Haku aamu- ja iltapäivätoimintaan lukuvuodelle 2025–2026 järjestetään 19.3.-5.4.2025 

Viimeksi muokattu 18.03.2025

Sipoon luottamuselimiin tulee muutoksia kesäkuussa

Sipoossa päätöksiä tekevät valtuuston ja kunnanhallituksen alla jatkossa varhaiskasvatusvaliokunta, koulutusvaliokunta, arjen ja vapaa-ajan valiokunta, tekninen valiokunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta sekä Sipoon Vesi liikelaitos. Nykyisen sivistysvaliokunnan käsittelemät asiat jakautuvat siis jatkossa kolmeen eri valiokuntaan.

Lisäksi kunnan toimieliminä ovat tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, maankäyttö- ja elinkeinojaosto sekä suomenkielinen koulutusjaosto ja ruotsinkielinen koulutusjaosto.

Varhaiskasvatusvaliokunta käsittelee muun muassa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintaa.  Koulutusvaliokunnalle kuuluvat perusopetus ja toisen asteen koulutus. Tekninen valiokunta huolehtii yhdyskuntatekniikasta, kuten liikenneväylistä ja kunnan kiinteistöistä. Rakennus- ja ympäristövaliokunta hoitaa esimerkiksi rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvat tehtävät.

Arjen ja vapaa-ajan valiokunnan tehtävänä on vastata ja koordinoida kunnan omia työllisyyspalveluita, maahanmuuttopalveluita, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ruokapalvelujen järjestämistä, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotointa sekä vapaata sivistystyötä. Lakisääteiset työllisyyspalvelut tuottaa Keravan ja Sipoon työllisyysalue ja ne kuuluvat kunnanhallituksen toimivaltaan. Maankäyttö- ja elinkeinojaoston tehtävänä on huolehtia kunnan maapolitiikasta ja maankäytön suunnittelusta sekä elinkeinopalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä.

Tulevissa kuntavaaleissa huhtikuussa sipoolaiset valitsevat Sipooseen uudet valtuutetut, jotka päättävät edustajat uusiin luottamuselimiin.

Muutoksen taustalla on hyvinvointialueuudistus. Kunta uudisti ensin viranhaltijaorganisaation 1.5.2023 alkaen, ja kesäkuussa valtuustokauden vaihtuessa myös luottamushenkilöorganisaatio uudistuu. Uusi luottamuselinorganisaatio vastaa nykyistä paremmin kunnan viranhaltijaorganisaatiota, mikä selkeyttää päätöksentekoprosesseja.

Linkit:
Asia valtuuston esityslistalla

 

 

Viimeksi muokattu 17.03.2025

Keravan ja Sipoon liikuntahalliprojekti etenee – peruskivi muurataan 19.3.

Keravan kaupunki ja Sipoon kunta ovat perustaneet yhteisen halliyhtiön Kerava-Sipoo Liikuntahallit Oy:n hoitamaan Keinukallion rakennusprojektia ja pyörittämään toimintaa hallien valmistuttua. Hanke toteutetaan yhteistyössä pääsponsorien, Keravan Energian ja sen tytäryhtiön Sipoon Energian, kanssa.

Rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Yleisurheilu- ja palloiluhallin liimapuurakenteet asennettiin helmikuun alussa, ja peruskivi muurataan tällä viikolla. Valmiin hallin nimeksi tulee Keravan ja Sipoon Energia-areena.

Lisää liikuntamahdollisuuksia Keravan ja Sipoon Energia-areenalla

Keravan ja Sipoon Energia-areena tarjoaa valmistuessaan erinomaiset harjoitteluolosuhteet niin huippu-urheilijoille kuin harrastajillekin. Kokonaisuus monipuolistaa alueen liikuntapalveluja ja parantaa lähiliikuntamahdollisuuksia.

Keravan ja Sipoon Energia-areena koostuu kahdesta erillisestä hallista: täysimittaisesta jalkapallohallista sekä yleisurheilu- ja palloiluhallista.

Erityisesti yleisurheilun harjoitteluolosuhteet paranevat merkittävästi, sillä halliin rakennetaan 200 metrin juoksurata, 110 metrin juoksusuora sekä harjoittelupaikat kaikille yleisurheilulajeille. Lisäksi tilat soveltuvat monipuolisesti eri lajien käyttöön, kuten voimisteluun, cheerleadingiin, salibandyyn, lentopalloon, koripalloon ja krikettiin.

Yhteistyöllä kohti laadukasta kokonaisuutta

Liikuntahallien rakennusprojektia on edistetty hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

”Olemme pysyneet hyvin aikataulussa ja yhteistyö on sujunut moitteettomasti sekä pääurakoitsijana toimivan Tekovan että muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. On ollut hienoa seurata urakan edistymistä ja projektin toteutumista”, kertoo Kerava-Sipoo Liikuntahallit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teppo Verronen.

Myös pääyhteistyökumppani Keravan Energia kiittelee yhteistä hallihanketta.

”Olemme ylpeitä voidessamme tukea paikallista urheilutoimintaa ja tarjota nuorille mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Tämä investointi ei ole vain liikuntapaikka – se on sijoitus alueemme elinvoimaan ja yhteisöllisyyteen,” sanoo Jussi Lehto, Keravan Energian toimitusjohtaja.

Hallivuorot varattavissa

Kerava-Sipoo Liikuntahallit Oy on palkannut jo ensimmäisen työntekijänsä, joka vastaa tämän vuoden ajan muun muassa käyttövuorojen myymisestä, käyttäjien tarpeiden huomioimisesta ja erilaisten hankintojen koordinoimisesta.

Urheiluseurat voivat nyt varata harjoitteluvuoroja Keravan ja Sipoon Energia-areenalle.

Lisätiedot:

Kerava-Sipoo Liikuntahallit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teppo Verronen, teppo.verronen@kerava.fi, puh. 040 318 2322

Vuorojen myyntiin liittyvissä kysymyksissä Erkki Enström, erkki@keravasipooliikuntahallit.fi, puh. 040 318 4432

Viimeksi muokattu 17.03.2025

Kielikylpyvarhaiskasvatus siirtyy Västerskogin päiväkodista päiväkoti Miiliin elokuussa 2026

Sipoon varhaiskasvatus valmistelee muutoksen käytännön järjestelyjä toimintavuoden 2025–2026 aikana yhteistyössä varhaiskasvatuksen asiakasperheiden ja henkilöstön kanssa.

Toistaiseksi on vielä avoinna ja selvitettävänä, voidaanko päiväkoti Miilissä järjestää jatkossa myös ruotsinkielistä varhaiskasvatusta vai ehdotetaanko Miilin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen siirtämistä Landsängenin ja Västerskogin päiväkoteihin. Asiasta tiedotetaan lisää kevään aikana.

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen säilyttäminen Miilissä edellyttäisi ryhmien määrän vähentämistä päiväkodissa, mikä puolestaan hankaloittaa esimerkiksi lasten sijoittamista ryhmiin perheiden toiveiden mukaisesti ja toiminnan järjestämistä ja johtamista päiväkodissa.

Landsängenin päiväkoti säilyy muutoksenkin jälkeen kokonaan ruotsinkielisenä päiväkotina. Västerskogin päiväkodissa järjestetään jatkossa suomen- ja ruotsinkielistä varhaiskasvatusta.

Kuntalaisia, huoltajia ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä on kuultu Etelä-Sipoon päiväkotien ryhmäjärjestelyistä keskustelutilaisuuksissa helmikuussa. Ryhmien järjestelyvaihtoehdoista on myös tehty vaikutusten ennakkoarviointia ennen päätöksentekoa. Arvioinnissa kielikylpyvarhaiskasvatuksen sijoittaminen Miiliin todettiin parhaimmaksi ratkaisuksi.

Linkit:
Asia sivistysvaliokunnan esityslistalla

 

Viimeksi muokattu 17.03.2025

ELY-keskus tiedottaa: Luonnonsuojelualueita hoidetaan Sipoossa Helmi-ohjelman avulla

Luonnonhoitotöitä tehdään Söderkullassa sijaitsevassa Glamarsin vaahterametsässä ja Gesterbyssä sijaitsevalla Bärnäsuddenin niemellä. Luonnonsuojelualueita hoidetaan niiden ominaispiirteitä vaarantamatta ja alueilla toimitaan Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymien hoitosuunnitelmien mukaisesti. Lisäksi Museovirasto on myöntänyt kiinteän muinaisjäännöksen hoitoluvan Glamarsin vaahterametsän alueelle.

Luonnonhoidon tavoitteena on parantaa suojelualueilla kasvavien lehtolajiston ja jalopuiden elinolosuhteita muun muassa lisäämällä valoisuutta ja vähentämällä kilpailua elintilasta. Luontaisesti syntyneiden jalopuumetsien ominaispiirteitä uhkaa useimmiten kuusettuminen. Kuuset lisäävät varjostusta ja happamoittavat maaperää neulaskarikkeellaan. Tämä on haitallista valoa suosivalle lajistolle ja jalopuiden uudistumiselle.

Käytössä perinteiset menetelmät

Maaliskuussa aloitettavat luonnonhoitotyöt toteuttaa Skoog Oy. Työt tehdään metsuria ja hevosten vetämää metsäkärryä käyttäen. Hevosia on perinteisesti käytetty metsätöissä ja ne soveltuvat erinomaisesti toimimaan suojelukohteella alueen herkän lehtopohjan, suojeltavan lajiston ja muinaisjäännösalueen vuoksi.

Kohteessa raivataan kuusitaimikkoa sekä kaadetaan ja kaulataan yksittäisiä kuusia ja lehtipuita. Kaadettuja puita jätetään maalahopuiksi ylläpitämään monimuotoisuutta ja lahopuujatkumoa. Raivaus- ja hakkuutähteitä tullaan mahdollisesti polttamaan Bärnäsuddenin nimellä pistepolttona paikan päällä tarvittavin turvatoimin.

Luonnonhoitotoimet sijoittuvat Helmi-keskittymälle

Helmi-keskittymät ovat ekologisesti ja maakunnallisesti merkittävien elinympäristöjen aluekokonaisuuksia. Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteitä keskitetään näille monimuotoisuuden kannalta tärkeille alueille, joita sijaitsee ympäri Suomen.

Keski-Uudenmaan virtavesihelmet -keskittymä kattaa Sipoonkorven pienvedet rantoineen sekä Keravanjoen, Ohkolanjoen ja Sipoonjoen jokivarsiin ja niiden lähiympäristöön sijoittuvat HELMI-ohjelman elinympäristöt, joiden tilaa on tavoitteena parantaa erilaisilla luonnonhoitotöillä.

Helmi-keskittymän tärkeänä tavoitteena on parantaa alueen ekologista kytkeytyneisyyttä. Maantieteellisesti laajalle alueelle ulottuva keskittymä luo myös hyvän mahdollisuuden huomioida ja hillitä valuma-alueiden negatiivisia vesistövaikutuksia. Lisätietoa Uudenmaan Helmi-keskittymistä saat täältä. (ymparisto.fi)

Toimenpiteet liittyvät valtakunnalliseen Helmi-elinympäristöohjelmaan, jossa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.

Viimeksi muokattu 13.03.2025

Strategian osallistamisen tulokset: Sipoolaiset korostivat turvallisuutta, luonnonläheisyyttä, kaksikielisyyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Verkkokyselyyn osallistuneet säilyttäisivät Sipoossa etenkin elävän kaksikielisyyden, tunteen yhteisöllisyydestä sekä luonnon ja virkistysalueet, joihin on helppo päästä. Hyväksi Sipoossa ja säilyttämisen arvoiseksi nousi myös erityisesti se, että Sipoon on turvallinen asuinpaikka.

Strategiakyselyyn osallistuneet vahvistaisivat Sipoossa osallisuutta, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja päätöksenteon avoimuutta sekä kuulisivat opettajia enemmän kouluja koskevassa päätöksenteossa. Vastaajat muuttaisivat Sipoossa myös lähiympäristöä viimeistelemällä paremmin asuinalueiden maisemointia, laittaisivat tiet kuntoon ja rakentaisivat kauniita ja matalia townhouse-tyylisiä rakennuksia. Seuraavat vastaukset saivat eniten kannatusta kysymykseen, mitä muuttaisit Sipoossa:

Suomeksi vastanneet:

  • ”Alueiden maisemointi jäänyt kesken uusilla asuinalueilla, rakennuttajat velvoitettava korjaamaan rakennusjätteensä metsistä” (Voittoprosentti 74)
  • ”Söderkullan ja Nikkilän välille kevyenliikenteen väylä” (Voittoprosentti 73)

Ruotsiksi vastanneet:

  • ”Opettajia kouluissa pitäisi kuulla enemmän ennen kuin tehdään kouluja koskevia päätöksiä” (Voittoprosentti 80)*
  • ”Toivon, että Sipoo vahvistaa kaikenikäisten asukkaiden osallisuutta, toimintakykyä sekä vaikutusmahdollisuuksia paikallisyhteisöissä.” (Voittoprosentti 74)*

Jos yön aikana olisi tapahtunut ihme ja Sipoossa olisi melkein kaikki niin kuin pitää, toimisivat kaikki palvelut Sipoossa sujuvasti sekä suomeksi että ruotsiksi. Sipoossa myös olisi turvallista asua, tehtäisiin laillisia päätöksiä sekä opettajat ja varhaiskasvattajat voisivat hyvin ja haluaisivat jatkaa työskentelyä kunnassa.

Ennen kaikkea ihmeen tapahduttua Sipoo olisi: ” rauhallinen ja kaunis kunta Helsingin läheisyydessä, joka vastaa ihmisten tarpeeseen asua luonnon lähellä turvallisella alueella.”  

Sipoolaiset osallistuivat yli 2000 kertaa

Verkkokyselyssä pyydettiin sipoolaisilta ajatuksia kolmeen avoimeen kysymykseen ja heitä pyydettiin myös arvioimaan jätettyjä ajatuksia. Kysely arpoi sattumanvaraisen vastausparin, josta vastaaja valitsi aina mielestään sopivamman ajatuksen. Arviointien lopputuloksena kaikki kysymykseen jätetyt vastaukset saatiin tärkeysjärjestykseen.

Käyntikertoja verkkokyselyyn saatiin yhteensä 2076 kertaa. Suomeksi osallistuttiin 1541 kertaa ja ruotsiksi 535 kertaa. Kysely toteutettiin erikseen eri kielillä. Osallistujat lisäsivät kyselyn kysymyksiin yhteensä 1608 omaa vastausta, joista arvottiin vastauksia arvioitaviksi. Parivertailuja, eli yksittäisiä vastausparien vertailuja, tehtiin yhteensä 20 235 kertaa.

Strategian osallistuminen oli avoinna 25.2. – 9.3.2025 verkossa. Lisäksi paperivastauksia oli mahdollista jättää kyseisenä aikana kunnan asiakaspalvelupisteissä. Paperilla jätetyt ajatukset syötettiin mukaan kyselyyn.

Osallistamisessa kysytyt kysymykset ja tulokset kysymyskohtaisesti:

Tuloksia hyödynnetään uuden strategian laatimisessa

Kunnanjohtaja Mikael Grannas kertoo, että osallistamisen tuloksia hyödynnetään uuden strategian laatimisessa Sipoolle. Strategia on kaikkein tärkein kunnan työskentelyä ohjaava työkalu.

-Lämmin kiitos kaikille ajatuksensa jättäneille ja vastauksia arvioineille. Tulevissa kuntavaaleissa valittavat valtuutetut saavat sipoolaisten nyt jättämät ajatukset eteensä, kun he alkavat työstää uutta strategiaa kunnalle. Esittelemme osallistamisen tulokset valtuutetuille heti kesäkuussa, kun he aloittavat työnsä, Grannas sanoo.

Linkit:
Tutustu tulosraporttiin tästä (pdf)

Tähdellä * merkityt vastaukset ovat käännöksiä ruotsinkielisistä vastauksista.

 

Viimeksi muokattu 13.03.2025

Salpar skola yhdistetään hallinnollisesti Söderkulla skolaan

Koulujen hallinnon yhdistämisen avulla vahvistetaan myös sijaisjärjestelyjen sujuvuutta Salpar skolassa ja varmistetaan syksyllä 2025 käynnistyvän opetussuunnitelmauudistuksen toteuttaminen.

-Opetussuunnitelmauudistus tuo muutoksia oppimisen tuen organisointiin, jotka olisivat erittäin haastavia toteuttaa kahden opettajan koulussa. Kunnan koulutuksen toimialalle on tärkeintä turvata Salpar skolan oppilaiden koulupolun jatkuvuus. Tähän pyrimme nyt koulujen hallinnon yhdistämisellä, kertoo koulutusjohtaja Tommi Eränpalo.

Käytännön järjestelyistä järjestetään Salpar skolan oppilaiden huoltajille keskustelutilaisuus. Huoltajia tiedotetaan tarkemmin tilaisuudesta Wilman kautta.

Koulujen hallinnollinen yhdistäminen on koulutuksen toimialan toimivaltaan kuuluva päätös, eikä siihen vaadita käsittelyä luottamuselimissä.

Ehdotus oppilaaksiottoalueiden muuttamisesta pöydälle

Sipoon kunta on aktiivisesti pyrkinyt kehittämään ruotsinkielistä kouluverkkoa Etelä-Sipoossa opetuksen tasalaatuisuuden varmistamiseksi, oppilasmäärien kohdentamiseksi elinvoimaisiin kyläkouluihin ja kouluverkon tasapainottamiseksi. Päätöksentekoon on ehdotettu sekä Salpar skolan lakkauttamista, että oppilaaksiottoalueiden muuttamista.

Valtuusto päätti helmikuussa, että opetus Salparin koulussa jatkuu, kunnes Söderkulla skolan uudisrakennus valmistuu alustavasti vuonna 2028. Oppilaaksiottoalueiden muutoksen kunnanhallitus jätti pöydälle maanantaina 10.3. Kunnanhallitus päätti pyytää asiaan lausuntoa sivistysvaliokunnalta, joka käsittelee lausunnon antamista huhtikuussa.

Oppilaaksiottoalueita ehdotetaan muutettavan siten, että Salpar skolan oppilaaksiottoalue jaettaisiin Boxby skolan ja Söderkulla skolan kesken. Gumbostrands skolan oppilaaksiottoalueseen yhdistettäisiin Immersbyn alue. Muutokset vahvistaisivat Boxby skolan ja Gumbostrands skolan elinvoimaisuutta.

Lakkautuspäätökseen ja oppilaaksiottoalueiden muuttamiseen liittyen Salpar skolan oppilaille ehdotetaan positiivisena erityiskohteluna väliaikaista valinnanmahdollisuutta hakea lähikoulupäätöstä ehdotettuihin oppilaaksiottoalueisiin perustuviin uusiin lähikouluihin. Oppilaat voisivat näin ollen vaihtaa koulua jo aikaisemmin ja saada koulukuljetusperiaatteiden mukaisen koulukyydin. Keskustelutilaisuudessa Salpar skolan huoltajille avataan myös ehdotettuja muutoksia oppilaaksiottoalueisiin yksityiskohtaisesti.

Viimeksi muokattu 12.03.2025

Nikkilän kartanon länsiosan tonttikadut sekä Lukkarintien radanalituksen katusuunnitelmat -tutustumistilaisuus 18.3. klo 16.30–18.00

Tutustumistilaisuus katusuunnitelmiin 18.3.2025

Nikkilän kartanon länsiosan tonttikadut A ja B sekä Lukkarintien radanalituksen katusuunnitelmaehdotukset on asetettu nähtäville teknisen valiokunnan kokouksessa 25.2.2025. Sipoon kunta järjestää tilaisuuden, jossa pääset tutustumaan nähtävillä oleviin katusuunnitelmiin.

Tutustumistilaisuudessa esitellään Nikkilän kartanon länsiosan tonttikatujen ja Lukkarintien radanalituksen katusuunnitelmaehdotukset. Tilaisuus järjestetään tiistaina 18.3. Nikkilän Juhlatalolla (Vanha vesitorninmäki 1) klo 16.30–18.00.

Tilaisuudessa pääset tutustumaan katusuunnitelmiin ja kysymään niistä. Paikalla on kunnan edustajia ja alueen suunnittelija.

Nikkilän kartanon alue laajenee

Mitä tehdään? Milloin tehdään? Milloin on valmista? Mitkä asiat mietityttävät liittyen Nikkilän kartanon laajenemiseen?

Voit jättää kysymyksesi verkkokyselyllä kuukauden ajan (10.3.-10.4.2025). Paperilomakkeella voit jättää kysymyksesi Sipoon asiakaspalvelun SipooInfon pisteillä Nikkilässä (Pohjoinen Koulutie 2) ja Söderkullassa (Amiraalintie 2, S-marketin rakennuksen 2. krs).

Lisäksi voit jättää kysymyksiäsi katusuunnitelmien tutustumistilaisuudessa 18.3. Tilaisuudessa on oma laatikkonsa tätä varten. Kaikista jätetyistä kysymyksistä tullaan laatimaan tiivistelmä, joka julkaistaan myöhemmin keväällä Nikkilän kartanon nettisivuilla.

Viimeksi muokattu 10.03.2025

Sipoon kunta hakee Kerho-ohjaajia Hobari-toimintaan lukuvuodelle 2026–2027

Sipoon kunta on hakenut rahoitusta Hobari-kerhotoimintaa varten ja etsii nyt innokkaita vetäjiä Suomen harrastamisen mallin mukaiseen kerhotoimintaan lukuvuodelle 2026-2027.

Täytä alla oleva lomake jos sinua kiinnostaa hakea kerhon vetäjäksi Sipooseen.

Hakijoiden kesken suoritamme valinnan ja Sipoon kunta tekee erillisen sopimuksen valittujen toimijoiden kanssa. Valinnoista ilmoitetaan toukokuun aikana.

TÄYTÄ LOMAKE VIIMEISTÄÄN 11.4.2026

Lisätietoja: hobarisipoo@sipoo.fi

Viimeksi muokattu 26.02.2026

Varhaiskasvatuksen asiakaskyselytulokset: Iso kiitos ammattitaitoisista ja lämminhenkisistä kasvattajista

Huoltajille lähetettyyn asiakaskyselyyn tuli 219 vastausta. Kyselyssä huoltajia pyydettiin valitsemaan vastaukseksi erilaisiin kysymyksiin ja väitteisiin parhaiten heidän mielipidettään kuvaava sudennaama: avoimesti iloitseva susi, hymyilevä susi, vakava susi tai kiukkuinen susi. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kunnan varhaiskasvatuksen toiminnan kehittämisessä.

Lapset viihtyvät ja henkilöstö toimii suurella sydämellä

Kuva asiakaskyselyn tuloksista. Otsikko: Miten lapsenne viihtyy varhaiskasvatuksessa. Avoimesti iloitseva susi 69%, hymyilevä susi 28%, vakava susi 3%, kiukkuinen susi 1%.

Kysymykseen lapsen viihtymisestä varhaiskasvatuksessa avoimesti iloitsevan suden antoi 69 prosenttia vastaajista, hymyilevän suden antoi 28 prosenttia vastaajista ja vakavan tai kiukkuisen suden 4 prosenttia vastaajista.

Lisäksi oli mahdollista vastata sanallisesti kysymyksiin. Huoltajat antoivat muun muassa tällaista sanallista palautetta henkilöstölle:

  • Päiväkodin henkilökunta toimii suurella sydämellä ja jätämme lapsen hyvillä ja luottavin mielin hoitoon päiväksi.
  • Olemme olleet tyytyväisiä opetukseen ja lasten sekä vanhempien kohtaamiseen. Lapsella on turvallinen olo tulla päiväkotiin.
  • Lapseni huomioidaan yksilönä, ja aikuiset vaikuttavat lämpimiltä ja läsnäolevilta.
  • Päiväkodissa tehdään töitä jokainen lapsi yksilöllisesti huomioiden, vanhempien kanssa yhteistyö sujuu hyvin ja avoimesti ja toimintaa suunnitellaan pedagogisesti. Työntekijät viihtyvät selkeästi työssään ja se näkyy niin että lastenkin on hyvä ja turvallinen olla.
  • Henkilökunta panostaa siihen, että jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi, jokainen perhe tuntee olonsa tervetulleeksi (Suomennettu)
  • Lapsellamme on turvallisia ja ihania aikuisia päiväkodilla, joiden kanssa hän voi oppia ja kokea uusia asioita viikoittain. Päiväkodin aikuiset myös huomioivat hänen tarpeensa ihanasti ja tukevat häntä tarpeen mukaan. Vanhempana helppo viedä hänet aamuisin hoitoon kun tietää, että päivästä tulee hänelle todella mukava.
  • Kiitos paljon kaikille sydämellisille aikuisille, jotka tekevät lapsemme arjesta turvallista ja hauskaa

Risuja tiedottamisesta ja Daisy-järjestelmästä

Kyselyssä osa vastaajista antoi risuja esimerkiksi loma-aikojen ja muiden sulkuaikojen tiedottamisesta. Myös enemmän tietoa päiväkodin päivittäisestä toiminnasta ja lapsen päivän kulusta toivottiin. Panostamme varhaiskasvatuksen viestinnän kehittämiseen palautteiden perusteella. 

Osa vastaajista oli tyytymättömiä Daisy-järjestelmään ja sen toimivuuteen. Vastaajista 59% olivat erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä Daisy-järjestelmän, mutta esimerkiksi hoitoaikojen varaamiseen on tyytymättömiä 37% vastaajista.  Saatuja palautteita käsitellään yhdessä ohjelmatoimittajan kanssa. Myös muutamia saatuja palautteita koskien päiväkodeissa tarjottaviin aterioihin on käsitelty yhteistyössä kunnan ruokapalveluiden kanssa. 

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Viimeksi muokattu 06.03.2025