Uutiset
Haku aamu- ja iltapäivätoimintaan lukuvuodelle 2025–2026 järjestetään 19.3.-5.4.2025
Viimeksi muokattu 18.03.2025
Viimeksi muokattu 18.03.2025
Sipoossa päätöksiä tekevät valtuuston ja kunnanhallituksen alla jatkossa varhaiskasvatusvaliokunta, koulutusvaliokunta, arjen ja vapaa-ajan valiokunta, tekninen valiokunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta sekä Sipoon Vesi liikelaitos. Nykyisen sivistysvaliokunnan käsittelemät asiat jakautuvat siis jatkossa kolmeen eri valiokuntaan.
Lisäksi kunnan toimieliminä ovat tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, maankäyttö- ja elinkeinojaosto sekä suomenkielinen koulutusjaosto ja ruotsinkielinen koulutusjaosto.
Varhaiskasvatusvaliokunta käsittelee muun muassa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintaa. Koulutusvaliokunnalle kuuluvat perusopetus ja toisen asteen koulutus. Tekninen valiokunta huolehtii yhdyskuntatekniikasta, kuten liikenneväylistä ja kunnan kiinteistöistä. Rakennus- ja ympäristövaliokunta hoitaa esimerkiksi rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvat tehtävät.
Arjen ja vapaa-ajan valiokunnan tehtävänä on vastata ja koordinoida kunnan omia työllisyyspalveluita, maahanmuuttopalveluita, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ruokapalvelujen järjestämistä, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotointa sekä vapaata sivistystyötä. Lakisääteiset työllisyyspalvelut tuottaa Keravan ja Sipoon työllisyysalue ja ne kuuluvat kunnanhallituksen toimivaltaan. Maankäyttö- ja elinkeinojaoston tehtävänä on huolehtia kunnan maapolitiikasta ja maankäytön suunnittelusta sekä elinkeinopalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä.
Tulevissa kuntavaaleissa huhtikuussa sipoolaiset valitsevat Sipooseen uudet valtuutetut, jotka päättävät edustajat uusiin luottamuselimiin.
Muutoksen taustalla on hyvinvointialueuudistus. Kunta uudisti ensin viranhaltijaorganisaation 1.5.2023 alkaen, ja kesäkuussa valtuustokauden vaihtuessa myös luottamushenkilöorganisaatio uudistuu. Uusi luottamuselinorganisaatio vastaa nykyistä paremmin kunnan viranhaltijaorganisaatiota, mikä selkeyttää päätöksentekoprosesseja.
Linkit:
Asia valtuuston esityslistalla
Viimeksi muokattu 17.03.2025
Keravan kaupunki ja Sipoon kunta ovat perustaneet yhteisen halliyhtiön Kerava-Sipoo Liikuntahallit Oy:n hoitamaan Keinukallion rakennusprojektia ja pyörittämään toimintaa hallien valmistuttua. Hanke toteutetaan yhteistyössä pääsponsorien, Keravan Energian ja sen tytäryhtiön Sipoon Energian, kanssa.
Rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Yleisurheilu- ja palloiluhallin liimapuurakenteet asennettiin helmikuun alussa, ja peruskivi muurataan tällä viikolla. Valmiin hallin nimeksi tulee Keravan ja Sipoon Energia-areena.
Keravan ja Sipoon Energia-areena tarjoaa valmistuessaan erinomaiset harjoitteluolosuhteet niin huippu-urheilijoille kuin harrastajillekin. Kokonaisuus monipuolistaa alueen liikuntapalveluja ja parantaa lähiliikuntamahdollisuuksia.
Keravan ja Sipoon Energia-areena koostuu kahdesta erillisestä hallista: täysimittaisesta jalkapallohallista sekä yleisurheilu- ja palloiluhallista.
Erityisesti yleisurheilun harjoitteluolosuhteet paranevat merkittävästi, sillä halliin rakennetaan 200 metrin juoksurata, 110 metrin juoksusuora sekä harjoittelupaikat kaikille yleisurheilulajeille. Lisäksi tilat soveltuvat monipuolisesti eri lajien käyttöön, kuten voimisteluun, cheerleadingiin, salibandyyn, lentopalloon, koripalloon ja krikettiin.
Liikuntahallien rakennusprojektia on edistetty hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
”Olemme pysyneet hyvin aikataulussa ja yhteistyö on sujunut moitteettomasti sekä pääurakoitsijana toimivan Tekovan että muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. On ollut hienoa seurata urakan edistymistä ja projektin toteutumista”, kertoo Kerava-Sipoo Liikuntahallit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teppo Verronen.
Myös pääyhteistyökumppani Keravan Energia kiittelee yhteistä hallihanketta.
”Olemme ylpeitä voidessamme tukea paikallista urheilutoimintaa ja tarjota nuorille mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Tämä investointi ei ole vain liikuntapaikka – se on sijoitus alueemme elinvoimaan ja yhteisöllisyyteen,” sanoo Jussi Lehto, Keravan Energian toimitusjohtaja.
Kerava-Sipoo Liikuntahallit Oy on palkannut jo ensimmäisen työntekijänsä, joka vastaa tämän vuoden ajan muun muassa käyttövuorojen myymisestä, käyttäjien tarpeiden huomioimisesta ja erilaisten hankintojen koordinoimisesta.
Urheiluseurat voivat nyt varata harjoitteluvuoroja Keravan ja Sipoon Energia-areenalle.
Lisätiedot:
Kerava-Sipoo Liikuntahallit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teppo Verronen, teppo.verronen@kerava.fi, puh. 040 318 2322
Vuorojen myyntiin liittyvissä kysymyksissä Erkki Enström, erkki@keravasipooliikuntahallit.fi, puh. 040 318 4432
Viimeksi muokattu 17.03.2025
Sipoon varhaiskasvatus valmistelee muutoksen käytännön järjestelyjä toimintavuoden 2025–2026 aikana yhteistyössä varhaiskasvatuksen asiakasperheiden ja henkilöstön kanssa.
Toistaiseksi on vielä avoinna ja selvitettävänä, voidaanko päiväkoti Miilissä järjestää jatkossa myös ruotsinkielistä varhaiskasvatusta vai ehdotetaanko Miilin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen siirtämistä Landsängenin ja Västerskogin päiväkoteihin. Asiasta tiedotetaan lisää kevään aikana.
Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen säilyttäminen Miilissä edellyttäisi ryhmien määrän vähentämistä päiväkodissa, mikä puolestaan hankaloittaa esimerkiksi lasten sijoittamista ryhmiin perheiden toiveiden mukaisesti ja toiminnan järjestämistä ja johtamista päiväkodissa.
Landsängenin päiväkoti säilyy muutoksenkin jälkeen kokonaan ruotsinkielisenä päiväkotina. Västerskogin päiväkodissa järjestetään jatkossa suomen- ja ruotsinkielistä varhaiskasvatusta.
Kuntalaisia, huoltajia ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä on kuultu Etelä-Sipoon päiväkotien ryhmäjärjestelyistä keskustelutilaisuuksissa helmikuussa. Ryhmien järjestelyvaihtoehdoista on myös tehty vaikutusten ennakkoarviointia ennen päätöksentekoa. Arvioinnissa kielikylpyvarhaiskasvatuksen sijoittaminen Miiliin todettiin parhaimmaksi ratkaisuksi.
Linkit:
Asia sivistysvaliokunnan esityslistalla
Viimeksi muokattu 17.03.2025
Luonnonhoitotöitä tehdään Söderkullassa sijaitsevassa Glamarsin vaahterametsässä ja Gesterbyssä sijaitsevalla Bärnäsuddenin niemellä. Luonnonsuojelualueita hoidetaan niiden ominaispiirteitä vaarantamatta ja alueilla toimitaan Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymien hoitosuunnitelmien mukaisesti. Lisäksi Museovirasto on myöntänyt kiinteän muinaisjäännöksen hoitoluvan Glamarsin vaahterametsän alueelle.
Luonnonhoidon tavoitteena on parantaa suojelualueilla kasvavien lehtolajiston ja jalopuiden elinolosuhteita muun muassa lisäämällä valoisuutta ja vähentämällä kilpailua elintilasta. Luontaisesti syntyneiden jalopuumetsien ominaispiirteitä uhkaa useimmiten kuusettuminen. Kuuset lisäävät varjostusta ja happamoittavat maaperää neulaskarikkeellaan. Tämä on haitallista valoa suosivalle lajistolle ja jalopuiden uudistumiselle.
Maaliskuussa aloitettavat luonnonhoitotyöt toteuttaa Skoog Oy. Työt tehdään metsuria ja hevosten vetämää metsäkärryä käyttäen. Hevosia on perinteisesti käytetty metsätöissä ja ne soveltuvat erinomaisesti toimimaan suojelukohteella alueen herkän lehtopohjan, suojeltavan lajiston ja muinaisjäännösalueen vuoksi.
Kohteessa raivataan kuusitaimikkoa sekä kaadetaan ja kaulataan yksittäisiä kuusia ja lehtipuita. Kaadettuja puita jätetään maalahopuiksi ylläpitämään monimuotoisuutta ja lahopuujatkumoa. Raivaus- ja hakkuutähteitä tullaan mahdollisesti polttamaan Bärnäsuddenin nimellä pistepolttona paikan päällä tarvittavin turvatoimin.
Helmi-keskittymät ovat ekologisesti ja maakunnallisesti merkittävien elinympäristöjen aluekokonaisuuksia. Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteitä keskitetään näille monimuotoisuuden kannalta tärkeille alueille, joita sijaitsee ympäri Suomen.
Keski-Uudenmaan virtavesihelmet -keskittymä kattaa Sipoonkorven pienvedet rantoineen sekä Keravanjoen, Ohkolanjoen ja Sipoonjoen jokivarsiin ja niiden lähiympäristöön sijoittuvat HELMI-ohjelman elinympäristöt, joiden tilaa on tavoitteena parantaa erilaisilla luonnonhoitotöillä.
Helmi-keskittymän tärkeänä tavoitteena on parantaa alueen ekologista kytkeytyneisyyttä. Maantieteellisesti laajalle alueelle ulottuva keskittymä luo myös hyvän mahdollisuuden huomioida ja hillitä valuma-alueiden negatiivisia vesistövaikutuksia. Lisätietoa Uudenmaan Helmi-keskittymistä saat täältä. (ymparisto.fi)
Toimenpiteet liittyvät valtakunnalliseen Helmi-elinympäristöohjelmaan, jossa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Viimeksi muokattu 13.03.2025
Verkkokyselyyn osallistuneet säilyttäisivät Sipoossa etenkin elävän kaksikielisyyden, tunteen yhteisöllisyydestä sekä luonnon ja virkistysalueet, joihin on helppo päästä. Hyväksi Sipoossa ja säilyttämisen arvoiseksi nousi myös erityisesti se, että Sipoon on turvallinen asuinpaikka.
Strategiakyselyyn osallistuneet vahvistaisivat Sipoossa osallisuutta, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja päätöksenteon avoimuutta sekä kuulisivat opettajia enemmän kouluja koskevassa päätöksenteossa. Vastaajat muuttaisivat Sipoossa myös lähiympäristöä viimeistelemällä paremmin asuinalueiden maisemointia, laittaisivat tiet kuntoon ja rakentaisivat kauniita ja matalia townhouse-tyylisiä rakennuksia. Seuraavat vastaukset saivat eniten kannatusta kysymykseen, mitä muuttaisit Sipoossa:
Suomeksi vastanneet:
Ruotsiksi vastanneet:
Jos yön aikana olisi tapahtunut ihme ja Sipoossa olisi melkein kaikki niin kuin pitää, toimisivat kaikki palvelut Sipoossa sujuvasti sekä suomeksi että ruotsiksi. Sipoossa myös olisi turvallista asua, tehtäisiin laillisia päätöksiä sekä opettajat ja varhaiskasvattajat voisivat hyvin ja haluaisivat jatkaa työskentelyä kunnassa.
Ennen kaikkea ihmeen tapahduttua Sipoo olisi: ” rauhallinen ja kaunis kunta Helsingin läheisyydessä, joka vastaa ihmisten tarpeeseen asua luonnon lähellä turvallisella alueella.”
Verkkokyselyssä pyydettiin sipoolaisilta ajatuksia kolmeen avoimeen kysymykseen ja heitä pyydettiin myös arvioimaan jätettyjä ajatuksia. Kysely arpoi sattumanvaraisen vastausparin, josta vastaaja valitsi aina mielestään sopivamman ajatuksen. Arviointien lopputuloksena kaikki kysymykseen jätetyt vastaukset saatiin tärkeysjärjestykseen.
Käyntikertoja verkkokyselyyn saatiin yhteensä 2076 kertaa. Suomeksi osallistuttiin 1541 kertaa ja ruotsiksi 535 kertaa. Kysely toteutettiin erikseen eri kielillä. Osallistujat lisäsivät kyselyn kysymyksiin yhteensä 1608 omaa vastausta, joista arvottiin vastauksia arvioitaviksi. Parivertailuja, eli yksittäisiä vastausparien vertailuja, tehtiin yhteensä 20 235 kertaa.
Strategian osallistuminen oli avoinna 25.2. – 9.3.2025 verkossa. Lisäksi paperivastauksia oli mahdollista jättää kyseisenä aikana kunnan asiakaspalvelupisteissä. Paperilla jätetyt ajatukset syötettiin mukaan kyselyyn.
Osallistamisessa kysytyt kysymykset ja tulokset kysymyskohtaisesti:
Kunnanjohtaja Mikael Grannas kertoo, että osallistamisen tuloksia hyödynnetään uuden strategian laatimisessa Sipoolle. Strategia on kaikkein tärkein kunnan työskentelyä ohjaava työkalu.
-Lämmin kiitos kaikille ajatuksensa jättäneille ja vastauksia arvioineille. Tulevissa kuntavaaleissa valittavat valtuutetut saavat sipoolaisten nyt jättämät ajatukset eteensä, kun he alkavat työstää uutta strategiaa kunnalle. Esittelemme osallistamisen tulokset valtuutetuille heti kesäkuussa, kun he aloittavat työnsä, Grannas sanoo.
Linkit:
Tutustu tulosraporttiin tästä (pdf)
Tähdellä * merkityt vastaukset ovat käännöksiä ruotsinkielisistä vastauksista.
Viimeksi muokattu 13.03.2025
Koulujen hallinnon yhdistämisen avulla vahvistetaan myös sijaisjärjestelyjen sujuvuutta Salpar skolassa ja varmistetaan syksyllä 2025 käynnistyvän opetussuunnitelmauudistuksen toteuttaminen.
-Opetussuunnitelmauudistus tuo muutoksia oppimisen tuen organisointiin, jotka olisivat erittäin haastavia toteuttaa kahden opettajan koulussa. Kunnan koulutuksen toimialalle on tärkeintä turvata Salpar skolan oppilaiden koulupolun jatkuvuus. Tähän pyrimme nyt koulujen hallinnon yhdistämisellä, kertoo koulutusjohtaja Tommi Eränpalo.
Käytännön järjestelyistä järjestetään Salpar skolan oppilaiden huoltajille keskustelutilaisuus. Huoltajia tiedotetaan tarkemmin tilaisuudesta Wilman kautta.
Koulujen hallinnollinen yhdistäminen on koulutuksen toimialan toimivaltaan kuuluva päätös, eikä siihen vaadita käsittelyä luottamuselimissä.
Sipoon kunta on aktiivisesti pyrkinyt kehittämään ruotsinkielistä kouluverkkoa Etelä-Sipoossa opetuksen tasalaatuisuuden varmistamiseksi, oppilasmäärien kohdentamiseksi elinvoimaisiin kyläkouluihin ja kouluverkon tasapainottamiseksi. Päätöksentekoon on ehdotettu sekä Salpar skolan lakkauttamista, että oppilaaksiottoalueiden muuttamista.
Valtuusto päätti helmikuussa, että opetus Salparin koulussa jatkuu, kunnes Söderkulla skolan uudisrakennus valmistuu alustavasti vuonna 2028. Oppilaaksiottoalueiden muutoksen kunnanhallitus jätti pöydälle maanantaina 10.3. Kunnanhallitus päätti pyytää asiaan lausuntoa sivistysvaliokunnalta, joka käsittelee lausunnon antamista huhtikuussa.
Oppilaaksiottoalueita ehdotetaan muutettavan siten, että Salpar skolan oppilaaksiottoalue jaettaisiin Boxby skolan ja Söderkulla skolan kesken. Gumbostrands skolan oppilaaksiottoalueseen yhdistettäisiin Immersbyn alue. Muutokset vahvistaisivat Boxby skolan ja Gumbostrands skolan elinvoimaisuutta.
Lakkautuspäätökseen ja oppilaaksiottoalueiden muuttamiseen liittyen Salpar skolan oppilaille ehdotetaan positiivisena erityiskohteluna väliaikaista valinnanmahdollisuutta hakea lähikoulupäätöstä ehdotettuihin oppilaaksiottoalueisiin perustuviin uusiin lähikouluihin. Oppilaat voisivat näin ollen vaihtaa koulua jo aikaisemmin ja saada koulukuljetusperiaatteiden mukaisen koulukyydin. Keskustelutilaisuudessa Salpar skolan huoltajille avataan myös ehdotettuja muutoksia oppilaaksiottoalueisiin yksityiskohtaisesti.
Viimeksi muokattu 12.03.2025
Nikkilän kartanon länsiosan tonttikadut A ja B sekä Lukkarintien radanalituksen katusuunnitelmaehdotukset on asetettu nähtäville teknisen valiokunnan kokouksessa 25.2.2025. Sipoon kunta järjestää tilaisuuden, jossa pääset tutustumaan nähtävillä oleviin katusuunnitelmiin.
Tutustumistilaisuudessa esitellään Nikkilän kartanon länsiosan tonttikatujen ja Lukkarintien radanalituksen katusuunnitelmaehdotukset. Tilaisuus järjestetään tiistaina 18.3. Nikkilän Juhlatalolla (Vanha vesitorninmäki 1) klo 16.30–18.00.
Tilaisuudessa pääset tutustumaan katusuunnitelmiin ja kysymään niistä. Paikalla on kunnan edustajia ja alueen suunnittelija.
Mitä tehdään? Milloin tehdään? Milloin on valmista? Mitkä asiat mietityttävät liittyen Nikkilän kartanon laajenemiseen?
Voit jättää kysymyksesi verkkokyselyllä kuukauden ajan (10.3.-10.4.2025). Paperilomakkeella voit jättää kysymyksesi Sipoon asiakaspalvelun SipooInfon pisteillä Nikkilässä (Pohjoinen Koulutie 2) ja Söderkullassa (Amiraalintie 2, S-marketin rakennuksen 2. krs).
Lisäksi voit jättää kysymyksiäsi katusuunnitelmien tutustumistilaisuudessa 18.3. Tilaisuudessa on oma laatikkonsa tätä varten. Kaikista jätetyistä kysymyksistä tullaan laatimaan tiivistelmä, joka julkaistaan myöhemmin keväällä Nikkilän kartanon nettisivuilla.
Viimeksi muokattu 10.03.2025
Sipoon kunta on hakenut rahoitusta Hobari-kerhotoimintaa varten ja etsii nyt innokkaita vetäjiä Suomen harrastamisen mallin mukaiseen kerhotoimintaan lukuvuodelle 2026-2027.
Täytä alla oleva lomake jos sinua kiinnostaa hakea kerhon vetäjäksi Sipooseen.
Hakijoiden kesken suoritamme valinnan ja Sipoon kunta tekee erillisen sopimuksen valittujen toimijoiden kanssa. Valinnoista ilmoitetaan toukokuun aikana.
TÄYTÄ LOMAKE VIIMEISTÄÄN 11.4.2026
Lisätietoja: hobarisipoo@sipoo.fi
Viimeksi muokattu 26.02.2026
Huoltajille lähetettyyn asiakaskyselyyn tuli 219 vastausta. Kyselyssä huoltajia pyydettiin valitsemaan vastaukseksi erilaisiin kysymyksiin ja väitteisiin parhaiten heidän mielipidettään kuvaava sudennaama: avoimesti iloitseva susi, hymyilevä susi, vakava susi tai kiukkuinen susi. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kunnan varhaiskasvatuksen toiminnan kehittämisessä.

Kysymykseen lapsen viihtymisestä varhaiskasvatuksessa avoimesti iloitsevan suden antoi 69 prosenttia vastaajista, hymyilevän suden antoi 28 prosenttia vastaajista ja vakavan tai kiukkuisen suden 4 prosenttia vastaajista.
Lisäksi oli mahdollista vastata sanallisesti kysymyksiin. Huoltajat antoivat muun muassa tällaista sanallista palautetta henkilöstölle:
Kyselyssä osa vastaajista antoi risuja esimerkiksi loma-aikojen ja muiden sulkuaikojen tiedottamisesta. Myös enemmän tietoa päiväkodin päivittäisestä toiminnasta ja lapsen päivän kulusta toivottiin. Panostamme varhaiskasvatuksen viestinnän kehittämiseen palautteiden perusteella.
Osa vastaajista oli tyytymättömiä Daisy-järjestelmään ja sen toimivuuteen. Vastaajista 59% olivat erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä Daisy-järjestelmän, mutta esimerkiksi hoitoaikojen varaamiseen on tyytymättömiä 37% vastaajista. Saatuja palautteita käsitellään yhdessä ohjelmatoimittajan kanssa. Myös muutamia saatuja palautteita koskien päiväkodeissa tarjottaviin aterioihin on käsitelty yhteistyössä kunnan ruokapalveluiden kanssa.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Viimeksi muokattu 06.03.2025