Hakuaika yhdistyksille, järjestöille ja ryhmille kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisotoimintaan on Timmi – järjestelmän kautta 1.3. – 31.3.2025.
Taiteilija-apuraha
Yhdelle tai useammalle sipoolaiselle ammattitaiteilijalle. Haku Timmi-järjestelmän kautta 1.3. – 31.3.2025.
Kiinteistöveroavustus
Sipoossa rekisteröidyt yleishyödylliset yhdistykset voivat hakea kiinteistöveroavustusta ylläpitämäänsä ja omistamaansa kiinteistöön. Avustusta haetaan Timmi-järjestelmän kautta 31.3.2025 mennessä.
Sipoon kunta laatii parhaillaan Sipoon kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmaa, jossa linjataan kävelyn ja pyöräliikenteen tavoitteet ja toimenpiteet tuleville vuosille. Erityisesti ohjelmalla tavoitellaan kävelyn ja pyöräliikenteen houkuttelevuuden parantamista osana kunnan liikennejärjestelmää. Kävelyn ja pyöräilyn kasvulla halutaan parantaa myös asukkaiden hyvinvointia Sipoossa.
Kunta toivoo asukkaiden ja muiden Sipoossa liikkuvien näkemyksiä kävelystä ja pyöräilystä sekä tarpeista kulkumuotojen kehittämiseksi. Kyselyllä halutaan kartoittaa sipoolaisten liikkumistottumuksia, tyytyväisyyttä kävelyn ja pyöräilyn nykyisiin olosuhteisiin sekä tarpeita kävely- ja pyörätieverkon kehittämiseen. Asukkaiden näkemyksiä hyödynnetään edistämisohjelman laadinnassa, joka valmistuu loppuvuodesta 2025.
Kysely on auki 20.2.-13.3.2025 välisen ajan. Vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia. Pääset vastaamaan kyselyyn sähköisesti tästä linkistä.
Sipoon kunta toteuttaa hankkeen yhteistyössä WSP Finland Oy:n kanssa.
Vesilinja kaivettiin suoraan Sipoon Nikkilässä sijaitsevalle pelastusasemalle. Uuden linjan myötä vedentuotanto on noussut tasolle, joka täyttää pelastustoiminnan tarpeet.
Vedentuotannossa ilmeni ongelmia pian Sipoon pelastusaseman käyttöönoton jälkeen lokakuussa 2023. Vedenpaine oli liian alhainen, jotta säiliöautoja olisi voinut täyttää vaatimusten mukaisella nopeudella. Sipoon kunta ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialue yhdessä pelastuslaitoksen kanssa ryhtyivät heti toimiin ja etsivät ratkaisun havaittuun ongelmaan. Ainoa ratkaisu oli asentaa uusi vesilinja, jonka toteutuksesta Sipoon kunta vastasi. Uusi vesilinja asennettiin ja käyttöönotto tapahtui 6. helmikuuta 2025. Vesilinjan omistaa Sipoon Vesi -liikelaitos.
-Pelastusasema ja sen vedensaanti ovat tärkeä osa kunnan valmiutta, jonka takia tilanteen korjaaminen ei voinut odottaa. Pelastusasema tukee kunnan toimintakykyä poikkeavissa oloissa ja pitää yllä alueen asukkaiden turvallisuutta, sanoo Sipoon kunnan yhdyskuntajohtaja Albert Andersson.
Pelastuslaitoksen tarpeita vastaava vedensaanti ylläpitää Sipoon kunnan valmiutta vastata kriisi- ja häiriötilanteisiin. Hitaampi vedensaanti ei vaikuttanut pelastuslaitoksen toimintaan, mutta korjaustyöt tulivat tarpeeseen ja uusi vesilinja otettiin kiitollisina vastaan.
-Olemme erittäin tyytyväisiä. Korjaustyöt etenivät hyvässä yhteistyössä kunnan, hyvinvointialueen ja pelastuslaitoksen kanssa. Tilanne saatiin korjattua ja vedentuotto on nyt tuhat litraa minuutissa, mikä täyttää kaikki meidän tarpeemme, Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson kertoo.
Sipoon kunta rakennutti Nikkilän uuden pelastusaseman. Rakennuksen omistaa Kuntarahoitus Oyj ja Sipoon kunta omistaa maapohjan. Rakennus leasataan nykytilassa Sipoon kunnalle ja kunta vuokraa sen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle, joka on osa Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta.
Sipoon kunnan verkkosivuilla on nyt julkaistu uusi sivu Usein kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksista.
Osiossa on vastattu huoltajien usein kysymiin kysymyksiin koulukuljetuksista. Koulutuksen toimiala on laatinut vastaukset. Uudelta verkkosivulta saat nyt vastauksia muun muassa koulukuljetuksen hakemiseen ja päätöksen voimassaoloon liittyviin kysymyksiin.
Usein kysyttyihin kysymyksiin ja niiden vastauksiin voit käydä tutustumassa tästä linkistä.
Sipoon kunnan omistaman merenrantahuvila Lövhyddanin tulevan kesän toiminnan järjestäminen on selvityksessä. Vuodenvaihteessa voimaan astuneiden työvoimapalveluiden muutosten vuoksi kunnan työllisyyspalvelut ei vastaa jatkossa Lövhyddanin toiminnasta. Huvilan vuokrauksesta kesälle 2025 tullaan tiedottamaan lisää kunnan viestintäkanavissa lähikuukausien aikana.
Viime vuosina Lövhyddanin vuokraamisesta on vastannut kunnan työllisyyspalvelut. Jatkossa huvilasta vastaa yhdyskunnan ja ympäristön toimiala. Lövhyddanin kesän 2025 toiminnan toteuttamista suunnitellaan parhaillaan.
Huvila pyritään pitämään vuokrattavana mahdollisuuksien mukaan jatkossakin, mutta varauskalenteri tullaan avaamaan myöhemmin kuin edellisvuosina. Huvilan vuokrauksesta ja varauskalenterin avaamisen ajankohdasta tullaan tiedottamaan lisää kunnan viestintäkanavissa lähikuukausien aikana.
Lövhyddan on Sipoon kunnan omistama merenrantahuvila Kalkkirannassa, jota on vuokrattu yksityishenkilöiden, yhdistysten ja yritysten virkistys-, kokous- ja juhlatoimintaan. Alue toimii itsepalveluperiaatteella.
Sipoon kunta aloittaa kaksi rakennushanketta Miilin alueella keväällä 2025. Miilin liikuntahallin rakentaminen aloitetaan toukokuussa, ja lisäksi alueella on alkamassa Söderkullan tekojääradan rakentaminen. Liikuntahallin työmaa-alueelta kaadetaan puita jo helmikuussa viikolla 8, jonka aikana metsäalue ja Miilin koirapuisto ovat pois käytöstä.
Miilin liikuntahallin varsinaiset rakennustyöt aloitetaan toukokuussa. Uusi halli on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2027. Miilin liikuntahalli rakennetaan nykyisen Miilin sivistyskeskuksen pohjoispuolelle metsäalueelle.
Rakennusurakka aiheuttaa muun muassa melua ja työmaaliikennettä Miilin alueelle kesästä 2025 alkaen. Työmaalla tullaan tekemään louhintatöitä kesällä 2025, minkä lisäksi Miilin alueella tulee olemaan työmaaliikennettä koko rakennusurakan ajan.
Valmistuttuaan Miilin liikuntahallikokonaisuus tarjoaa uusia liikuntatiloja sipoolaisille laajentaen harrastemahdollisuuksien kirjoa. Uuden liikuntahallin rakentamisen lisäksi Miilin sivistyskeskuksen nykyinen liikuntasali muutetaan monitoimisaliksi, josta löytyy tiloja esiintymiselle, tanssille ja liikunnalle. Valmistuttuaan Miilin liikuntahalli sekä uudistunut sivistyskeskuksen liikuntasali tarjoavat uusia liikkumisen- ja harrastamisen mahdollisuuksia alueen kaiken ikäisille asukkaille.
Liikuntahallin rakennustöiden lisäksi Miilin alueella rakennetaan tänä vuonna myös tekojäärata. Tekojäärata rakennetaan Söderkullan tekonurmen ja huoltorakennuksen pohjoispuolella sijaitsevan hiekkakentän päälle. Ulkotekojään on tarkoitus valmistua loppuvuodesta ja olla käytettävissä talvikaudella 2025–2026.
Miilin koirapuisto on pois käytöstä viikolla 8 puiden kaadon takia
Tulevan Miilin liikuntahallin työmaan alueella kaadetaan puita viikolla 8. Tällöin metsäalueella ja kulkeminen on kiellettyä. Puidenkaadosta tullaan ilmoittamaan maastossa kyseisenä ajankohtana. Puiden kaatojen takia voidaan joutua sulkemaan alueella olevia ulkoilureittejä väliaikaisesti.
Viikon 8 ajan Miilin koirapuisto on kokonaan poissa käytöstä puun kaatojen takia. Puita kaadetaan myös pienten koirien aitauksesta. Viikon 8 jälkeen koirapuisto on normaalisti käytössä toukokuulle asti. Miilin koirapuistoon tulee muutoksia rakentamisurakan ajaksi. Näistä tullaan tiedottamaan tarkemmin kevään aikana.
Miilin sivistyskeskuksen takana olevasta frisbeegolfradasta on jo otettu pois käytöstä korit 1–2.
Tiedotamme lisää rakennustöiden vaiheista kevään aikana.
Sipoon valtuusto on päättänyt, että opetusta Salpar skolassa jatketaan, kunnes Söderkulla skolan uusi rakennus valmistuu. Alustavasti Söderkulla skolan uudisrakennuksen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2028.
Kuva: Emil Widlund
Valtuusto päätti myös, että lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä toiminnan jatkamisen edellytysten selvittämiseksi Salpar skolan kiinteistössä. Tämä arviointi tehdään viimeistään lukuvuotta ennen Söderkulla skolan uudisrakennuksen käyttöönottoa. Valtuusto päätti asiasta äänestysten jälkeen.
Taustalla on oppilasmäärän vähentyminen. Salpar skolan oppilaaksiottoalueella on lähivuosien aikana vuosittain 0–4 koulunsa aloittavaa oppilasta. Koulun elinvoimaisuuden takaamiseksi ikäluokan koon tulisi olla noin 10 oppilasta.
Valtuuston päätös tarkoittaa sitä, että opetus Salpar skolassa jatkuu toistaiseksi kuten tähänkin asti, kunnes Söderkulla skolan uusi rakennus valmistuu. Toiminnan jatkoa tulee tarkastella uudestaan viimeistään yhtä lukuvuotta ennen Söderkulla skolan uudisrakennuksen valmistumista.
Sipoon kunta kysyy varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten huoltajilta näkemyksiä ja toiveita kunnan varhaiskasvatuspalveluista sekä kokemuksia lapsen varhaiskasvatusyksikön toiminnasta vuosilta 2024–2025. Toivomme, että mahdollisimman moni huoltaja vastaisi asiakaskyselyyn.
Asiakaskyselystä on lähetetty huoltajille tietoa varhaiskasvatusjärjestelmä Daisyn kautta. Varhaiskasvatuspalvelut toteuttaa asiakaskyselyn säännöllisesti. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Kyselyyn vastaaminen ei vaadi kirjautumista ja siihen voi vastata myös mobiililaitteella. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti.
Itäisen Uudenmaan saariston nykyiset palvelut ovat riittämättömät ja saaristo kaipaa selkeää identiteettiä, selviää Saariston syke -hankkeen Sipoon, Porvoon ja Loviisan asukkaille toteuttamasta kyselystä. Kevytyrittäjyys kiinnostaa, ja vastuullisuus sekä luonto halutaan huomioida.
Suurin osa asukaskyselyyn vastanneista Sipoon, Porvoon ja Loviisan asukkaista ja vapaa-ajan asukkaista pitää saaristomatkailun kehittämistä tärkeänä. Saariston tapahtumien, risteilyreittien, ohjelmapalveluiden ja majoituksen uskotaan tuovan lisää vetovoimaa saaristoon. Saaristomatkailun suurimpina haasteina nähdään saaristoon pääsy (82 % vastaajista), alueen identiteetin puute (77 %) ja palveluiden riittämättömyys (70 %). Kehitysideat keskittyivätkin saavutettavuuden, matkailupalveluiden ja markkinoinnin parantamiseen.
Itäisen Uudenmaan saaristo kaipaa selkeää brändiä – puolet asukkaista on kiinnostunut kevytyrittäjyydestä
Asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat kokevat, että itäisen Uudenmaan saaristolla ei ole selkeää identiteettiä tai brändiä, jota voitaisiin käyttää matkailumarkkinoinnissa. Kuntarajat saaristossa eivät ole selkeitä saatikka merkittäviä vastaajille.
– Kuntien tulisi tehdä yhteistyötä yhtenäisen brändin luomiseksi ja ottaa siihen mukaan alueiden yrittäjät. Hyvänä vertauskohtana voitaisiin käyttää Turun ja Ahvenanmaan saariston markkinointia ja siellä luotua brändiä saariston rengasreitistä. Pääkaupunkiseudun ja Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyys ovat kilpailuetu itäisen Uudenmaan saaristomatkailulle, Saariston syke -hankkeen projektipäällikkö Antti Petteri Kurhinen Haaga-Heliasta sanoo.
Tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista, erityisesti Sipoon, Porvoon ja Loviisan vakituisista asukkaista, osoittaa kiinnostusta toimia matkailuyrittäjinä.
– Yrittäjyyteen kannustaminen on toinen asia, johon alueen kuntien kannattaisi tarttua. On hyvä muistaa, että matkailu ei ole vain vierailukohteita ja luonnon kokemista vaan elinkeinotoimintaa, jossa yrittäjät tuottavat elämyksiä, ja tätä kautta tulee alueelle matkailutuloja, Kurhinen toteaa.
Potentiaalia on, mutta panostusta uusiin saaristomatkapalveluihin ja kohteiden löydettävyyteen tarvitaan
Matkailun kehittämisessä suosituimmiksi kohteiksi nousivat helposti saavutettavat ja tunnetut saaristokohteet, kuten Pellinki, Emäsalo, Svartholm ja Norrkullalandet. Nykyisten saarikohteiden ja palveluiden löydettävyys on vastausten perusteella kuitenkin haastavaa.
– Vastaajien mielestä olisi tärkeä tuottaa erilaisia veneily-, risteily- ja yhteysalusreittejä, jotka kulkisivat sekä mantereelta saariin että rannikon myötäisesti. Lisäksi viestinnän kehittämiseen kannattaisi kuntien ja yrittäjien yhteistyössä panostaa, Kurhinen sanoo.
Lähes puolet asukkaista ja vapaa-ajan asukkaista piti saariston matkailupalveluita kohtalaisina (47 %), mutta yli kolmannes (37 %) piti palveluja huonoina tai erittäin huonoina.
Käyttämätöntä potentiaalia nähtiin paljon paikallisen perinteen hyödyntämisessä. Erilaisten aktiviteettien, esimerkiksi kalastuspalveluiden ja tapahtumien kautta saataisiin tuloa itäisen Uudenmaan saariston matkailuyrittäjille.
– Matkailun kehittäminen edellyttää taloudellista panostusta uusiin ja nykyisiin saaristomatkailupalveluihin, Kurhinen toteaa.
Saaristomatkailua tulee kehittää vastuullisesti ja luontoa kunnioittaen
Vastaajat suhtautuvat saaristomatkailijoihin pitkälti positiivisesti (79 %), saaristossa asuvat hieman varauksellisemmin kuin mantereella asuvat. Saaristomatkailun ympäristövaikutuksiin vastaajien enemmistö suhtautuu neutraalisti tai ei ole siitä huolissaan. Kuitenkin 42 % vastaajista on erittäin tai jonkin verran huolissaan saaristomatkailun ympäristövaikutuksista.
– Saaristossa asuvat voivat pelätä saariston ruuhkautumista ja omien palveluidensa huonontumista. Saaristomatkailua pitää kehittää vastuullisuus huomioiden ja luontoa kunnioittaen, projektipäällikkö Kurhinen muistuttaa.
Saaristomatkailun positiivisista vaikutuksista selkeäksi ykköseksi kyselyssä nousi se, että saaristomatkailu mahdollistaa luontokokemuksen syntymisen.
Mikä tutkimus?
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteutti asukaskyselyn osana itäisen Uudenmaan saaristomatkailua kehittävää Saariston syke -hanketta. Kohderyhmänä olivat kolmen kunnan (Sipoo, Porvoo, Loviisa) asukkaat sekä vapaa-ajan asukkaat. Tutkimuksessa selvitettiin, miten he kokevat alueensa saaristomatkailun nykytilan, millaisia vaikutuksia saaristomatkailulla on alueen ympäristöön ja ihmisiin, ja miten he haluaisivat kehittää alueensa saaristomatkailua.
Kysely oli avoinna 4.–30.11.2024 ja siihen saatiin 251 vastausta. Vastaajien taustatietojen mukaan he edustavat kattavasti eri kuntien ympärivuotisia ja osa-aikaisia asukkaita.
Asukaskyselytutkimuksen tuloksia hyödynnetään Saariston syke -hankkeessa uusien tuote- ja palveluideoiden kehittämisessä itäisen Uudenmaan saariston alueella yhdessä yrittäjien kanssa. Lisäksi hankkeessa parannetaan alueen saaristomatkailun tunnettuutta, kannustetaan asukkaita kevytyrittäjiksi sekä tuotetaan tietoa Porvoon, Sipoon ja Loviisan saaristomatkailun kehittämiseksi.
Lisätietoja kyselystä ja Saariston syke -hankkeesta antaa hankkeen projektipäällikkö, lehtori Antti Petteri Kurhinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, puh. 044 290 0030, antti.kurhinen@haaga-helia.fi.
Kielikylpyvarhaiskasvatuksen suosio Etelä-Sipoossa on kasvanut. Tällä hetkellä Västerskogin päiväkodissa toimii yksi kielikylpyryhmä, mutta tulevaisuudessa tarve on kahdelle kielikylpyryhmälle. Tavoitteena on löytää kielikylpyvarhaiskasvatukselle pysyvät tilat ja selkeyttää Etelä-Sipoon varhaiskasvatuksen kokonaisuutta syksystä 2026 alkaen.
Uuden ryhmän perustaminen voi aiheuttaa muutoksia myös alueen muiden päiväkotien ryhmärakenteeseen. Muutokset koskevat mahdollisesti Västerskogin, Landsängenin, Miilin tai Taasjärven päiväkoteja.
Tervetuloa keskustelemaan suunnitelluista muutoksista keskiviikkona 12.2.2025 klo 18 Päiväkoti Miiliin (Taasjärventie 9). Keskustelutilaisuudessa saat tietoa esitettävistä ratkaisuvaihtoehdoista ja voit kertoa mielipiteesi päiväkotien ryhmärakenteesta ja sen vaikutuksista perheenne arkeen. Tilaisuus on kaksikielinen.
Kunta kuulee myös varhaiskasvatuksen henkilöstöä esitettävien vaihtoehtojen vaikutuksesta heidän työhönsä. Ehdotettavista vaihtoehdoista tehdään lapsivaikutusten arviointi, ja asia viedään Sipoon sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi kevään 2025 aikana.
