Uutiset

Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle etenee

08.11.2024 klo 11:33

Keravan ja Nikkilän välisen henkilöjunaliikenteen suunnittelu etenee. Ratayhteyden aluevarausselvitys on nyt saatu valmiiksi. Aluevarausselvityksen ansiosta on saatu aiempaa tarkempaa tietoa siitä, mitä toimia henkilöliikenteen avaaminen vaatii sekä itse radan että asemien osalta.

Aluevarausselvityksessä on tutkittu vaihtoehtoisia ratkaisuja henkilöjunaliikenteen avaamiseen ja valittu niistä kustannustehokkaimmat ratkaisut. Sipoo on teettänyt aluevarausselvityksen yhteistyössä Keravan ja Väyläviraston kanssa.

Selvityksessä katsotaan, että kaikki nykyiset teiden ja radan väliset tasoristeykset korvataan uusilla liikennejärjestelyillä. Keravalle rakennettaisiin kolme uutta radan alitusta tai ylitystä ja Sipooseen neljä.

Talman ja Nikkilän tulevien asemien kohdalle tehtäisiin kaksi vajaan kilometrin pituista ohitusraidetta. Raiteiden väliin rakennettaisiin asemalaiturit ali- tai ylikulkuineen.

Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu Vaahteramäkeen paikkaa mahdolliselle asemavaraukselle. Keravan asemalle vaadittavat laituri- ja raidemuutokset on myös tutkittu selvityksessä.

Eri ratkaisuvaihtoehdoista riippuen henkilöjunaliikenteen avaamisen kustannusten on arvioitu olevan Sipoon puolella noin 32–33 miljoonaa euroa ja Keravan puolella noin 22 miljoonaa euroa.

– Sipoon kunta lähtee siitä, että valtio osallistuu näihin kustannuksiin merkittävällä panoksella, sanoo kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Henkilöjunaliikenteen aloitus Keravan ja Nikkilän välisellä rataosuudella on Sipoon kuntastrategian 2022–2025 keskeisimpiä tavoitteita. Henkilöjuna pysähtyisi osuudella Keravan ja Nikkilän välillä Keravan Ahjossa sekä Sipoon Talmassa.

Keravan ja Nikkilän välisellä radalla (KeNi-radalla) on nykyään tavaraliikennettä, mutta henkilöjunaliikenne on rajoittunut tähän saakka muutaman kerran vuodessa ajettuihin nyttemmin loppuneisiin museojunien vuoroihin. Henkilöjunaliikenteen aloittaminen edellyttää liikenteellistä suunnittelua, radan teknistä suunnittelua, asemanseutujen kaavoitusta sekä tiivistä yhteistyötä erityisesti Keravan kaupungin, HSL:n, Väyläviraston sekä muiden valtion toimijoiden kanssa.

MAL-sopimuksessa rahoitusta suunnitteluun

Ratayhteyden suunnittelu saa tukea myös tuoreesta Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksesta, jossa KUUMA-kunnille osoitetaan valtion rahoitusta alueen väyläverkon investointihankkeiden suunnitteluun, eli muun muassa KeNi-radan suunnitteluun. KeNi-rata on KUUMA-seudun keskeisimpiä strategisia liikennehankkeita. MAL-sopimus on parhaillaan kuntien hyväksymiskäsittelyssä ja Sipoon kunnanvaltuusto käsittelee asiaa kokouksessaan 11.11.

-Olen tyytyväinen, että tämän Sipoolle erittäin tärkeän KeNi-radan suunnittelua saadaan vietyä nyt vauhdilla eteenpäin sekä MAL-sopimuksen että tuoreen aluevarausselvityksen myötä, Grannas sanoo.

Nyt valmistuneen aluevarausselvityksen jälkeen suunnittelu jatkuu henkilöjunaliikenteen tarveselvityksen ja liikennöintisuunnitelman päivityksellä yhdessä HSL:n ja Keravan kaupungin kanssa. Tämän jälkeen vuorossa on ratasuunnittelu, joka saadaan MAL-sopimuksen rahoituksen myötä käynnistettyä.

Keravan ja Nikkilän välisen henkilöjunaliikenteen avaamisen tilannekatsaus ja valmistunut aluevarausselvitys annetaan Sipoon maankäyttöjaostolle tiedoksi keskiviikkona 13. marraskuuta. Myöhemmin tilannekatsaus ja selvitys annetaan myös kunnanhallitukselle.

Aluevarausselvitys ja lisätiedot:
Maankäyttöjaoston esityslista

Muut linkit:
Ympäristöministeriö: MAL-sopimukset
KUUMA-seudun verkkosivut

Viimeksi muokattu 08.11.2024

Uutiset

Sipoon osallistuvan budjetoinnin #MunSipoo -hankkeen ideoiden toteutus on loppusuoralla

07.11.2024 klo 12:30

Oletko jo käynyt kokeilemassa Söderkullaan sijoitettuja uusia ulkokuntoilulaitteita? Entä oletko jo huomannut Nikkilässä Ison Kylätien varrelle hiljattain rakentuneen asukaspuiston? Kunta kutsuu asukkaat tutustumaan hankkeen myötä toteutettuihin asukasideoihin!

Kuluvan vuoden osallistuvan budjetoinnin hankkeessa toteutettaviksi äänestetyt asukasideat on saatu pääosin valmiiksi. Nikkilän osallistuvan budjetoinnin kohteessa on vielä jäljellä alueen viimeistelytöitä.

Maaliskuussa 2024 kolmatta kertaa käynnistyneessä #MunSipoo -hankkeessa kehitettiin tänä vuonna väliaikaisesti tyhjillään olevien tonttien viihtyisyyttä Nikkilässä entisen linja-autoaseman alueella (Iso kylätie 30) ja Söderkullassa puretun Opintien koulurakennuksen paikalla (Opintie 6).

Toukokuussa äänestettävänä olleet asukasideat keräsivät sipoolaisilta yhteensä vajaa 500 ääntä. Budjettia ideoiden toteutukselle oli varattuna 50 000 euroa.

Uudet ulkokuntoilulaitteet Söderkullaan

Söderkullan osallistuvan budjetoinnin kohteeseen toivotut ulkokuntoilulaitteet on saatu toimitettua paikoilleen, ja ne ovat asukkaiden vapaassa käytössä. Säädettävillä painoyksiköillä varustetut kotimaiset Omnigym Oy:n ulkokuntoilulaitteet käsittävät vaakasoutu-, ojentajapunnerrus-, penkkipunnerrus- ja multilift-laitteet.

Saman valmistajan ulkokuntoilulaitteita löytyy myös sekä Nikkilän keskusurheilukentän (Urheilutie 1, 04130 Sipoo) että Söderkullan kuntoportaiden (Söderkullantie 732, 01150 Söderkulla) yhteydestä ulkokuntoilupaikoilta.

Puretun koulurakennuksen paikalle jääneelle tyhjälle tontille sijoitetut uudet ulkokuntoilulaitteet tullaan aikanaan sijoittamaan uuteen soveltuvaan kohteeseen tontin rakentamisen käynnistyessä.

Nikkilän asukaspuistokokonaisuus tarjoaa monipuolista tekemistä

Nikkilän entisen linja-autoaseman paikalla olevalle tyhjälle tontille äänestettiin kaikenikäisille asukkaille tarkoitettu kohtaamispaikka, joka tarjoaa mahdollisuuksia yhteiselle tekemiselle ja yhdessäololle. Idean valikoitumisen jälkeen asukaspuiston yksityiskohtia tarkennettiin ja kohteelle laadittiin yleispiirteinen suunnitelma. Suunnittelun pohjalta tontti päätettiin jakaa puisto-osan ja äänestyksessä paljon toivotun tekniikkaradan kesken. Lisäksi puisto-osan kulmasta löytyy luonnonkivillä rajattu väliaikainen pysäköintialue.

Asukaspuiston puisto-osa saatu hiljattain valmiiksi viherrakennustöiden, puistokalustuksen ja kausi-istutusten osalta. Tontille on sijoitettu muun muassa pöytäryhmiä, penkkejä, viljelylaatikoita, tasapainoilukiviä ja istuinpöllejä. Puisto-osaan on mahdollisesti luvassa vielä pieniä lisäyksiä kevään 2025 aikana käytössä olevan budjetin tarkentuessa loppuvuodesta.

Puisto-osan rakentamisessa käytetyistä rakennus- ja maamateriaaleista iso osa on kierrätetty kunnan muista työmaakohteista.

–Viljelylaatikoiden rakentamisessa on hyödynnetty materiaalitoimitusten mukana tulleita kuormalavoja ja päiväkotien korjattavien aitojen purkulautoja. Puistoon tilattuja kalusteita on puolestaan täydennetty välivarastoinnissa olevilla kalusteilla, ja tontille sijoitellut kaikki tasapainoilu- ja aluerajauskivet ovat peräisin lähialueiden työmailta. Lisäksi istuimina ja ajoesteinä toimivat puunrungot ovat alun perin Ruxin metsästä raivattuja kirjanpainajakuoriaisten vahingoittamia kuusia, vihertöiden esimies Liisa Teijonsalo kertoo.

Puistosuunnitelman mukaisesti tontin eteläpäätyyn rakennettava lasten ja nuorten pyöräilyyn soveltuva tekniikkarata on vielä toteutusvaiheessa. Pyörällä kierrettävälle hiekkapintaiselle tekniikkaradalle on tarkoitus sijoittaa muun muassa kumpareita ja erilaisia ajoväyliä.

Kunta tiedottaa tekniikkaradan valmistumisen etenemisestä kanavissaan.

Isot kiitokset kaikille osallistuvan budjetoinnin hankkeen ideointi- ja äänestysvaiheeseen osallistuneille asukkaille sekä ideoiden toteutukseen osallistuneelle kunnan henkilökunnalle!

Viimeksi muokattu 16.12.2024

Uutiset

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestää Kilpilahti24-harjoituksen 14.11.2024

06.11.2024 klo 08:34

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestää torstaina 14.11. Kilpilahti24-valmiusharjoituksen. Sipoon kunta osallistuu harjoitukseen.

Kilpilahti24-harjoitus on nimensä mukaisesti Kilpilahden teollisuusalueella tapahtuva suuronnettomuusharjoitus, jonka järjestämisvastuu on pelastustoimella. Harjoitus on pelastuslain ja ulkoisia pelastussuunnitelmia koskevan asetuksen mukainen, ja se tulee järjestää kolmen vuoden välein. Harjoituksella ole vaikutuksia alueen asukkaiden elämään.

Kuva: Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen arkisto

Harjoitus toteutetaan yhdessä alueen toiminnanharjoittajien, viranomaisten ja muiden toimintaan osallistuvien tahojen yhteistyönä. Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella toiminnanharjoittajan omatoimista varautumista, pelastustoiminnan johtamista suuronnettomuustilanteissa sekä laaja-alaista viranomaisten ja muiden toimintaan osallistuvien tahojen toiminnan yhteensovittamista.  

–  Harjoituksen aikana toteutetaan teollisuusalueella laaja pelastustoimen kenttäharjoitus, johon osallistuu useita teollisuuspalokunnan, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, ensihoidon sekä poliisin kenttäyksiköitä, kertoo harjoituksen johtaja palopäällikkö Toni Nurmivaara Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Sipoo mukana evakuointiharjoituksessa

Kilpilahti24-harjoituksen yhteydessä järjestetään myös erillinen evakuointiharjoitus, johon osallistuu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lisäksi, Porvoon kaupunki, Sipoon kunta ja kolmannen sektorin toimijoita.  

–  Valmiusharjoitusten tarkoituksena on testata ja parantaa organisaation valmiutta toimia erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten erilaisissa onnettomuuksissa, sanoo Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valmiuspäällikkö Juha Alander. Harjoitukset ovat merkittävin keino nostaa esille kehittämiskohteita operatiivisessa toiminnassa, mutta myös esimerkiksi yhteistyössä tai resurssien hallinnassa, Alander jatkaa.

Osa harjoituksesta näkyy konkreettisesti katukuvassa esimerkiksi evakuoinnin harjoittelemisena alueella, ja osa tapahtuu niin sanotusti työpöytäharjoituksena, jolloin harjoitusta toteutetaan sähköisesti toimijoiden omissa järjestelmissä, jotka olisivat käytössä oikeassakin tilanteessa.

Viimeksi muokattu 06.11.2024

Uutiset

Sipoon kunta vastustaa hyvinvointialueen suunnitelmaa lakkauttaa ikääntyneiden asumispalveluita Nikkilässä

05.11.2024 klo 10:53

Sipoon kunta toteaa lausunnossaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle, ettei senioriasuntojen Suvituulen ja Suvirinteen vuokrasopimuksen irtisanomiseen ole riittäviä perusteluja. Kunnanhallitus päätti kunnan vastineesta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelman luonnokseen maanantaina 4.11.2024.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on esittänyt palveluverkkosuunnitelmansa luonnoksessa lakkautettavaksi Sipoon seniorikeskuksen yksiköistä Suvituulen ja Suvirinteen. Perusteluiksi lakkautukselle on kirjattu talous ja kiinteistön kunto.

Sipoon kunta pitää palveluverkkosuunnitelman taustalla olevia linjauksia ja hyvinvointialueen talouden tasapainottamista kannatettavina ja myönteisinä asioina.

– Samalla Sipoo näkee, että hyvinvointialueella pitää olla riittävää omaa senioripalvelua myös Sipoossa. 75-vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan kasvavan voimakkaasti erityisesti Sipoossa, ennusteiden mukaan kokonaiset 85 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Sipoon kunta katsoo, ettei tällä hetkellä ole riittäviä perusteluja senioriasuntojen vuokrasopimuksen irtisanomiseen.

Lausunnossaan hyvinvointialueelle Sipoon kunta toteaa, että kunnalla ja kunnan omistamalla kiinteistöosakeyhtiöllä on valmius tehdä jo aiemmin sovittuja korjauksia Suvituulen ja Suvirinteen tiloihin. Korjaukset voidaan toteuttaa muuttamatta rakennuksen vuokraa. Lisäksi kunta toteaa olevansa valmis tekemään tarvittaessa vuokrankorjauksia.

-Huomioiden tämän edellytämme, että hyvinvointialue jatkaa neuvotteluja Sipoon kunnan kanssa Nikkilän senioriasumisen tulevaisuudesta, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist.

Kunta on valmis tukemaan hyvinvointialueen kulujen vähennystä muilla tavoin

Sipoo painottaa lausunnossaan suhtautuvansa myönteisesti tiettyjen muiden hyvinvointialueelle vuokrattujen tilojen vuokrasopimusten purkamiseen, kuten esimerkiksi Ratatuvan sopimuksen purkamiseen. Kunnan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen välillä on voimassa lukuisia vuokrasopimuksia.

-Sipoon kunta suhtautuu myönteisesti hyvinvointialueen kulujen vähennykseen ja osa sopimuksista voidaan päättää, lausunnossa todetaan.

Sen sijaan ikääntyneiden asumispalveluiden lakkauttamiseen ja niiden vuokrasopimusten purkamiseen ei kunnan mielestä ole riittäviä perusteluja. Sipoo katsoo myös, että ikääntyneiden asumispalveluille on tarve lähivuosina Nikkilässä väestön kasvun ja etenkin yli 64-vuotiaiden määrän kasvun myötä.

Viimeksi muokattu 05.11.2024

Uutiset

Putkirikko korjattu Söderkullassa – Erillinen vedenjakelu noin klo 20.00 alkaen

01.11.2024 klo 11:00

Putkirikko on saatu korjattua ja vedenpaineiden pitäisi palautua vähitellen. Katkon seurauksena voi esiintyä veden laatuhäiriöitä (värjäytynyttä ja sameaa vettä, ilmaa vesijohdossa) parin vuorokauden ajan lähialueella. Asiakkaita pyydetään juoksuttamaan vettä, kunnes se on kirkasta.

Erillinen vedenjakelu järjestetään 1.11. noin klo 20-23 osoitteessa Rautatiekuja 4. Oma astia mukaan.

Opintiellä kaivettiin vesijohto rikki tänään (1.11.2024). Putkirikon vuoksi vedenjakelussa on ollut katkos Söderkullan ja Etelä-Sipoon alueella.

Sipoon Vesi
050 55 44 538

Viimeksi muokattu 02.11.2024

Uutiset

HSL tiedottaa: HSL perustaa uuden E-vyöhykkeen Tuusulan ja Sipoon pohjoisosiin sekä Järvenpäähän

30.10.2024 klo 15:36

HSL ottaa käyttöön vuoden 2025 aikana uuden E-vyöhykkeen, johon kuuluvat Tuusulan ja Sipoon pohjoisosat sekä Järvenpää. Alueet ovat aiemmin kuuluneet D-vyöhykkeeseen.

Kuva: Suvi Suovaara

Yhdenmukaistamme samalla lippujärjestelmäämme eri vyöhykkeiden välillä. E-vyöhykkeen käyttöönoton jälkeen myös D-vyöhykkeellä matkustavien on hankittava vähintään kahden vyöhykkeen lippu. D-vyöhykkeellä tämä tarkoittaa vähintään DE- tai CD-lippua.

Teemme muutoksen siksi, että HSL-alueen ulkopuolelta Järvenpäästä matkustavien liput eivät olisi kohtuuttoman edullisia suhteessa muualta HSL-alueelta matkustaviin. Järvenpää ei ole HSL:n jäsen, mutta kaupungin asukkaat ovat voineet käyttää HSL:n kertalipputuotteita, joita HSL:n jäsenkunnat suventoivat.

Uuteen E-vyöhykkeeseen kuuluvat HSL-alueella Tuusulan ja Sipoon pohjoiset osat. Tuusulan taajamista E:lle siirtyvät Kellokoski ja Jokela. Lisäksi E-vyöhykkeen sisältävällä lipulla voi matkustaa Järvenpään alueella lähijunissa ja HSL:n busseissa. Lähijuna-asemista E-vyöhykkeeseen kuuluvat Jokela, Ainola, Järvenpää, Saunakallio ja Haarajoki.

Uusi E-vyöhyke tulee käyttöön vuoden 2025 aikana, mutta ei vielä vuodenvaihteessa. Lisäksi käyttöön tulevat uudet vyöhykeyhdistelmät ABCDE, BCDE, CDE ja DE. Tarkka vyöhykeraja Tuusulan ja Sipoon sisällä määritellään ennen vyöhykkeen käyttöönottoa.

Lippuihin ja hinnoitteluun muutoksia vuodenvaihteessa

Lippujen hinnat nousevat 1.1.2025 keskimäärin 8 prosenttia. Lippuihin tulee myöhemmin vuoden 2025 aikana myös yksittäisiä muita muutoksia.

Esimerkiksi aikuisten AB-kertalippu maksaa 3,20 euroa ja ABCD-kertalippu 4,80 euroa. Aikuisten 30 vuorokauden AB-kausilippu puolestaan maksaa 72,10 euroa kertaostoksena ja vastaavasti ABCD-vyöhykkeillä 118,80 euroa. Kausilippuja voi jatkossakin ostaa sovelluksesta jatkuvana säästötilauksena hieman alennettuun hintaan.

Lue lisää lipuista ja hinnoista HSL:n verkkosivuilta.

Viimeksi muokattu 30.10.2024

Uutiset

Söderkullan kaavarungon asukastilaisuus Miilissä 7.11. klo 17-19

30.10.2024 klo 12:57

Söderkulla kasvaa ja kehittyy – nyt sinulla mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä tulevaisuuden Söderkulla näyttää! Järjestämme työpajatilaisuuden Miilin koulukeskuksessa torstaina 7.11. kello 17–19. Tilaisuudessa esitellään muun muassa kevään asukaskyselyn perusteella laaditut skenaariovaihtoehdot, joihin haluamme kuulla sinun näkemyksesi ja ideasi.

Kuva: Röni-Kuva Oy

Työpajan tiedot:

  • Aika: 7.11.2024, kello 17.00-19.00
  • Paikka: Miilin sivistyskeskus, Söderkullan koulutie 7, 01150 Söderkulla. Kulku pääovista Söderkullan koulutien puolelta.
  • Tilaisuus on avoin kaikille, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tarjolla on pientä purtavaa ja kahvia.

Tilaisuus alkaa 30 min alustuksella, jonka jälkeen on teemapistetyöskentelyä klo 17.30 alkaen. Voit osallistua niin koko tilaisuuteen, kuin myös piipahtaa ohikulkumatkalla kommentoimaan teemapisteelle sinulle tärkeää asiaa esimerkiksi viheralueisiin, liikenteeseen, asuinalueisiin tai palveluihin liittyen!

Mikä on kaavarunko?

Kaavarunko on Söderkullan alueen (Söderkulla, Eriksnäs) alueidenkäytön tulevaisuuden kehityskuva, jolla ohjataan tulevaa asemakaavoitusta. Kaavarungossa esitetään tärkeimmät taajaman rakenteen kehittymisen periaatteet, kuten tulevat kasvualueet, liikenneverkko ja alueen virkistysalueverkosto. Kaavarungon ratkaisut ovat suuntaa antavia ja tavoitteellisia.

Tutustu kaavarungon aineistoihin: www.sipoo.fi/kr4.

Viimeksi muokattu 30.10.2024

Uutiset

Sipoon kunta järjestää jatkossa ruotsinkielistä esiopetusta Etelä-Sipoossa Söderkulla förskolan ja Gumbostrands skolan yhteydessä

29.10.2024 klo 09:32

Syksystä 2025 alkaen Sipoon kunta järjestää ruotsinkielistä esiopetusta ja täydentävää varhaiskasvatusta Etelä-Sipoossa sekä Söderkulla förskolan yhteydessä Miilissä että Gumbostrands skolan yhteydessä Gumbontalossa. Sivistysvaliokunta on päättänyt järjestämispaikoista kokouksessaan 28.10.2024.

Kuva: Henna Salminen

-Päätöksellä taataan esiopetustilojen riittävyys kaikille ruotsinkieliseen esiopetukseen hakeutuville lapsille Söderkulla skolan valmistumiseen saakka. Järjestelyä arvioidaan uudelleen tarvittaessa, jos tilanne esimerkiksi oppilasmäärien suhteen muuttuu, sivistysvaliokunta totesi päätöksessään.

Sivistysvaliokunta päätti lisäksi pyytää teknistä valiokuntaa vielä selvittämään esikouluopetuksen järjestämisen tilavaihtoehtoja ja kustannuksia Boxby skolan ja Salpan skolan yhteydessä lukuvuodesta 2026–2027 alkaen.

Päätöksen taustalla on kunnallisen esiopetuksen järjestämisvastuu siirtyminen Sipoossa koulutuksesta varhaiskasvatuksen toimialalle 1.8.2025 alkaen. Lisäksi ruotsinkielisten lasten määrä vähenee Sipoossa lähivuosina, eivätkä oppilasmäärät riitä esiopetuksen tarjoamiseen kaikilla kyläkouluilla.

Pohdinnassa oli eri vaihtoehtoja järjestämispaikoiksi. Päätöksenteon tueksi ennakkoarvioitiin muun muassa ruotsinkielisen esiopetuksen ja täydentävän varhaiskasvatuksen keskittäminen Etelä-Sipoossa ainoastaan Söderkulla förskolaan ja toisena vaihtoehtona esiopetuksen järjestäminen sekä Söderkulla förskolassa että yhden kyläkoulun yhteydessä.

Kyläkouluista päädyttiin Gumbostrands skolaan muun muassa sillä perusteella, että Gumbostrands skolan oppilaaksiottoalueen lapsimäärät ovat riittävät. Myös kiinteistön kunto todettiin hyväksi.

Kuntalaisia ja lapsia kuultiin ennen päätöksentekoa

Päätöksentekoa varten eri paikkavaihtoehdoista tehtiin lapsivaikutusten arviointi ja asukkaita kuultiin vaihtoehdoista asukasillassa 1.10.2024 sekä verkkokyselyn kautta 2.10.–7.10.2024. Kuntalaisten mielipiteissä korostui halu säilyttää esiopetus kyläkoulun yhteydessä. Lasten haastatteluissa toiveiden esiopetuksesta nousivat esiin hyvät lelut ja varusteet, leikkiminen sekä kaverit.  

Päätöksenteossa todettiin, että yhden esiopetusryhmän säilyttäminen kyläkoululla tuo huoltajille enemmän valinnan mahdollisuuksia lapsensa esiopetuspaikan suhteen ja varmistaa esiopetustilojen riittävyyden myös, jos oppilasmäärä kasvaisi. Ratkaisu huomioi myös kuntalaisten mielipiteet esiopetuksen säilyttämisen puolesta kyläkouluissa.

Kustannuksiltaan opetuksen järjestäminen sekä Söderkulla förskolassa että Gumbostrands skolan yhteydessä arvioitiin noin 60 000 euroa kalliimmaksi vuosittain kuin keskittäminen Söderkulla förskolaan, mutta sen todettiin tarjoavan joustovaraa tiloihin. Jos oppilasmäärät kasvaisivat, väistötilojen etsiminen yllättäen arvioitiin kustannuksiltaan vielä kalliimmaksi.

Viimeksi muokattu 29.10.2024

Uutiset

Nuorisovaltuustovaalit Sipoossa 16.-20.12.2024

28.10.2024 klo 09:16

Nuorisovaltuusto tukee nuoria koskevaa päätöksentekoa, edesauttaa uusien ideoiden syntymistä, tekee aloitteita kunnan eri valiokunnille ja jaostoille ja voi halutessaan toteuttaa erilaista toimintaa.

Nuorisovaltuustolla on osallistumis- ja puheoikeus hyvinvointijaostossa, teknisessä valiokunnassa, sivistysvaliokunnassa, maankäyttöjaostossa, elinkeinojaostossa, suomenkielisessä koulutusjaostossa, ruotsinkielisessä koulutusjaostossa ja vapaa-ajanjaostossa. Lisäksi nuorisovaltuuston jäsenellä on puheoikeus myös kunnanvaltuuston kokouksissa.

Nuorisovaltuusto kokoontuu noin 1 kerran kuukaudessa ja sen toimikausi on 3 vuotta, 2025-2027.

Ehdokasasettelu

Kaikki Sipoolaiset 13–20-vuotiaat nuoret voivat asettua ehdokkaaksi.

Ehdokasasetteluaika on 28.10 – 24.11.2024, ehdokashakemus löytyy kunnan kotisivuilta www.sipoo.fi ja Wilma-ohjelmista. Ehdokashakemuslomake toimitetaan myös postitse jokaisen äänioikeutetun kotiosoitteeseen.

Ehdokashakemus on tehtävä Sipoon kunnan Omassa asioinnissa viimeistään 24.11.2024 tai annettava koulusi vastuuopettajalle:

Sipoon Keuda: Ritva Laitinen-Hyökki
Sipoon lukio: Liisa Mikkola
Sipoonjoen koulu: Aini Homma
Kungsvägens skola: Aini Homma
Sibbo gymnasium: Barbro Juselius-Rosse och Christer Jakobsson
Sipoonlahden koulu: Mikko Torro

Jos nuorella ei ole itsellään mahdollisuutta vahvaan tunnistautumiseen, huoltaja voi täyttää lomakkeen yhdessä nuoren kanssa Omassa asioinnissa.

Voit myös palauttaa hakemuksen Sipoon kunnan nuoriso-ohjaajille Nuorkalle tai Pleissille, tai lähettää hakemuksen postitse (Sipoon kunnan nuorisopalvelut, PL 7, 04131 Sipoo).
Ehdokasasettelun päätyttyä vahvistetaan ehdokkaat ja julkistetaan ehdokaslista vaalitunnusnumeroineen.

Kampanjavaihe on 2.-15.12.2024

Kampanjassa saa käyttää mitä tahansa teemoja ja tunnuksia, ei kuitenkaan sellaisia, jotka on kielletty valtiollisissa vaaleissa, kuten esim. rasistiset mielipiteet.

Äänestäminen

Äänioikeutettuja ovat Sipoossa asuvat 13–20-vuotiaat.

Äänestyspaikat ja ajat:

Maanantai 16.12. Nikkilän Sydän klo 9.00–14.00 & Söderkullan kirjasto klo 16.00–18.00
Tiistai 17.12. Sibbo gymnasium klo 9.00–11.00
Keskiviikko 18.12. Enter klo 10.00-12.00 & Nikkilän nuorisotalo ja nuorisotila Pleissi klo 17.00–21.00
Torstai 19.12. Sipoonlahden koulu klo. 9.00-14.00 & Sipoon pääkirjasto klo 17.00-19.00

Vaalitulokset julkistetaan perjantaina 20.12.2024.

Nuorisovaltuuston jäsenten ikä ja lukumäärä

Nuorisovaltuuston jäsenten ikäjakauma on valintahetkellä 13–20 vuotta.

Kiintiöt nuorisovaaleissa

Koulukohtaiset kiintiöt, riippuvat koulun äänioikeudellisten oppilaiden lukumäärästä. Vähimmäiskiintiö on kuitenkin jokaisesta koulusta vähintään 2 jäsenpaikkaa.
Muiden kuin Sipoossa opiskelevien sipoolaisten jäsenpaikkakiintiö on aina vähintään 4.

Lisätietoja:
Erityisnuorisotyöntekijät,
Pauliina Räike ja Teea Kettumäki
p. 0401821664 & 0405562757
pauliina.raike@sipoo.fi & teea.kettumaki@sipoo.fi

Viimeksi muokattu 29.10.2024