Kyläsuunnistus Söderkullassa 31.3. – 16.4.2021

  1. Kierrä kaikki kuvissa näkyvät rastit yksin tai perheesi/ystäviesi kanssa. Suunnistukseen tarvittavat kuvat löydät yläpuolelta ja Instagramista, käyttäjän: nuorisipoo feedin, Kyläsuunnistus-kohokohdasta. Mukaan tarvitset vain muistiinpanovälineet kuten älypuhelimesi. Jokaiselta rastilta löytyy kysymys.

 

  1. Lähetä kaikki vastaukset yksityisellä viestillä Instagramissa, käyttäjälle: nuorisipoo
    Lähetä vastaukset viimeistään 16.4.

 

  1. Jaa halutessasi kuva suunnistuksesta Instagramiin hashtagilla #kyläsuunnistussöderkulla #nuorisipoo

 

  1. Kaikki osallistujat palkitaan!

 

Palkinnon voit hakea Pleissiltä (Opintie 6B) 7.4. alkaen keskiviikkoisin tai perjantaisin klo 16-17, 16.4 asti. Saadaksesi palkinnon on kysymyksien vastaukset lähetettävä yksityisellä viestillä käyttäjälle nuorisipoo, Instagramissa!

 

Järj. Sipoon kunnan nuorisopalvelut

 

 

Henkilötietojen käsittely kilpailun yhteydessä
Kilpailun järjestää Sipoon kunnan nuorisopalvelut, joka vastaa henkilötietojesi käsittelystä. Kunta käsittelee henkilötietojasi ainoastaan liittyen palkintosi luovuttamiseen. Kerättävät tiedot ovat Instagram-käyttäjänimesi lisäksi ainoastaan vastauksesi kyläsuunnistuksen kysymyksiin. Kun päätät ottaa yhteyttä nuorisopalveluihin sosiaalisen median kautta, myönnät samalla luvan kyseisten tietojen käsittelyyn, jonka laillisena pohjana toimii artikkeli 6.1.a Yleisessä tietosuoja-asetuksessa (GDPR, suostumus). Tietojasi käsittelee ainoastaan Sipoon kunnan nuorisopalveluiden henkilökunta, jonka tehtävänä on tämän kilpailun järjestäminen ja hoitaminen. Kaikki tieto mikä kerätään nuorisopalveluiden sosiaalisen median kautta, poistetaan tietokannastamme, sen jälkeen, että keräämisen tarkoitus on täyttynyt. Emme vastaa Instagramin keräämästä henkilötiedosta. Mahdolliset evästeet pysyvät laitteesi tallessa, kunnes poistat ne omatoimisesti.

Viimeksi muokattu 05.07.2022

Selvitys: Sipoo on Suomen toiseksi elinvoimaisin kunta heti Kauniaisten jälkeen

Suomen Kuvalehden kuntatestissä Sipoon vahvuuksia olivat paitsi väestönkehitys myös taloudellinen huoltosuhde ja työllisyysaste. Sipoo pärjäsi hyvin myös siinä, että asukasta kohti saatava verotettava tulo oli hyvällä tasolla.

MDI:n analyysin mukaan Sipoon väestönlisäyksen taustalla on etenkin se, että Sipoo onnistui houkuttelemaan muuttajia etenkin muista kunnista Suomen sisältä. Eniten Sipooseen muutetaan muualta Helsingin seudulta. Siellä Sipoo houkuttelee asukkaita eniten Helsingistä ja toiseksi eniten Vantaalta. Sipoon muuttovoitot kasvoivat eniten viime vuonna aiempiin vuosiin verrattuna 25−34-vuotiaiden ikäryhmässä ja nimenomaan Vantaalta muuttajia Sipoo houkutteli aiempia vuosia enemmän. Yhteensä Sipoon väestö kasvoi viime vuonna 523 hengellä ja suhteutettuna väestömäärään kasvu oli 2,4 prosenttia.

-Sipoon kasvun strategia ja kehityskuva, joka yhdistää pikkukaupunkimaisempia kyläkeskuksia ja maaseutua, huomioiden luonnonläheisyyden ja väljän asumisen, on osoittautunut menestyksekkääksi. Sipoo on kasvanut voimakkaasti jo vuosia, nimenomaan Söderkullan ja Nikkilän pikkukaupunkimaisemmiksi kehittyviin taajamiin, Sipoon kehitysjohtaja Pirjo Siren sanoo.

Tulomuuttojen, eli Sipooseen muuttavien, määrä kasvoi Sipoossa selvästi verrattuna aiempien vuosien keskiarvoon, mutta samaan aikaan Sipoosta myös muutettiin pois aiempaa enemmän. Pois muutto kasvoi etenkin 15−24-vuotiaiden ikäryhmässä. Muuttovoitot syntyvät siitä, että tulomuuttoja Sipooseen on kuitenkin enemmän kuin lähtömuuttoja.

Sipooseen muutetaan muista kunnista Suomesta

Suurimmalta osalta väestönlisäys Sipoossa oli suomenkielisen väestön lisäystä. Myös vieraskielinen väestö lisääntyi hieman, kun taas ruotsinkielisen väestön määrä supistui hieman. Toisin kuin Sipoossa, useissa muissa Kuuma-seudun kunnissa väestönlisäys perustui lähes kokonaan vieraskielisen väestön kasvuun.

Sipoon väestönkasvu nojaa siis nimenomaan muuttoon muista kunnista. Luonnollinen väestönkasvu (syntyneet vs. kuolleet) oli viime vuonna vain 11 ihmistä. Luonnollinen väestönkasvu on ylipäätään heikentynyt Suomen kunnissa ja viime vuonna luonnollista väestönlisäystä sai vain noin joka kuudes kunta. Sipoossakin luonnollinen väestönlisäys heikkeni verrattuna aiempien vuosien keskiarvoon, mikä johtui kuolleiden määrän kasvusta, jonka taustalla taas on iäkkään väestön osuuden kasvu. Koronavirukseen liittyvää ylikuolleisuutta ei tutkimuksessa ilmennyt.

Nettomaahanmuutosta Sipoon väestönlisäys oli viime vuonna 58 ihmistä. Tähän vaikutti se, että koronapandemian aikana ulkomaille muutettiin Sipoosta aiempaa vähemmän, mutta samaan aikaan maahanmuuttojen määrä kasvoi hieman.

Sipoo kiinnostaa myös yrityksiä

Sipoon elinvoimaisuutta kuvastaa myös se, että kunta käy yhä useammin keskusteluja erilaisten yritysten kanssa sijoittumisesta Sipooseen.  Sipoon sijainti on suotuisa yrityksillekin.

-Näiden keskustelujen määrä on selvästi kasvanut ja keskustelut ovat johtaneet lopputulokseen, eli moni yritys on valinnut myös sijoittua Sipooseen. Yksi esimerkki on parhaillaan Sipooseen logistiikkayhtiö Transvalille rakentuva 37 miljoonan euron ja luokkaa 100 työntekijän vihreän energian mukainen varastorakennus, joka on samalla uusin logistiikan merkittävä investointi Suomessa, Siren kertoo.

Linkit:

KUUMA-seudun tiedote: KUUMA-seutu oli toiseksi muuttovetovoimaisin alue koko maassa koronavuonna 2020 (suomeksi)
Suomen Kuvalehti: Kuntatesti (suomeksi)

 

Viimeksi muokattu 31.03.2021

Nikkilän keskuspuiston ensimmäisen osan rakentaminen alkaa syksyllä

 

Keskuspuisto sijaitsee päiväkotien ja koulujen läheisyydessä. Oppilaitosten pihoilla on jo leikki- ja liikuntavälineitä, joten monimuotoisen puisto-osan on haluttu muodostavan uudenlaisen lisän lasten ja koululaisten lähioppimisympäristöön. Yllä esitetty havainnekuva monimuotoisen puisto-osan yleissuunnitelmasta toimii pohjana rakennussuunnittelulle. Havainnekuvasta voi kuitenkin jo tarkastella yleisellä tasolla, mitä kaikkia elementtejä syksyllä ensimmäisenä toteutettavaan puisto-osaan on tarkoitus rakentaa sipoolaisten toiveiden ja ideoiden pohjalta.

Viimeksi muokattu 05.07.2022

Ajanvaraus AstraZenecan koronarokotteeseen avataan kaikille 65−69-vuotiaille Sipoossa – myös perusterveille

THL on päättänyt, että koronarokotuksia AstraZenecan rokotteella voidaan jatkaa 65 vuotta täyttäneillä, sillä heillä ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada rokotuksen jälkeen hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä. Olemme olleet jo suoraan yhteydessä niihin 65−69-vuotiaisiin riskiryhmäläisiin, joiden rokotusaika peruttiin AstraZenecan käytön keskeytyksen takia, ja heille on tarjottu uutta aikaa.

Haittavaikutusten mahdollisuutta 65-vuotiaita nuoremmilla selvitetään vielä, joten 18−64-vuotiaiden 1. riskiryhmään kuuluvien rokotukset ovat vielä tauolla. Tarjoamme kuitenkin Pfizer-Biontechin rokotteen niille 18−64-vuotiaille riskiryhmäläisille, joiden jo aiemmin varatut ajat jouduttiin peruuttamaan keskeytyksen takia viikoilta 12 ja 13. Heihin on oltu jo suoraan yhteydessä ja tarjottu uutta aikaa.

Muutoin 18−64-vuotiaiden riskiryhmäläisten rokottaminen jatkuu viimeistään sitten, kun kaikki halukkaat ikääntyneet (yli 70-vuotiaat) ovat rokotteensa saaneet. Yli 70-vuotiaita rokotetaan Pfizer-Biontechin rokotteella ja valtakunnallisen rokotusjärjestyksen mukaan ikääntyneet tulee rokottaa ensin.

Sipoossa rokotusvuorossa ovat siis:

  • Tänä vuonna 70 vuotta täyttävät ja kaikki sitä vanhemmat (vuonna 1951 syntyneet ja sitä vanhemmat) ja heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat omaishoitajat. Ryhmään kuuluvat voivat varata aikoja heti.
  • 65−69-vuotiaat joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus (ryhmä 1, vuosina 1952-1956 syntyneet). Ryhmään kuuluvat voivat varata aikoja heti.
  • 65−69-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus (ryhmä 2, vuosina 1952-1956 syntyneet). Ryhmään kuuluvat voivat varata aikoja tiistaista 30.3.2021 alkaen kello 00.01 alkaen.
  • 65−69-vuotiaat perusterveet (vuosina 1952-1956 syntyneet). Ryhmään kuuluvat voivat varata aikoja tiistaista 30.3.2021 kello 10 alkaen.
  • 16−17-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus (ryhmä 1, vuonna 2004 syntyneet ja vuonna 2005 syntyneistä ne, jotka ovat jo täyttäneet 16 vuotta). Ryhmään kuuluvat voivat varata aikoja heti.

Ajanvaraus tehdään nettipalvelussa tai puhelimitse

Pyydämme ensisijaisesti varaamaan ajan internetissä osoitteesta www.koronarokotusaika.fi. Ajanvaraus on nopeinta ja helpointa tehdä verkkopalvelussa. Jos ajanvaraus internetissä ei kuitenkaan ole mahdollista, ajan voi varata puhelimitse terveysaseman numerosta 09 2353 6001 maanantaista perjantaihin klo 9−15. Huomioithan, että puhelinajanvarauksessa on ollut ajoittain ruuhkaa. Varaathan ajan verkkopalvelussa, jos se vain on mahdollista.

Rokotusvuorot ja eri rokotusryhmien alustavan rokotusaikataulun näet milloin tahansa kunnan verkkosivuilta osoitteesta www.sipoo.fi/koronarokotukset. Sivulta saat myös lisää tietoa rokotteista, Sipoon rokotuspisteistä ja ajan varaamisesta.

Ikääntyneiden palveluohjaus Treffi. neuvoo ja opastaa puhelimitse ikääntyneitä ma-pe klo 09.00−13.00 numerossa 09 2353 6014, jos ikääntynyt kaipaa neuvoja esimerkiksi liittyen koronarokotuksiin.

Ketkä kuuluvat riskiryhmiin?

THL on tuottanut listauksen, jonka perusteella määräytyy, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70-vuotiaille henkilöille.

Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia (ryhmä1) taustasairauksia ovat elinsiirto tai kantasolusiirto, aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, vaikea krooninen munuaissairaus, vaikea krooninen keuhkosairaus, lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes ja Downin oireyhtymä (aikuiset).

Vakavalle koronavirustaudille altistavia (ryhmä 2) taustasairauksia ovat lääkitystä vaativa astma, vaikea sydänsairaus, hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila, immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen, vaikea krooninen maksasairaus, tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta, uniapnea, psykoosisairaus ja sairaalloinen lihavuus (painoindeksi yli 40).

Muun aikuisväestön rokotuksiin siirrytään sen jälkeen, kun ensin on rokotettu ikääntyneet ja sairauden tai terveydentilan vuoksi riskiryhmiin kuuluvat. Alustavan arvion mukaan muun aikuisväestön rokottaminen voisi alkaa kesällä.

Linkit:

Tietoa koronarokotuksista ja alustava rokotusaikataulu sipoo.fi:ssä.
THL: Riskiryhmien koronarokotusten järjestys
THL: Tietoa AstraZenecan Covid-19 koronavirusrokotteesta
THL: Tietoa Pfizer-Biontechin Covid-19 koronavirusrokotteesta
THL:n tiedote 24.3.2021: AstraZenecan koronarokotteen käyttöä jatketaan 65 vuotta täyttäneillä – haittavaikutusten mahdollisuutta nuoremmilla selvitetään edelleen

 

 

Viimeksi muokattu 12.04.2021

HSL tiedottaa: Traficom rajoittaa joukkoliikenteen matkustajamääriä – näin se vaikuttaa HSL:n liikenteeseen

Rajoitus koskee kaikkea HSL:n liikennettä lukuun ottamatta vuonna 2008 tai myöhemmin syntyneitä matkustajia arkipäivisin. Jos yläkoululaiset palaavat lähiopetukseen, rajoitus ei koske myöskään vuonna 2005 tai myöhemmin syntyneitä matkustajia arkipäivisin.

Rajoitus vaikuttaa HSL:n liikenteeseen hyvin vähän. Tällä hetkellä HSL:n joukkoliikenteen täyttöaste on keskimäärin arviolta alle 20 prosenttia liikennevälineiden suurimmasta mahdollisesta kapasiteetista, ja ylivoimaisella valtaosalla HSL:n liikenteen vuoroista kulkuneuvon täyttöaste jää selvästi alle lain rajaaman 50 prosentin. Esimerkiksi metrossa suurin mitattu täyttöaste tällä viikolla on ollut noin 28 prosenttia.

Emme kuitenkaan voi taata, että kapasiteetti riittää aivan kaikilla yksittäisillä vuoroilla. Näissä tilanteissa kehotamme mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi odottamaan seuraavaa vuoroa tai valitsemaan vaihtoehtoisen reitin tai kulkumuodon.

Toivomme, että kaikkein ruuhkaisimpina aikoina vältetään tarpeetonta matkustamista. Jos voit valita matkasi ajankohdan, toivomme, että ajoitat sen hiljaisempaan aikaan. Tällä hetkellä liikenteessä on ruuhkaisinta arki-iltapäivinä noin kello 15-18 sekä aamun ruuhka-aikoina noin kello 7-9.

Seuraamme matkustajamäärien rajoitusten vaikutuksia HSL:n liikenteeseen tarkasti. Tavoitteemme on, että kaikki, joiden edelleen tarvitsee matkustaa, pääsevät kulkemaan.

Tällaisia ovat HSL:n liikennevälineiden lainmukaiset maksimikapasiteetit

HSL:n liikennevälineiden suurimmat mahdolliset kapasiteetit koostuvat sekä istuma- että seisomapaikoista. Näin ollen esimerkiksi bussi on 50-prosenttisesti täynnä silloin, kun bussissa on saman verran matkustajia kuin siellä on istumapaikkoja.

Alla on esitelty, kuinka monta matkustajaa liikennevälineessä saa korkeintaan olla, kun 50 prosentin matkustajamäärärajoitus on voimassa.

Metrojuna: n. 350 matkustajaa
Lähijuna, yksi yksikkö: n. 300 matkustajaa
Artic-raitiovaunu: n. 100 matkustajaa
Nivelraitiovaunu: n.  80 matkustajaa
Bussi, 3-akselinen: n. 60 matkustajaa
Bussi, suurempi 2-akselinen: n. 45 matkustajaa
Bussi, pienempi 2-akselinen: n. 40 matkustajaa
Lähibussi (pikkubussi): 10 matkustajaa

Kokoamme tuoreimpia tietoja liikenteemme täyttöasteista tälle sivulle.

 

 

Viimeksi muokattu 26.03.2021

Etäopetusta jatketaan Sipoossa luokka-asteilla 7.–9. ja lukioissa 11.4. saakka

-Epidemiatilanne on yhä vakava ja koronaviruksen on epäilty leviävän aiempaa herkemmin myös lasten ja nuorten kautta. Vaikka me haluaisimmekin palata lähiopetukseen, on epidemian hillitsemiseksi tarpeen jatkaa etäopetusta vielä, kunnanjohtaja Mikael Grannas kertoo.

Sipoossa etäopetus toteutetaan siten, että oppilaan koulupäivä noudattaa lukujärjestystä etäopetusjakson aikana ja näin oppilaiden päivittäinen vuorokausirytmi säilyy samanlaisena kuin lähiopetuksessa. Erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja valmistavan opetuksen oppilaiden opetus toteutetaan kuitenkin lähiopetuksena myös luokka-asteilla 7.–9.

Huoltajat ja oppilaat saavat tarkemmin tietoa etäopetuksesta Wilman kautta. Lounasjakelua ei valitettavasti enää ehditä järjestää ensi viikolle luokka-asteille 7.–9., eikä ensi viikolle voi tilata noutoruokapaketteja. Syynä tälle on se, että kansalliset linjaukset etäopetuksen jatkamisesta venyivät liian myöhäksi luokka-asteiden 7.–9. osalta, mutta pääsiäisen jälkeisellä viikolla lounasjakelu jatkuu. Lukio-opiskelijoille lounasjakelu toimii ensi viikollakin tavalliseen tapaan, koska lukion etäopetuksen jatko oli tiedossa jo aiemmin.

Muita koronavirusrajoituksia ja suosituksia kunta päätti jatkaa huhtikuun loppuun saakka jo viime viikolla koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Näet kaikki Sipoossa voimassa olevat suositukset ja rajoitukset kunnan verkkosivuilta.

 

Viimeksi muokattu 29.03.2021

THL tiedottaa: AstraZenecan koronarokotteen käyttöä jatketaan 65 vuotta täyttäneillä – haittavaikutusten mahdollisuutta nuoremmilla selvitetään edelleen

”65 vuotta täyttäneillä ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada rokotuksen jälkeen hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä, joiden mahdollista yhteyttä AstraZenecan koronarokotteeseen parhaillaan selvitetään. Tämän ikäryhmän rokotuksia voidaan siis jatkaa normaalisti, toteaa THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

”Vakavan koronavirustaudin riski kasvaa iän myötä merkittävästi, ja koronarokotukset tarjoavat tehokasta suojaa sitä vastaan.”

Myös THL:n nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR totesi tiistaina, että AstraZenecan rokotteen käytön jatkaminen 65 vuotta täyttäneillä on lääketieteellisesti perusteltua.

Varovaisuusperiaatteen vuoksi AstraZenecan rokotetta ei toistaiseksi alle 65-vuotiaille

Varovaisuusperiaatteen mukaisesti AstraZenecan koronarokotetta ei toistaiseksi anneta alle 65-vuotiaille. Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Saksassa on ilmoitettu tällä ikäryhmällä rokotuksen jälkeen jonkin verran tavallista enemmän hyvin harvinaisia aivolaskimotukoksia ja niin kutsuttuja yleistyneitä suonensisäisiä hyytymisiä. Niiden mahdollista syy-yhteyttä AstraZenecan koronarokotteeseen selvitetään parhaillaan, ja sillä välin alle 65-vuotiaiden rokotukset toteutetaan muilla rokotteilla.

”Selvitystyö siitä, onko syy-seuraussuhdetta rokotuksen ja harvinaisten tautitapausten välillä olemassa, jatkuu edelleen. Vaikka rokotusten jatkuminen on nykyisessä epidemiatilanteessa hyvin tärkeää, mahdolliset haittatapaukset on selvitettävä hyvin huolellisesti. Jos syy-seuraussuhde todetaan, etsimme myös mahdollisuuksia pienentää riskiä edelleen esimerkiksi kohdentamalla rokotuksia”, kertoo THL:n ylilääkäri ja KRAR:n sihteeri Hanna Nohynek.

THL jatkaa selvitystyötä kotimaassa Fimean ja suomalaisten tutkijoiden kanssa sekä kansainvälisesti Euroopan lääkeviraston ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Selvityksessä hyödynnetään muun muassa terveydenhuollon rekistereistä ja laboratoriotutkimuksista saatavaa tietoa.

THL kertoo selvitystyön etenemisestä ensi viikon aikana.

Muiden rokotteiden käyttö jatkuu normaalisti, kunnat kertovat rokotusjärjestelyistä

Alle 65-vuotiaiden koronarokotuksia AstraZenecan rokotteella jatketaan aikaisintaan pääsiäisen jälkeen. Rokotusten pääpaino on tällä hetkellä ikääntyneiden eli yli 70-vuotiaiden rokottamisessa, mutta AstraZenecan rokotteen tauottaminen alle 65-vuotiailla voi kuitenkin aiheuttaa muutoksia paikallisiin rokotusjärjestelyihin.

”Järjestelyt vievät kunnissa hetken aikaa. Suosittelemme, että rokotusajan jo varanneet ihmiset seuraavat oman kuntansa tiedottamista. Rokotukset muilla koronarokotteilla jatkuvat koko ajan normaalisti, ja arvioimme, että rokotteita saadaan kevään mittaan entistä enemmän”, Nohynek toteaa.

THL päätti keskeyttää AstraZenecan koronarokotteen käytön varotoimenpiteenä perjantaina 19.3., kun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle oli ilmoitettu kaksi harvinaislaatuista aivolaskimotukostapausta. Oireet olivat ilmaantuneet 4-10 päivää AstraZenecan koronarokotteen saamisen jälkeen. Toisin kuin Norjassa ja Saksassa havaituilla tapauksilla, molemmilla Suomessa sairastuneilla todettiin useita verisuonitukoksiin liittyviä lääketieteellisiä riskitekijöitä.

Kaikkiaan AstraZenecan rokotteen on saanut Suomessa yli 180 000 ihmistä ja koko maailmassa 47 miljoonaa ihmistä. Rokotteen suojateho on tehotutkimuksissa ja laajassa myyntiluvan jälkeisessä käytössä ollut oireista koronavirustautia vastaan 60 – 80 prosenttia, ja vakavaa tautia vastaan lähes 100 prosenttia.

Huom! Sipoossa ajanvaraus ei vielä ole auki 65-69-vuotiaille riskiryhmäläisille AstraZenecan rokotteeseen. Tiedotamme heti, kun ajanvaraus on jälleen mahdollista ja saamme jatkosuunnitelmat tehtyä Sipoon osalta liittyen THL:n ratkaisuun AstraZenecan rokotteen käytöstä. 

Viimeksi muokattu 12.04.2021

KUUMA-seutu oli toiseksi muuttovetovoimaisin alue koko maassa koronavuonna 2020

KUUMA-seutu sai muuttovoittoa maan sisältä noin 2 200 ja ulkomailta noin 800 henkilöä vuonna 2020.  Muuttovoitot kaksinkertaistuivat edeltävään viiteen vuoteen verrattuna. KUUMA-seudun muuttovoitot   kasvoivat etenkin 25-34-vuotiaista nuorista aikuisista, muusta aikuisväestöstä ja lapsista. Muuttajien profiili on monin tavoin optimaalinen KUUMA-seudun tulevan kehityksen ja kehittämisen kannalta.

KUUMA-seudun voimakas kasvu perustuu muuttovoittoihin erityisesti pääkaupunkiseudulta: seutu sai eniten muuttovoittoa Vantaalta (+1 748), Espoosta (+1 106) ja Helsingistä (+902). KUUMA-seudun tulo- ja lähtömuuttovirrat ovat vahvassa keskinäisriippuvuudessa suhteessa pääkaupunkiseutuun.  KUUMA-seudun muuttovirrat muun maan kanssa ovat marginaaliset pääkaupunkiseutuun verrattuna.  KUUMA-seutu kärsi määrällisesti merkittävää muuttotappiota vain Tampereen (-265), Lahden (-190), Turun (-144) ja Hämeenlinnan (-123) seuduille.

KUUMA-seudun väestönkehitys vahvistui yhdeksässä seudun kunnassa vuoden 2020 aikana.  Yli 1 prosentin vuosittaiseen kovaan väestönkasvuun ylsi puolet seudun kunnista. Seudun muuttovoitot maan sisältä vahvistuivat kaikissa seudun kunnissa vuonna 2020 verrattuna vuosien 2015-2019 keskiarvoon.  KUUMA-kunnat saivat lisäksi ennätyksellisen suuria muuttovoittoja kansainvälisestä muuttoliikkeestä vuonna 2020. Vieraskielisen väestön nopea kasvu korostu kaikissa KUUMA-kunnissa.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemän analyysin tavoitteena oli pureutua KUUMA-seudun muuttoliikkeen suuntautumiseen (tulo- ja lähtöalueet) ja muuttajien ikärakenteeseen poikkeusvuonna 2020 verrattuna edeltäviin vuosiin. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa kokonaisvaltainen tilannekuva KUUMA-seudun väestönkehityksen osatekijöistä ja positiosta suhteessa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin.

 

KUUMA-seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA-kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-seudun yhteenlaskettu asukasmäärä oli noin 328 000 tammikuun lopussa 2021. Seudun väkiluvun on ennustettu kasvavan vuoteen 2040 mennessä enemmän kuin Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien yhteensä. KUUMA-seudun keskimääräiset asumiskustannukset ovat selvästi pääkaupunkiseutua alhaisemmat.

KUUMA-yhteistyön tarkoituksena on jäsenkuntiensa kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen osana Helsingin seutua, edunvalvonnan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen.

 

Viimeksi muokattu 25.03.2021