Selvitys: Sipoo on Suomen toiseksi elinvoimaisin kunta heti Kauniaisten jälkeen

Suomen Kuvalehden kuntatestissä Sipoon vahvuuksia olivat paitsi väestönkehitys myös taloudellinen huoltosuhde ja työllisyysaste. Sipoo pärjäsi hyvin myös siinä, että asukasta kohti saatava verotettava tulo oli hyvällä tasolla.

MDI:n analyysin mukaan Sipoon väestönlisäyksen taustalla on etenkin se, että Sipoo onnistui houkuttelemaan muuttajia etenkin muista kunnista Suomen sisältä. Eniten Sipooseen muutetaan muualta Helsingin seudulta. Siellä Sipoo houkuttelee asukkaita eniten Helsingistä ja toiseksi eniten Vantaalta. Sipoon muuttovoitot kasvoivat eniten viime vuonna aiempiin vuosiin verrattuna 25−34-vuotiaiden ikäryhmässä ja nimenomaan Vantaalta muuttajia Sipoo houkutteli aiempia vuosia enemmän. Yhteensä Sipoon väestö kasvoi viime vuonna 523 hengellä ja suhteutettuna väestömäärään kasvu oli 2,4 prosenttia.

-Sipoon kasvun strategia ja kehityskuva, joka yhdistää pikkukaupunkimaisempia kyläkeskuksia ja maaseutua, huomioiden luonnonläheisyyden ja väljän asumisen, on osoittautunut menestyksekkääksi. Sipoo on kasvanut voimakkaasti jo vuosia, nimenomaan Söderkullan ja Nikkilän pikkukaupunkimaisemmiksi kehittyviin taajamiin, Sipoon kehitysjohtaja Pirjo Siren sanoo.

Tulomuuttojen, eli Sipooseen muuttavien, määrä kasvoi Sipoossa selvästi verrattuna aiempien vuosien keskiarvoon, mutta samaan aikaan Sipoosta myös muutettiin pois aiempaa enemmän. Pois muutto kasvoi etenkin 15−24-vuotiaiden ikäryhmässä. Muuttovoitot syntyvät siitä, että tulomuuttoja Sipooseen on kuitenkin enemmän kuin lähtömuuttoja.

Sipooseen muutetaan muista kunnista Suomesta

Suurimmalta osalta väestönlisäys Sipoossa oli suomenkielisen väestön lisäystä. Myös vieraskielinen väestö lisääntyi hieman, kun taas ruotsinkielisen väestön määrä supistui hieman. Toisin kuin Sipoossa, useissa muissa Kuuma-seudun kunnissa väestönlisäys perustui lähes kokonaan vieraskielisen väestön kasvuun.

Sipoon väestönkasvu nojaa siis nimenomaan muuttoon muista kunnista. Luonnollinen väestönkasvu (syntyneet vs. kuolleet) oli viime vuonna vain 11 ihmistä. Luonnollinen väestönkasvu on ylipäätään heikentynyt Suomen kunnissa ja viime vuonna luonnollista väestönlisäystä sai vain noin joka kuudes kunta. Sipoossakin luonnollinen väestönlisäys heikkeni verrattuna aiempien vuosien keskiarvoon, mikä johtui kuolleiden määrän kasvusta, jonka taustalla taas on iäkkään väestön osuuden kasvu. Koronavirukseen liittyvää ylikuolleisuutta ei tutkimuksessa ilmennyt.

Nettomaahanmuutosta Sipoon väestönlisäys oli viime vuonna 58 ihmistä. Tähän vaikutti se, että koronapandemian aikana ulkomaille muutettiin Sipoosta aiempaa vähemmän, mutta samaan aikaan maahanmuuttojen määrä kasvoi hieman.

Sipoo kiinnostaa myös yrityksiä

Sipoon elinvoimaisuutta kuvastaa myös se, että kunta käy yhä useammin keskusteluja erilaisten yritysten kanssa sijoittumisesta Sipooseen.  Sipoon sijainti on suotuisa yrityksillekin.

-Näiden keskustelujen määrä on selvästi kasvanut ja keskustelut ovat johtaneet lopputulokseen, eli moni yritys on valinnut myös sijoittua Sipooseen. Yksi esimerkki on parhaillaan Sipooseen logistiikkayhtiö Transvalille rakentuva 37 miljoonan euron ja luokkaa 100 työntekijän vihreän energian mukainen varastorakennus, joka on samalla uusin logistiikan merkittävä investointi Suomessa, Siren kertoo.

Linkit:

KUUMA-seudun tiedote: KUUMA-seutu oli toiseksi muuttovetovoimaisin alue koko maassa koronavuonna 2020 (suomeksi)
Suomen Kuvalehti: Kuntatesti (suomeksi)

 

Viimeksi muokattu 31.03.2021