Kielivalmiustestien aikataulu kielikylpykoulun 1. luokalle hakeutuville

Suomenkielisen koulutusjaoston 5.11.2024 tekemän päätöksen mukaisesti ensimmäiselle vuosiluokalle otetaan ne oppilaat, jotka saavat esiopetusvuoden keväällä teetettävästä kielivalmiustestistä hyväksyttävän tuloksen.

Kielivalmiustestin tarkoituksena on varmistaa se, että perusopetuksen kielikylpyopetuksessa olevalla oppilaalla on riittävät valmiudet selviytyä vieraalla kielellä tapahtuvasta yhdeksän vuoden perusopetusajasta ilman opiskelua haittaavia kielellisiä vaikeuksia.

Lapsikohtainen testipäivä ilmoitetaan helmikuun alussa. Kaikki kielivalmiustestit toteutetaan Leppätien koululla, osoite Katajatie 12, 04130 Sipoo.

Testiin ilmoittaudutaan lähettämällä viesti Leppätien koulun koulusihteeri Sari Johanssonille 31.1.2025 mennessä osoitteeseen sari.johansson@sipoo.fi. Sari Johansson ilmoittaa lapsikohtaisen testiajankohdan helmikuun alussa.

Testien tulokset valmistuvat ennen maaliskuun 2025 loppua.

Lisätietoja:
Leppätien koulun rehtori Karri Hypén, karri.hypen@sipoo.fi, puh. 040 532 4803

Viimeksi muokattu 11.12.2024

Seuraparlamentti aloittaa Sipoossa

Seuraparlamentin ensimmäinen toimikausi kestää vuoden 2025. Asiantuntijaroolissa toimivan parlamentin tehtävänä on edistää sipoolaisten hyvinvointia liikunnan keinoin, tiivistää yhteistyötä liikunnan saralla ja kehittää liikunnan toimintaedellytyksiä.

Perustamiskokouksessa seuraparlamenttiin valittiin Jaakko Arola (Sipoon kanoottiklubi), Heidi Jernmark (Sibbo-Vargarna), Ari Kasurinen (Sibbo Skyttegillet), Pia Kima (Nopee ry), Juha Kopra (Talman kyläyhdistys ja Talman Urheiluseura) sekä Sanna Välimäki (Sipoon Wolf). Sipoon liikuntapalveluista parlamenttiin osallistuvat liikuntapalvelupäällikkö Katriina Sahala, liikuntapaikkamestari Marko Partanen ja suunnittelija Kaisa Pyhälä. Parlamentin puheenjohtajaksi paikalla olleet yhdistykset valitsivat Heidi Jernmarkin ja varapuheenjohtajaksi Juha Kopran.

Viimeksi muokattu 11.12.2024

Valtuusto hyväksyi Sipoon talousarvion ensi vuodelle

Valtuutetut tekivät talousarvioon ja taloussuunnitelmaan yhteensä 13 kannatettua ehdotusta lähetekeskustelussa 11.11.2024. Osan näistä muutosehdotuksista valtuusto päätti sisällyttää talousarvioon eilen, kun se jatkoi talousarvion käsittelyä.

Valtuusto päätti varautua Nikkilän ja Söderkullan välisen jalankulku- ja pyöräilyväylän toteutukseen. Hankkeen edistämiseksi varattiin ensi vuodelle tiesuunnitelman ja rakentamissuunnitelman laatimiseen 300 000 euroa. Hankkeen toteutukseen varattiin rahaa vuosille 2026 ja 2027. Lisäksi kirjattiin, että edellytyksenä hankkeen rahoittamiselle on kustannusten jakosuhde 50/50 valtion kanssa.

Varaus Massbyntien perusparannukseen

Valtuusto päätti myös varata rahaa ensi vuodelle Massbyntien kunnon ja turvallisuuden perusparannukseen. Hankkeeseen varaudutaan 150 000 eurolla ensi vuoden osalta. Perusparannuksen kokonaismäärärahan tarpeen arvioidaan nykytiedoilla olevan kunnalle 750 000 euroa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää valtiolta merkittävää rahoitusosuutta.

Valtuusto lisäsi myös 80 000 euroa ensi vuodelle uimahallin hankesuunnitelman toteuttamiseen. Valtuusto päätti nopeuttaa pumptrack-radan toteuttamista Nikkilään ja lisäsi investoinnin toteuttamiseen ensi vuodelle 200 000 euron määrärahan. Alun perin radan ja sen lisäksi uuden skeittipaikan suunnitteluun vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa oli varauduttu vuonna 2025 ja toteutukseen vuonna 2026.

Valtuusto lisäsi ensi vuodelle 25 000 euron määrärahan käytettäväksi osallistuvaan budjetointiin #MunSipoo-hankkeen muodossa sisältyen yhdyskunnan ja ympäristön toimialan budjettiin. Valtuusto osoitti myös koulutuksen toimialan täydennyskoulutuksen budjetista 15 000 euroa tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaamisen vahvistamiseen. Valtuusto lisäsi budjettiin maininnan Söderkullan ulkotekojään kustannuskatosta. Hankkeen kustannuskatoksi kirjattiin 910 000 euroa.

Kustannuslisäys HSL:n kuntaosuuksiin

Talousarvioon on päivitetty myös kustannuslisäys HSL:n kuntaosuuksiin. Lisäys on 360 000 euroa. Vastaava summa on lisätty myös verotuloihin, joten muutoksella ei ole tulosvaikutusta talousarviossa koko kunnan tasolla.

Talousarvion pohjalta kunnan tulos olisi 0,02 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja tilikauden ylijäämä 1,2 milj. euroa.

Kunnanhallituksen ehdotukseen talousarvioksi pääset tästä linkistä.  Hyväksytty talousarvio lisätään kunnan verkkosivuilla Talousarvio ja tilinpäätös -sivulle sen jälkeen kun, talousarvioon on tehty valtuuston päättämät muutokset.

 

Viimeksi muokattu 10.12.2024

Sipoo pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä – valtuusto hyväksyi kunnan ensimmäisen ilmastosuunnitelman

Sipoon ilmastosuunnitelma ’’Hiilineutraali Sipoo 2035’’ toteuttaa nykyisen kuntastrategian hiilineutraaliustavoitetta ja toimii jatkossa kunnan suunnitelmallista ilmastotyötä ohjaavana asiakirjana.

Sipoon kunnan ilmastosuunnitelma valmisteltiin syksyn 2024 aikana yhteistyössä kunnan viranhaltijoiden ja päättäjien sekä konsulttiyhtiö MDI part of FCG:n asiantuntijoiden kanssa.

Ilmastosuunnitelman toteutuksen etenemistä seurataan vuosittain ja sen päivitystarpeita tarkastellaan valtuustokausittain.

Ilmastotyölle konkretiaa ja suunnitelmallisuutta

Hyväksytyn ilmastosuunnitelman myötä Sipoo liittyy muiden tavoitteellista ilmastotyötä tekevien kuntien joukkoon, sillä valtaosalla Suomen kunnista on jo ilmastosuunnitelma tai se on parhaillaan valmisteilla.

Suunnitelman mukaisesti Sipoon kunta sitoutuu tavoittelemaan 80 prosentin vähennystä kunnan käyttöperustaisiin kokonaispäästöihin vuoteen 2035 mennessä vuoden 2007 tasosta. Käyttöperustaisten päästöjen seuranta on kuntien päästökehityksen yleisin laskentapa, jossa osa päästöistä lasketaan tuotannon perusteella maantieteellisen sijainnin mukaan ja osa kulutuksen perusteella riippumatta maantieteellisestä syntypaikasta. Tavoitteen suuntaamisen tukemiseksi Sipoo on asettanut ohjeellisen välitavoitteen, jonka mukaan kunnan päästövähennys tulisi olla 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasoon nähden.

Vertailuvuonna 2007 Sipoon käyttöperustaiset kokonaispäästöt olivat 181,7 kilotonnia (CO2e), kun taas tavoitevuonna 2035 päästöjen tulisi olla 36,4 kilotonnia (CO2e) tai alle. Vuonna 2021 Sipoon käyttöperustaiset kokonaispäästöt olivat puolestaan laskeneet jo 116,3 kilotonniin (CO2e). Kansallisen ohjauksen ja markkinakehityksen ennustetaan laskevan Sipoon alueella syntyviä päästöjä osaltaan vielä noin 59 kilotonnilla (CO2e) vuoteen 2035 mennessä. Näin ollen Sipoo pyrkii ilmastosuunnitelman toimenpiteillään leikkaamaan päästöistä jäljelle jäävän noin 20 kilotonnin (CO2e) osuuden.

Päästövähennysten etenemisen seuraamiseen käytetään Suomen ympäristökeskuksen kuntien ja alueiden kasvihuonekaasujen käyttöperustaisten kokonaispäästöjen tilastoa.

Toimenpiteillä vähennetään kunnan kasvihuonekaasupäästöjä, vahvistetaan hiilinieluja sekä sopeudutaan muuttuvaan ilmastoon

Sipoon ilmastotavoitteen saavuttamiseksi ilmastosuunnitelmaan on kirjattu yhteensä 44 lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutukset huomioivaa ilmastotoimenpidettä. Toimenpiteet on luokiteltu seitsemään toimenpidekokonaisuuteen. Päästövähennyksiä tavoitellaan muun muassa edistämällä energiatehokkuutta, suunnittelemalla ja toteuttamalla ilmastokestävää yhdyskuntarakennetta ja rakentamalla kestävästi.

Päästövähennysten ohella tuetaan kunnan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista kunnan alueen hiilinieluja vahvistamalla. Lisäksi suunnitelmassa on toimenpiteitä ilmastonmuutoksen myötä yleistyviin sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi.

Kaikki toimenpiteet ovat sellaisia, jotka liittyvät suoraan kunnan omaan toimintaan. Asukkaiden ja yritysten päästövähennykset on huomioitu muun muassa kunnan viestinnän, neuvonnan ja yhdyskuntarakenteen kehittymisen kautta.

Toimet hyödyttävät paitsi ilmastoa, myös asukkaiden hyvinvointia, paikallisten yritysten kilpailukykyä ja kunnan imagoa.

Sipoon kunnan ilmastotyö on jo hyvässä vauhdissa

Ilmastotoimenpiteitä on tehty Sipoon kunnassa laajalti jo aiemmin, mutta ilmastosuunnitelman myötä kunnan ilmastotyöstä tulee kokonaisvaltaisempaa ja suunnitelmallisempaa sekä näkyvämpää niin henkilöstölle kuin asukkaille.

Sipoon hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatii aktiivista työtä kaikilla kunnan toimialoilla sekä toimivaa sidosryhmäyhteistyötä.

Linkit:
Ilmastosuunnitelma valtuuston esityslistalla

Viimeksi muokattu 09.12.2024

Nyt vetoavat pääkaupunkiseudun ympäristökunnat ja -kaupungit: In house-yhtiöiden mekaaninen sääntely uhkaa hyvin toimivia palveluja ja tulee kalliiksi

Pääkaupunkiseutua ympäröivät Kuuma-seudun kunnat ja kaupungit eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti vetoavat yhdessä Kuntaliiton kanssa maan hallitukseen, että se ei veisi eteenpäin hankintalain uudistusta sellaisessa muodossa, joka rajaa mekaanisesti kuntien yhteisten yhtiöiden käyttöä.

Hallituksen suunnitelman mukaan kunnan tulisi omistaa vähintään kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen käyttää sen palveluja.

– Käytännössä kaikki pääkaupunkiseudun ympäristökunnat ovat osakkaina yhtiöissä, joita tulisi purkaa ja joiden tuottamat palvelut tulisi järjestää uudelleen eri tavoin. Näiden yhtiöiden avulla järjestetään kuntalaisille ja toimivan yhteiskunnan kannalta elintärkeitä palveluita esimerkiksi jätehuollossa ja ICT-palveluissa, Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen avaa tilannetta.

– Yhteisten yhtiöiden käytölle kunnissa on hyviä syitä, esimerkiksi osaavan henkilökunnan varmistaminen tai investointikustannusten jako järkevällä tavalla, Luukkonen lisää.

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä korostaa, että kuntien yhtiöt käyttävät nykyäänkin markkinoita ja hankkivat palveluja erityisesti pieniltä paikallisilta yrityksiltä. Jo tällä hetkellä kuntien in house -yhtiöt ostavat jopa 50–75 prosenttia liikevaihdostaan yksityiseltä markkinalta. Yhtiöt myös kilpailuttavat hankintansa laajasti.

– Hankinnoilta edellytetään koko ajan enemmän kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lakimuutos kuitenkin vahvistaisi myyjän asemaa markkinoilla, mikä voi johtaa kalliimpiin hankintoihin, markkinoiden keskittymiseen ja paikallistalouden heikentymiseen, Outi Mäkelä varoittaa.

–  Kunnille paikallisten yrittäjien menestyminen on erittäin tärkeää. Pelkona on, että uudistuksessa ajaudutaan ojasta allikkoon esimerkiksi siten, että kunnat palaisivat omaan tuotantoon tai kotimaisten ja paikallisten yritysten sijaan markkinat valuisivat kansainvälisille suuryhtiöille.

Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla ja Länsi- ja Itä-Uudellamaalla jätehuollosta huolehtivat Kiertokapula Oy ja Rosk`n Roll Oy eivät voisi enää tuottaa jätehuollon palveluja kaikille omistajilleen. Yhtiöiden omistukset tulisi järjestellä uudelleen ja näiden tilalle tulisi perustaa uusia organisaatioita sekä tehdä uudet investoinnit jätehuollon järjestämiseksi.

Lainvalmistelun aikana kunnat ja Kuntaliitto ovat nostaneet esiin näkökohtia, jotka helpottaisivat kuntien tilannetta. Myös markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esittänyt huolensa muutoksen seurauksista.

Kuuma-seudun kaupungin- ja kunnanjohtajien mielestä hankintalainsäädännön uudistuksessa tulisi välttää jäykkää sääntelyä, joka rajoittaa kuntien toimintavapautta.

– Lakimuutoksen vaikutusten arviointi tulisi tehdä huomattavasti perusteellisemmin. On vaikea ymmärtää, miksi tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille valmistellaan uudistusta, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.

Lisätietoja: 

Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, p. 040 673 2001

Järvenpään kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen, p. 040 315 3155

Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu, p. 040 318 2888

Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas, p. 040 528 9558

Mäntsälän kunnanjohtaja Hannu Laurila, p. 040 314 5200

Nurmijärvi kunnanjohtaja Outi Mäkelä, p. 040 317 2100

Pornaisten kunnanjohtaja Antti Kuusela, p. 040 185 5314

Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas, p. 040 752 9803

Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä, p. 040 314 3001

Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola, p. 044 467 5231

Kuntaliitosta lisätietoja antaa toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907

Viimeksi muokattu 09.12.2024

Sipoolaiset ovat osallistuneet ahkerasti Joulupostia ikäihmisille -kampanjaan

Viimeksi muokattu 09.12.2024

Opistoblogi: Opistorehtorin kynä 9.12.2024

Viimeksi muokattu 09.12.2024

Sipoon opisto joulumarkkinoilla

Viimeksi muokattu 09.12.2024

Yhteiskudontaa Nikkilän syysmarkkinoilla

Viimeksi muokattu 09.12.2024

Sipoon opisto Sipoo-viikolla

Viimeksi muokattu 09.12.2024