Sipoon kunnalla on käynnissä tontinluovutuskilpailu ja valintamenettely Oikopolun asemakaava-alueella sijaitsevasta tontista. Tontinluovutuskilpailu on auki Sipoon verkkosivuilla 1.5.2026 kello 15.00 saakka. Tontinluovutuskilpailu järjestetään hoivakotirakentamiseen ja ikäihmisten palveluasumiseen. Tarve on noin 40 ikäihmisten hoivapaikalle.
Kuva: Suvi Suovaara
Tontti sijaitsee N60 Oikopolun asemakaava-alueella Nikkilän länsipuolella Nikkiläntien varrella. Alueelta on alle kilometrin matka Nikkilän keskuksen kaupallisiin ja julkisiin palveluihin.
Tontti luovutetaan ikäihmisten palveluasumiseen, ja se myydään laatukilpailun perusteella. Laatukriteereinä ovat palvelutoimintakonsepti toimijoineen, hoivapaikkojen määrä ja tarkoitus, selvitys hankeen rahoituksesta, alustava suunnitelma rakentamisesta sekä yrityksen liikevaihto ja kannattavuus.
Sipoon kunnanhallituksen päätti kokouksessaan (30.3.2026) tontinluovutuskilpailun ja valintamenettelyn järjestämisestä. Alueen asemakaava on tullut voimaan 31.3.2022. Tontti on asemakaavassa merkitty asuinkerrostalokortteliksi ja on ollut myynnissä kunnan verkkosivuilla 14.8.2024 alkaen. Tontille ei ole ilmennyt ostajia, ja kunta katsoo tontin sopivan hoivakotirakentamiseen. Koska hoivakotihanketta ei voi toteuttaa nykyisen asemakaavan määräysten mukaisesti, on tontin yhtenä luovutusehtona hyväksytty poikkeamislupa.
Sipoon kunta haastaa juuri sinut ja lähipiirisi mukaan kevätsiivoustalkoisiin 20.-24.4.2026. Sipoo siistiksi -kevätsiivoustalkoissa kerätään roskia kunnan yleisiltä alueilta, kuten puistoista ja katujen varsilta. Talkoot on loistava tapa parantaa oman lähiympäristön viihtyisyyttä ja nauttia ulkoilusta niin yksityishenkilöille kuin yhdistyksille, seuroille, kouluille, päiväkodeille tai vaikkapa taloyhtiöille.
Ilmoittaudu nyt mukaan Sipoo siistiksi -talkoisiin ympäristöassistentti Melissa Vanhalalle (melissa.vanhala@sipoo.fi). Toivomme, että talkoisiin osallistujat ilmoittautuisivat mukaan 9.4.-17.4.2026 välisenä aikana, jotta osallistujien kanssa voidaan sopia siivousalueista ennen talkoilun aloittamista.
Kunta tarjoaa talkoilijoille käyttöön jätesäkkejä, joita voit noutaa talkoilua varten kunnan SipooInfo-palvelupisteiltä 20.4.2026 alkaen:
SipooInfo Söderkulla, Amiraalintie 2, avoinna ti-ke klo 8–16, suljettu lounastauon ajan klo 12–12.30
SipooInfo Nikkilä, Pohjoinen Koulutie 2, avoinna ma-to klo 8–16, pe klo 8–14
Kunta kerää talkoissa kerätyt jätteet pois viikolla 18 ja kuljettaa ne edelleen jätteenkäsittelyyn. Kerätyt jätesäkit pyydetään jättämään oheisiin karttakuviin merkittyihin paikkoihin. Jos mikään karttaan merkityistä paikoista ei ole sopiva, olettehan yhteydessä ympäristöassistenttiin.
Jättöpaikat on merkitty karttaan punaisilla pisteillä.
Jättöpaikat on merkitty karttaan punaisilla pisteillä.
Täytäthän jätesäkin vain niin täyteen, että säkki on mahdollista sulkea kunnolla odottamaan kuljetusta ja ettei jätesäkki ole liian painava työntekijöiden nostettavaksi. Pyydämme myös huomioimaan, ettei säkeissä saa olla mitään vaarallista, kuten teräviä esineitä tai vastaavaa.
Huomaathan, että Sipoo siistiksi -kevätsiivoustalkoot kohdistuvat kunnan yleisille alueille, kuten leikkipuistoihin, puistoihin, ulkoilureittien tai katujen varsille. Talkoissa siistitään sipoolaisten yhteistä lähiympäristöä. Ethän siis tyhjennä kotisi jätteitä tai yhdistyksesi pihavaraston roinaa kunnan poisvietäväksi Sipoo siistiksi -talkoiden yhteyteen.
Sipoo kunnan puisto-osasto kiittää ahkeria kuntalaisia, jotka ovatkin jo ansiokkaasti ja oma-aloitteisesti roskia paljon keränneetkin.
Tule mukaan ja haasta myös ystäväsi ja naapurisi siistimään lähiympäristöäsi!
Sipoossa menehtyi yksi ja loukkaantui kahdeksan henkilöä liikenteessä vuonna 2025
Vuonna 2025 Sipoossa tapahtui ennakkotietojen mukaan 20 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista yksi johti kuolemaan ja kahdeksan johti loukkaantumiseen. Loput 11 onnettomuutta eivät johtaneet henkilövahinkoihin.
Kuva: Kjell Nylander
Viimeisen viiden vuoden aikana (2021–2025) Sipoossa tapahtui yhteensä 168 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä 57 johti loukkaantumiseen ja kaksi kuolemaan. Loput 109 onnettomuutta eivät johtaneet henkilövahinkoihin. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa kuoli yhteensä kaksi henkilöä ja loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä 85 henkilöä.
Tieliikenneonnettomuudet Sipoossa vakavuuden mukaan vuosina 2021–2025*. Vuoden 2025 tiedot ovat ennakkotietoja. (Tilastokeskus, Väylävirasto).
Yksittäisonnettomuudet yleisin onnettomuustyyppi
Yleisin onnettomuustyyppi olivat yksittäisonnettomuudet, joita oli kaikista onnettomuuksista noin 40 %. Yksittäisonnettomuus tarkoittaa liikenneonnettomuutta, jossa on mukana vain yksi osallinen. Tällainen onnettomuus on esimerkiksi tieltä suistuminen. Sipoossa viimeisen viiden vuoden aikana sattuneet kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta olivat yksittäisonnettomuuksia. Seuraavaksi yleisin onnettomuustyyppi olivat hirvionnettomuudet, joita sattui noin 13 % kaikista onnettomuuksista. Kolmanneksi yleisimpiä olivat peräänajo-onnettomuudet, joita sattui noin 11 %.
Myös henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tarkasteltaessa yleisin onnettomuustyyppi olivat yksittäisonnettomuudet. Niitä tapahtui noin 44 % kaikista henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista, mikä vastaa 26 onnettomuutta. Henkilövahinkoihin johtaneissa onnettomuuksissa toiseksi yleisimpiä olivat peräänajo-onnettomuudet, joiden osuus oli noin 17 % kaikista henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista.
Tieliikenneonnettomuudet Sipoossa onnettomuustyypin ja vakavuuden mukaan vuosina 2021–2025. (Tilastokeskus, Väylävirasto).
Pyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja mopoilijoiden onnettomuudet päätyvät vain harvoin tilastoihin
Suojattomilla tienkäyttäjillä tarkoitetaan jalankulkijoita, pyöräilijöitä sekä mopoilijoita. Suojattomien tienkäyttäjien onnettomuuksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tilaston ulkopuolelle jää usein joitakin onnettomuuksia. Esimerkiksi pyöräilijöiden yksittäisonnettomuudet, kuten kaatumiset, päätyvät harvoin virallisiin liikenneonnettomuustilastoihin.
Sipoossa suojattomille tienkäyttäjille sattuneista onnettomuuksista yleisimpiä viimeisen viiden vuoden aikana olivat polkupyöräonnettomuudet, joita tapahtui yhteensä neljä. Kaikki polkupyöräonnettomuudet johtivat loukkaantumiseen. Mopedionnettomuuksia sattui kaksi, mutta ne eivät johtaneet henkilövahinkoihin. Jalankulkijoille ei tilaston mukaan sattunut yhtään poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta Sipoossa viimeisen viiden vuoden aikana.
Nuoret ja nuoret aikuiset korostuvat onnettomuustilastoissa
Onnettomuustilastoissa korostuvat nuoret ja nuoret aikuiset: noin joka kolmas onnettomuusuhri oli 15–24-vuotias. Muissa ikäluokissa onnettomuusuhrit jakautuvat tasaisemmin. Alle 14-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita oli uhreista kummassakin ikäryhmässä 5 %. Alle 18-vuotiaita onnettomuusuhreja oli yhteensä 12 henkilöä.
Onnettomuusuhrien ikäjakauma Sipoossa vuosina 2021–2025 (Tilastokeskus).
Onnettomuusuhreista 47 % oli henkilöauton tai pakettiauton kuljettajia, 27 % henkilöauton matkustajia, 11 % moottoripyörän kuljettajia ja 11 % oli linja-auton matkustajia. Lisäksi 5 % uhreista oli polkupyöräilijöitä, 2 % kuorma-auton kuljettajia ja 1 % mopoilijoita.
Liikenneturvallisuus on kaikkien yhteinen asia
Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on turvallisempi liikenneympäristö kaikille. Yhdessä voimme vähentää onnettomuuksia ja lisätä turvallisuuden tunnetta noudattamalla liikennesääntöjä ja kunnioittamalla muita tieympäristössä liikkuvia. Liikenneturvallisuustyötä ohjaa Suomessa ja kansainvälisesti nollavisio, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.
Sipoon kunnassa toimii turvallisen ja kestävän liikkumisen työryhmä, joka on poikkihallinnollinen turvallista ja kestävää liikkumista edistävä työryhmä. Työryhmässä suunnitellaan ja koordinoidaan paikallista liikenneturvallisuustyötä. Sipoossa liikenneturvallisuustyöryhmään kuuluu kunnan eri hallintoalojen lisäksi poliisi, pelastuslaitos, Elinvoimakeskus sekä Liikenneturva. Lisäksi työryhmä tekee tiivistä yhteistyötä muiden alueen sidosryhmien kanssa. Työryhmän tukena toimii ulkopuolinen liikenneturvallisuuskoordinaattori.
Sipoon kunta käynnistää syksyllä oman tutkintoon valmistavan koulutuksen, eli niin kutsutun TUVA-koulutuksen. Koulutus vahvistaa opiskelijan valmiuksia hakeutua lukiokoulutukseen tai ammatilliseen tutkintokoulutukseen. Ensisijaisesti TUVA-koulutus on tarkoitettu oppivelvollisille nuorille sipoolaisille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa tai joilta puuttuu päättötodistuksen arvosanoja. Palvelun tarkoitus on vahvistaa Sipoon nuorten turvaverkkoa ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Kuva: Suvi Suovaara
Sipoon kunta järjestää TUVA-koulutusta Sipoon opiston tiloissa sekä ruotsinkielisenä että suomenkielisenä. Hallinnollisesti opetusryhmät ovat lukioiden alaisuudessa. Opintoaika TUVA-koulutuksessa on enintään vuosi.
Koulutuksessa pyritään antamaan opiskelijalle valmiudet siirtyä varsinaiseen tutkintokoulutukseen ja auttaa opiskelijaa löytämään itselleen sopivan koulutusala. Koulutuksessa vahvistetaan esimerkiksi opiskeluvalmiuksia, kielitaitoa ja työelämätaitoja sekä tutustutaan eri koulutusaloihin. Jokaiselle opiskelijalle tehdään TUVA-koulutuksessa oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.
TUVA-koulutus on uusi koulutusmuoto, joka yhdistää muun muassa entisen kymppiluokan ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan VALMA-koulutuksen. Sipoossa TUVA-koulutus käynnistetään kolmivuotisena pilottina. Pilotin käynnistämisestä päätti koulutusvaliokunta 12.3.2026. Hallinnon, ohjauksen ja opetuksen järjestelyissä hyödynnetään kunnan oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen resursseja. Kunnalle maksettavat valtionosuudet ja jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen opetuksessa kattavat pääsääntöisesti TUVA-opetuksen järjestämisen kulut.
Opiskelijoita on jo hakenut kevään yhteishaussa TUVA-koulutukseen yhtenä vaihtoehtona. Koulutus on joustavaa ja siihen voi ilmoittautua myös pitkin vuotta jatkuvan haun kautta. Siihen voidaan myös ohjata opiskelijoita muun muassa perusopetuksen ja etsivän nuorisotyön kautta.
TUVA-koulutuksesta järjestetään avoimet ovet Sipoon opistotalolla (Iso Kylätie 8) 16.4. klo 17.30. Avoimet ovet on tarkoitettu erityisesti medialle ja huoltajille, joilla on lapsi vuosiluokilla 7–9. Muutkin TUVA-koulutuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita avoimiin oviin kuulemaan lisää TUVA-koulutuksesta.
Kalkkirannassa sijaitsevan kesähuvila Lövhyddanin saunarakennus ja pihapiiri on vuokrattavissa 14.5.–30.9.2026 välisenä aikana. Varauskalenteri aukeaa 15.4.2026. Päärakennus on suljettu kosteus- ja rakennusteknisen tutkimuksen tulosten perusteella, eikä päärakennusta vuokrata.
Sipoon kunnan omistama kesähuvila Lövhyddan sijaitsee Kalkkirannassa meren rannalla osoitteessa Kassivikintie 99. Huvilarakennus on toistaiseksi suljettu loppuvuonna 2025 tehdyn kosteus- ja rakennusteknisen tutkimuksen tulosten vuoksi. Tulosten perusteella huvilarakennus ei ole tällä hetkellä terveellinen ja turvallinen.
Kesällä 2026 huvilan pihapiiri ja erillinen saunarakennus ovat vuokrattavissa päiväkäyttöön 14.5.-30.9.2026 välisenä aikana. Saunarakennuksessa on oleskelutila, jääkaappi, wc, suihkut ja tilava sauna. Rannassa on laituri ja hiekkapohjaista rantaviivaa. Pihalla on piharuokailualue, katos ja pihagrilli. Maksimihenkilömäärä alueella on 15 henkilöä.
Aluetta vuokrataan itsepalveluperiaatteella päiväkäyttöön. Varaus alkaa klo 8 ja päättyy klo 24. Päivävuokra alueen käyttöön on 100 euroa. Lasten, nuorten tai eläkeläisten toimintaa järjestäviltä sipoolaisilta yhdistyksiltä vuokraa ei veloiteta.
Varauskalenteri aukeaa 15.4. klo 8.30
Alueen varaushakemuksia voi tehdä 15.4. klo 8.30 alkaen sähköisessä tilavarausjärjestelmä Timmissä. Varaushakemukset vahvistetaan saapumisjärjestyksessä arkisin. Varauksia ei oteta vastaan puhelimitse tai sähköpostitse.
Huom! Varauskalenteri on suljettuna 24.6.–2.8. välisenä aikana. Tuolloin ei voi tehdä uusia varaushakemuksia, muutoksia olemassa oleviin varauksiin eikä varauskyselyihin vastata.
Sipoon päiväkodeissa ja esiopetuksessa toivotaan, että huoltajat ilmoittavat lapsensa ennalta tiedetyt poissaolot mahdollisimman hyvissä ajoin. Erityisesti kesän loma-aikojen ilmoittaminen etukäteen on tärkeää, jotta henkilöstöä voidaan varata paikalle oikea määrä ja lapsille tilata ruokaa sopivasti.
Kuva: Kjell Nylander
Päiväkodeissa ja esiopetuksessa suunnitellaan henkilöstön työvuorot, tilataan lasten ruuat ja arvioidaan sijaisten tarve sen perusteella, millaiset ovat lasten hoitoajat. Sekä ennalta tiedettyjen poissaolojen että yllättävien sairaspoissaolojen ilmoittamisella on suuri merkitys varhaiskasvatuksen toiminnassa.
-Kun hoitoajat ja poissaolot on ilmoitettu etukäteen, voimme varmistaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstöä on päiväkodeissa oikea määrä oikeaan aikaan ja säästämme myös kustannuksissa. Kun sijaistarve vähenee, säästyneet kustannukset voidaan kohdentaa varhaiskasvatuksen laadun ja työolosuhteiden edistämiseen, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Mervi Keski-Oja.
Neljäsosa kesäajan hoitovarauksista jää käyttämättä
Erityisen tärkeää poissaolojen ilmoittaminen on kesäaikaan, jolloin toiminta on keskitetty kahteen päiväkotiin. Viime vuonna Sipoossa kesän hoitovarauksista jäi käyttämättä keskimäärin 25 prosenttia. Henkilöstökustannuksina tämä tarkoittaa noin 18 000 euroa ylimääräisiä kuluja.
-Toiveena on, että vakituinen henkilöstö voisi lomailla samaan aikaan kun lapsetkin lomailevat. Tällöin sijaisten tarve päiväkodeissa muina aikoina vähenee. Kun poissaolot on ilmoitettu oikein, myös ruokaa tilataan päiväkoteihin oikea määrä ja vähennämme hävikkiä, Keski-Oja perustelee.
Sekä hävikkiruoka että ylimääräinen henkilöstö ovat aina jostain muusta toiminnasta pois. Samalla sipoolaisten veronmaksajien rahaa menee hukkaan sen sijaan, että rahoilla tuotettaisiin hyödyllistä toimintaa lapsille.
Muuttuneesta hoitotarpeesta kannattaa aina ilmoittaa
Huoltajia pyydetään ilmoittamaan kesän hoitoajat DaisyFamilyssä 26.4.2026 mennessä. Tämän jälkeen kesän hoitoaikoihin tulevat muutokset tulee ilmoittaa lapsen päiväkodin tai esiopetuksen johtajalle. On ymmärrettävää, että monen perheen kesäsuunnitelmat tarkentuvat vasta myöhemmin, ja muuttuneista aikatauluista toivotaan aina ilmoitusta.
-Ymmärrämme, että tilanteet voivat perheissä muuttua äkillisestikin. Vaikka tieto poissaolosta tulisi vasta poissaolopäivän aamuna, on sekin parempi kuin ei mitään. Henkilökuntaa voidaan silloinkin siirtää toiseen ryhmään, jossa on esimerkiksi sijaistarvetta, Keski-Oja sanoo.
Jos lapsi on Sipoossa poissa varhaiskasvatuksesta koko kesä- ja heinäkuun, molemmat kuukaudet ovat perheelle maksuttomia. Elokuuta maksuvapautus ei koske. Perheiden tulee ilmoittaa hyvitysvapaalle jäämisestään DaisyFamilyssä viimeistään 24.4.2025.
Sipoon kunta on koonnut lapsille ja nuorille tarjottavan kesälomatoiminnan Sipoon KuVa-sivustolle. Tutustu leiri-, retki- ja uimakoulutarjontaan ja ilmoittaudu mukaan.
Liikuntapalveluiden lapsille ja nuorille suunnattu kesän ohjattu toiminta tarjoaa monipuolista tekemistä eri puolilla Sipoota. Kesäkuun ensimmäisillä viikoilla järjestetään liikunnallisia päiväleirejä Nikkilän monitoimihallilla ja sen ympäristössä sekä retkipäiviä Talman seikkailupuistoon ja Sipoonkorpeen. Heinäkuun ohjelmassa ovat uimakoulut ja liikuntaleiri Pilvijärvellä. Lisäksi elokuussa ennen koulujen alkua tarjolla on vielä liikunnallinen leiri Nikkilän monitoimihallilla sekä mahdollisesti myös retkipäivä Sipoon saaristoon.
Nuorisopalvelut järjestävät puolestaan päiväleirejä nuorisotaloilla, yön yli kestävän maatilaleirin sekä leirin Kesäkoti Kallioniemessä. Tarjolla on myös retki Superparkkiin ja Hypeconiin sekä koko perheen retki Tykkimäkeen.
Kesän toiminta on ohjattua, ja sen tavoitteena on tarjota innostavaa tekemistä, onnistumisen elämyksiä ja ikimuistoisia kesäpäiviä. Voit valita tekemistä kokonaisille viikoille tai osaksi viikkoa.
”Yhdistelemällä eri vaihtoehtoja saa varmasti koottua jokaiselle mieluisan kesälomaohjelman”, iloitsee liikuntakoordinaattori Vilma Kalander.
Sipoon kunnan pääasiallinen pankki on vaihtunut kilpailutuksen jälkeen Uudenmaan Osuuspankiksi huhtikuun alusta alkaen. Huhtikuusta alkaen pyrimme keskittämään kaikki lähtevät ja tulevat maksut Osuuspankkiin. Samalla kunnan tilinumero on muuttunut.
Jo aiemmin lähetetyissä laskuissa olevat tilitiedot ovat kuitenkin yhä käytettävissä, ja niiden mukaan voi laskun maksaa huoletta. Verkkolaskutusosoitteemme pysyvät yhä entisellään.
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2026–2029 ohjaa kunnan hyvinvointityötä tulevien vuosien aikana.
Kuva: Suvi Suovaara
Sipoon kunnassa valmistellaan hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa vuosille 2026–2029. Suunnitelman luonnos on kommentoitavana Otakantaa.fi-palvelussa 15.4.2026 asti. Kommentteja toivotaan erityisesti kuntalaisilta, sipoolaisilta järjestöiltä ja yrityksiltä sekä muilta kunnan kanssa yhteistyötä tekeviltä tahoilta.
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2026–2029 ohjaa kunnan hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämistyötä tulevien vuosien aikana. Tavoitteena on vahvistaa sipoolaisten hyvinvointia ja varmistaa, että kunnan kaikissa palveluissa tehtävällä hyvinvointityöllä on yhteinen suunta.
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa painotetaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, terveellisiä elintapoja sekä arjen turvallisuutta
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa linjataan kunnan hyvinvointityön painopisteistä, tavoitteista ja tärkeimmistä toimenpiteistä tuleville vuosille. Suunnitelmassa huomioidaan myös eri-ikäisten sipoolaisten tarpeet.
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2026–2029 luonnoksen mukaan kunnan hyvinvointityössä painotetaan tällä valtuustokaudella yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, terveellisiä elintapoja sekä arjen turvallisuutta. Lisäksi painotetaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää systemaattisuutta ja yhteistyötä. Suunnitelman painopisteet päätettiin valtuutetuille järjestetyssä työpajassa tammikuussa 2026.
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2026–2029 pohjautuu sipoolaisten hyvinvointia sekä kunnan hyvinvointityötä koskevaan tietoon. Lisäksi suunnitelma toteuttaa Sipoon kuntastrategiaa, joka hyväksyttiin joulukuussa 2025. Suunnitelma on tarkoitus hyväksyä valtuustossa toukokuussa 2026.
Sipoon kunnan talous kääntyi viime vuonna odotetusti miinukselle. Tilinpäätöksen mukaan kunnan (mukaan lukien Sipoon Vesi -liikelaitos) viime vuoden tulos on 4,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kunnanhallitus hyväksyi tilinpäätöksen eilen 30.3. ja valtuuston on tarkoitus käsitellä tilinpäätöstä kesäkuussa.
Kunnan toiminnan kulut yhtä asukasta kohti olivat viime vuonna 3824 euroa. Kuvassa on eriteltyinä kulut yhtä asukasta kohti myös toimialoittain.
Kunnan ja Sipoon Veden vuosikate oli viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten jälkeen tilikauden tulos on -4,3 miljoonaa euroa ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden alijäämä on -2,5 miljoonaa euroa. Kunnan talouden ennakoidaan pysyvän miinuksella myös tänä vuonna ja ensi vuonna, mutta uskotaan kääntyvän lähelle nollatulosta sen jälkeen. Sipoon kunnalla on kuitenkin taseeseen vuosien varrella kertynyttä ylijäämää.
Miinusmerkkisen tuloksen lisäksi kunnan velkamäärä kasvoi vuoden 2025 aikana. Lainamäärä vuoden lopussa oli 122,2 miljoonaa euroa, mikä on 9,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yhtä asukasta kohti kunnalla oli lainaa vuoden lopussa 5312 euroa.
Kunnan lainakannan kehitys vuodesta 2021 vuoteen 2025. Oranssi viiva kuvaa lainakannan kehitystä yhtä asukasta kohti. Siniset palkit kuvaavat koko lainakantaa.
Kunnanjohtaja Mikael Grannaksen mukaan kunnan tuloksessa näkyvät yleinen heikko taloustilanne, kunnan saamien verotulojen aleneminen ja lisää kustannuksia tuonut työllisyyden tehtävien hoidon siirto kunnille.
-Yleinen heikko taloustilanne näkyy esimerkiksi tontinmyyntituloissa, joita saadaan tällä hetkellä vähän, koska rakentaminen on vähentynyt merkittävästi. Lisäksi TE-uudistus kuormittaa kunnan taloutta, sillä valtionosuudet eivät ole nousseet sen kuluja vastaavalla tavalla. Kustannusvaikutus on Sipoolle vuosittain yli 2 miljoonaa euroa, Grannas sanoo.
– Toisaalta valopilkkujakin on näkyvissä. Sipoon asukasluku kasvoi vakaasti myös vuonna 2025 ja meitä on jo yli 23 000. Asukasluvun lisäys vuonna 2025 oli 0,8 % ja esimerkiksi Kuuma-kunnista vain Kerava kasvoi meitä nopeammin. Myös hyvät asukaskohtaiset verotulot ja valtionosuudet luovat perustaa sille, että tästäkin notkosta noustaan, Grannas jatkaa.
Kunnan kulut yhtä asukasta kohti 3824 euroa
Kunnan toiminnan kulut yhtä sipoolaista kohti olivat viime vuonna 3824 euroa, mikä oli 128 euroa enemmän kuin vuonna 2024. Summasta suurin siivu meni koulutukseen, kuten perusopetukseen ja lukiokoulutukseen.
Koulutuksen kustannukset olivat yhtä asukasta kohti noin 1 484 euroa. Palveluiden tuottaminen yhdelle peruskoulussa olevalle oppilaalle maksoi keskimäärin 12 048 euroa. Yhden lukio-opiskelijan palvelut puolestaan maksoivat kunnalle viime vuonna keskimäärin 10 654 euroa.
Toiseksi suurin osuus kuluista käytettiin varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen toimialan palveluiden tuottaminen maksoi viime vuonna yhtä sipoolaista kohti 867 euroa. Yhtä kunnallisessa päiväkodissa olevaa lasta kohti olivat varhaiskasvatuskustannukset viime vuonna 17 435 euroa.
Arjen ja vapaa-ajan toimialan palvelut kustansivat yhtä sipoolaista kohti 546 euroa. Toimialan palveluihin kuuluvat esimerkiksi kirjasto- ja nuorisopalvelut, Sipoon opisto, ruokapalvelut sekä elinkeinopalvelut. Viime vuonna toimialan järjestämään Hobari-harrastustoimintaan osallistui 1 492 lasta. Sipoon opisto järjesti yli 9 936 opetustuntia. Puistoruokailussa tarjottiin kesällä 4 500 ateriaa, ja nuorten työllistämiseen myönnettiin 112 kesätyöseteliä.
Yhdyskunnan ja ympäristön toimialan kulut asukasta kohti olivat viime vuonna 456 euroa. Toimialan palveluita ovat esimerkiksi kaavoitus, rakennusvalvonta, ympäristövalvonta ja katujen kunnossapito. Kunta piti kunnossa teitä yhteensä 93 kilometriä sekä erillisiä jalankulun ja pyöräilyn väyliä 67 kilometriä. Uuteen asuinrakentamiseen myönnettiin 53 lupaa. Ympäristövalvonta laati yhteensä 75 lausuntoa. Rakennettuja ja hoidettuja puistoja kunta ylläpiti yhteensä 84 hehtaaria.
Konsernipalveluiden kulut yhdelle asukkaalle olivat 393 euroa. Konsernipalveluihin kuuluvat henkilöstöpalvelut, digihallinto, hallintopalvelut ja talouspalvelut sekä kunnan johto. Viime vuoden aikana muun muassa käsiteltiin 6 942 ICT-palvelupyyntöä. Viime vuonna hoidettiin myös samanaikaisesti alue- ja kuntavaalien järjestelyt.
Kunta investoi etenkin asuinalueiden ja Miilin liikuntahallin rakentamiseen
Kunnan nettoinvestoinnit olivat 18,2 miljoonaa euroa vuonna 2025. Toteutuneet investointikustannukset jäivät selvästi investointeihin varatusta määrärahasta ja siihen suurin yksittäinen syy oli Lukkarintien radanalituksen toteutuksen viivästyminen suunnitellusta.
Suurimpia investointeja viime vuonna olivat Nikkilän kartanon alueen kokoojakatujen rakentaminen, Lukkarintien radanalituksen suunnittelu, Söderkullan kartanon ja Puu-Talman asuinalueiden infrarakentaminen, Taasjärven itäpuolen kokoojakadun rakentaminen sekä Miilin liikuntahallin rakentaminen.
Infrastruktuurin rakentamiseen kunta investoi viime vuonna yli 5,2 miljoonaa euroa. Rakennuksia perusparannettiin ja korjattiin 2,7 miljoonalla eurolla ja maata kunta osti 2,5 miljoonalla eurolla.
