-On tehty paljon töitä, haettu tuloja ja karsittu menoja, jotta saavuttaisimme positiivisen tuloksen ensi vuonna ja kunnan talous olisi tasapainossa, sanoo kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan Kaj Lindqvistin mukaan haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kunnan palvelut säilyvät ennallaan.

-Toivottavasti ennusteet suhdanteiden parantumisesta vuoden 2025 aikana toteutuvat, ja sen myötä verotulot ja tontinmyyntitulot lisääntyvät, Lindqvist toteaa.

Kustannukset 4 000 euroa per sipoolainen

Yhtä asukasta kohti Sipoo käyttää rahaa noin 4000 euroa. Tämä on lähes sata euroa enemmän kuin nyt kuluvana vuonna.

Varhaiskasvatukseen ehdotetaan satsattavan ensi vuonna noin 19,9 miljoonaa euroa. Tulevana vuonna aiotaan muun muassa etsiä ratkaisuja tilatarpeisiin Nikkilän alueella. Varhaiskasvatuksen toimiala pyrkii myös kehittämään sekä työvoiman vetovoimaa että pitovoimaa.

Koulutuksen toimialan palveluihin, kuten perusopetukseen ja lukiokoulutukseen, kunta käyttäisi ehdotuksen mukaan 34,7 miljoonaa euroa. Koulutuksen toimialalla pyritään ensi vuonna ylläpitämään nykyinen palvelutaso ja samalla supistamaan henkilöstökulujen kasvu inflaatiotasolle.

Arjen ja vapaa-ajan toimialan palveluihin, eli hyvinvointipalveluihin, kulttuurin- ja vapaa-ajan palveluihin sekä työ- ja elinkeinopalveluihin, ehdotetaan varattavaksi 12,9 miljoonaa euroa. Toimialalla keskitytään ensi vuonna erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen Sipoo-mallin avulla. Toimiala satsaa myös esimerkiksi paikallisten yritysten kilpailukyvyn tukemiseen elinkeino-ohjelman ja matkailusuunnitelman avulla.

Yritystonttien tarjontaa vahvistetaan

Yhdyskunnan ja ympäristön palveluihin, eli esimerkiksi kaavoitukseen, katuihin ja viheralueisiin sekä rakennus- ja ympäristövalvontaan, kunta käyttäisi ehdotuksen mukaan noin 11,8 miljoonaa euroa. Toimialalla satsataan muun muassa yritystonttien tarjonnan vahvistamiseen, hankintojen kehittämiseen ja uuden rakentamislain tuomien muutosten toteuttamiseen.

Konsernipalveluihin, kuten digihallintoon, talous-, henkilöstö- ja hallintopalveluihin, ehdotetaan käytettävän noin 10 miljoonaa euroa. Konsernipalveluissa järjestetään ensi vuonna kunta- ja aluevaalit ja satsataan muun muassa rekrytointiprosessien kehittämiseen.

Henkilöstömenoissa varaudutaan mahdollisiin yleisiin palkankorotuksiin ja niihin varataan 49,2 miljoonaa euroa ensi vuonna. Verotuloja Sipoon odotetaan saavan 62,8 miljoonaa euroa.

Ensi vuosi on ensimmäinen vuosi, jolloin työnhakijoille ja yrityksille sekä muille työnantajille tarjottavat työvoimapalvelut ovat Sipoon ja Keravan työllisyysalueen vastuulla. Työttömien niin sanotun sakkomaksujärjestelmän suuruudesta Sipoolle on vielä epävarmuutta. Siihen on ehdotettu varattavaksi 1,6 miljoonaa euroa.

Lainakanta ja korkomenot ovat kasvamassa

Kunnan lainakannan arvioidaan kasvavan 11,3 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Vuoden 2025 lopussa lainakanta olisi noin 123,9 miljoonaa euroa ja vuoden 2027 lopussa 141,5 miljoonaa euroa.

-Kunnan vuosikate ei enää riitä investointien rahoittamiseen, vaan kunta joutuu rahoittamaan investointeja ottamalla lisää pitkäaikaista lainaa, Grannas kertoo.

Yhtä asukasta kohti lainamäärä olisi 5 350 euroa. Lainakannasta aiheutuvat korkomenot nousevat kuluvan vuoden arvioidusta 1,97 miljoonasta eurosta 2,73 miljoonaan euroon vuoteen 2027 mennessä.

Sipoo investoi yhä vahvasti kaava-alueiden toteuttamiseen

Sipoon bruttoinvestoinnit ensi vuonna olisivat ehdotuksen mukaan 24,7 miljoonaa euroa. Summa sisältää myös Sipoon Veden investoinnit.

-Investoinnit on suunniteltu siten, että kaavahankkeiden toteuttaminen mahdollistuu, elinkeinoelämää tukevien hankkeiden edellytykset ovat olemassa ja välttämättömät investoinnit toteutetaan, Grannas kertoo.

Kunta satsaa rahaa etenkin tonttituotantoon ja kaava-alueiden infrastruktuurin rakentamiseen, kuten katujen rakentamiseen.  Infrastruktuuriin ja rakennuksiin investoidaan noin 16 miljoonaa euroa. 

Vuoden 2025 merkittävimpiä hankkeita ovat Taasjärven itäpuolen kaava-alueen toteuttaminen, Metsärinteen kaava-alueen toteutukseen varautuminen ja Nikkilän kartanon keskuksen kokoojakadun ja radan alituksen toteutukseen varautuminen. Rakennusinvestoinneissa on varattu Miilin liikuntahallin suunnittelun viimeistelyyn ja rakennusurakan aloittamiseen ensi vuodelle 3,4 miljoonaa euroa. Lisäksi on varauduttu Söderkullan tekojään rakentamiskuluihin 0,6 miljoonalla eurolla.

Kunnan peruskorjausinvestointien määrä on ollut korkealla tasolla viime vuosina ja nyt se laskee. Loppuvuodesta 2024 selvitetään Lukkarin koulukiinteistön kuntoa ja kiinteistön mahdollisen peruskorjauksen hankesuunnitteluun on varattu 0,1 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Koko taloussuunnitelmakaudella 2025–2027 tehtävistä investoinneista noin 59 prosenttia menee infrastruktuuriin, noin 36 prosenttia palvelurakentamiseen ja noin 5 prosenttia liikuntapaikkarakentamiseen.

Linkit:
Talousarvio kunnanhallituksen esityslistalla