Yleistä asemakaavoituksesta

Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain.

Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen.

Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle.

Kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Maisemaa muuttavien toimenpiteiden luvanvaraisuudesta rakennuskieltoalueella säädetään rakentamislain 53 §:ssä. (21.4.2023/752)

Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kunnan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta.

Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

Sipoon karttapalvelu -sivustolla näet voimassaolevat osayleiskaavat, asemakaavat ja ranta-asemakaavat kartalla. Kartalla kaavaa klikatessa, siihen avautuvasta ikkunasta saat tietoja kaavasta.

Toimi näin

Kaavaprosessien kulku ja kesto vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kaavatyön alkuvaiheessa laaditaan aina osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa määritellään, miten osallistuminen ja vuorovaikutus kaavatyön aikana toteutetaan. Tyypillisessä kaavaprosessissa on mahdollisuus antaa mielipide, kun kaavan valmisteluaineisto on nähtävillä sekä virallinen muistutus, kun kaavaehdotus on nähtävillä. Mielipiteet ja muistutukset toimitetaan kunnan kirjaamoon kaavan nähtävillä olon aikana.

Sipoossa kaavatyön aikana järjestetään usein täydentäviä osallistumismahdollisuuksia, kuten asukaskyselyitä, työpajoja tai kaavakävelyitä. Valmisteilla oleviin kaava-aineistoihin voi tutustua koko kaavaprosessin ajan kunnan verkkosivuilla.

Kaavan hyväksymisen jälkeen on mahdollisuus valittaa asemakaavan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 pv hyväksymispäätöksen pöytäkirjan nähtäville asettamisesta.

Kenelle ja millä ehdoin

Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin alueidenkäyttölaissa säädetään.

Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

Kaikilla, joiden oloihin tai etuihin asemakaavoitus vaikuttaa, on oikeus osallistua asemakaavoitusprosessiin ja vaikuttaa siihen osaltaan.

Maksullisuuden tiedot

Helsingin hallinto-oikeuteen (sekä mahdollisiin ylempiin oikeusasteisiin) tehtävä valitus on maksullinen.

Tausta ja lainsäädäntö

Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mitä alueelle rakennetaan ja miten aluetta muutoin käytetään. Rakennusta ei saa rakentaa asemakaavan vastaisesti. Kunta vastaa asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, mutta valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää myös kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Kunnan on seurattava asemakaavoituksensa tilaa ja tarvittaessa uudistettava vanhentuneet asemakaavat. Asemakaavassa vahvistetaan nimet kaduille, puistoille, ulkoilualueille ja aukioille.

Kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jonka asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan, jos kaavoitus on yhä kesken.

Asemakaavoitukseen voi osallistua tekemällä aloitteen kaavoituksesta tai jättämällä mielipiteen valmisteilla olevasta kaavasta. Jos kaavaehdotus vaikuttaa asukkaan asumiseen tai työntekoon, hänellä on oikeus antaa kirjallinen muistutus nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta. Kaavan hyväksymispäätöksestä on oikeus tehdä kunnallisvalitus.

Maankäyttö- ja rakennuslaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132


Alueidenkäyttölaki https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/132