityksessään tältä osin seuraavia asioita:

 

- infrastruktuurirakenteet on tehty lähinnä Landbohon ja Karhusaareen. Helsingin väite, että alueen asukkaat olisivat maksaneet investoinnit, on perusteeton kahdesta syystä. Ensiksi ko. alueiden asukkaat ovat asuneet Sipoossa vielä niin vähän aikaa, että he eivät ole ehtineet ”kuolettaa” investointeja verotuloillaan. Toiseksi infrastruktuuri on mitoitettu selvästi suuremmalle asukasmäärälle kuin alueella nyt on. Helsinki voi nyt hyödyntää tämän vapaan kapasiteetin omaksi hyväkseen.

 

- Lounais-Sipoo on ollut sijainniltaan erinomainen koko Sipoon palvelutarjontaan ajatellen. Esimerkiksi lähes uusi Sakarinmäen palvelukeskus on tehty koko Etelä-Sipoon tarpeisiin ja tukemaan Sipoon tulevaa kehitystä. Rajasiirron takia Sipoo joutuu rakentamaan eteläisen osansa palvelunsa ja siihen tarvittavat tilat monilta osin uudelleen. Helsingin kanta tarkoittaisi, että Helsinki saa palvelurakennukset käytännössä ilmaiseksi ja Sipoolle jäävät rakentamiseen otetut velat.

 

- Sipoo joutuu rakentamaan sekä palvelutarjonnan että infrastruktuurin monilta osin uudestaan rajansiirron takia. Tästä syntyy Sipoolle sekä haittaa että kuluja, joista Sipoon pitäisi saada korvaus.

 

- Korvauksen laskennassa ainoa kestävä periaate on jälleenrakentamisarvo. Sipoo ei hae siis hae minkäänlaista voittoa menetyksistään.


Liiketoiminta

 

Sipoon kunnalla on luovutusalueella liiketoimintaa, jonka kunta menettää alueluovutuksen yhteydessä. Edellä mainitussa L.O.Johanssonin selvityksessä on pidettiin oikeana korvata tällaiset menetykset kertomalla vuosituotto kertoimella 4,5. Tästä saadaan korvausvaateeksi tältä osin 0,6 miljoonaa euroa.


Verotulojen menetys

 

Sipoo on saanut luovutettavalta alueelta sekä kunnallis- että kiinteistöverotuloja enemmän kuin muista kunnan osista suhteutettuna asukaslukuun. Alueluovutuksesta syntyy kunnalle vuodessa 10,3 miljoonan euron vuosittaiset verotulomenetykset vuoden 2006 verotustietojen perusteella. Vuosi 2006 on viimeinen, jolta on saatavissa vahvistetut verotustiedot.

 

Edellä mainitussa L.O.Johanssonin sisäministeriön toimeksiannosta tekemässä selvityksessä pidettiin oikeana, että rajasiirrossa uusia alueita saava kunta korvaisi verotulojen menetykset alueita luovuttavalle kunnalle 4,5 vuoden ajalta. Tähän perustuen Sipoo katsoo olevansa oikeutettu 46,4 miljoonan euron korvauksiin.


Pitkän aikavälin menetykset

 

Kiinteistöjen, kunnallistekniikan, liiketoiminnan ja verotulojen menetyksestä on laskettavissa yksilöidysti yhteensä noin 100 miljoonan euron menetykset. Loput Sipoon vaatimuksista liittyvät Sipoon menetyksiin sen takia, että Helsinki pääsee nyt kaavoittamaan Lounais-Sipoon Sipoon sijaan. Sipoo katsoo olevansa oikeutettu optioon kohtuullisesta osuudesta alueen maanjalostuksen tuotoista. Sipoo menettää nyt sen hyödyn, jonka se olisi saanut oman yleiskaavansa ja siihen pohjautuvan tarkemman kaavoituksen myötä. Sipoon alueelle tekemän oman yleiskaavan tuottaman nettohyödyn arvo voidaan määrittää VTT:n tekemien laskelmien perusteella.

 

Lopullinen Helsingin Lounais-Sipoosta saama taloudellinen hyöty toteutuu vasta alueen kaavoittamisen ja rakentamisen myötä. Siksi Sipoon mielestä pitäisi määrittää tässä vaiheessa vain periaate, jonka mukaan kaavoittamisesta saatu hyöty jaetaan aikanaan Helsingin ja Sipoon kesken. Hyvänä perusteena laskelmalle olisi Sipoon mielestä Helsingin oma esitys, jonka se teki Nikkilässä omistamiensa maiden kehittämisestä saatujen hyötyjen jakamisesta.

 

Sipoo korostaa, että maanjalostuksesta tulevien hyötyjen korvaus määräytyy sen mukaan, miten hyvin Helsinki onnistuu Lounais-Sipoon kehittämisessä. Lopputulos on Sipoon kannalta joko nolla tai jotakin sen yli.


Viimeksi muokattu
07.12.2018