Sipoon varhaiskasvatuksessa lisätään liikuntaa ja lukemista liikuntabingolla ja eteiskirjastoilla

Kehittävä palaute -tutkimuksessa havainnoitiin syyskuusta 2024 kesäkuuhun 2025, miten suuri osuus lapsen päiväkotipäivästä menee eri toimintoihin. Sipoon varhaiskasvatuksessa lapsilla havaittiin tulevan etenkin kuormittavaa liikettä vähemmän kuin valtakunnallisesti. Toisaalta kokonaan liikkumatonta toimintaa lapsilla oli Sipoossa vähemmän kuin valtakunnallisesti ja liikkumaton aika oli myös vähentynyt aiemmista vuosista.

Sipoon varhaiskasvatuksessa pyritään tämän vuoden aikana lisäämään liikuntaa suunnitelmallisesti esimerkiksi siirtymällä paikasta toiseen liikunnallisesti ja liikuntabingon avulla. Jokaiseen päiväkotiin ja esiopetusyksikköön tehdään liikuntabingotaulut. Bingotaulu vaihtuvat vuodenajoittain ja niissä on erilaista konkreettista vuodenaikaan sopivaa liikuntaa. Esimerkiksi tammi-huhtikuun aikana bingotauluihin tulee hiihtoa ja luistelua, lumesta rakentamista ja hippaleikkiä. Liikuntabingot sijoitetaan päiväkodeissa esille eteistiloihin ja niihin merkitään, mitä liikunnallisia elementtejä päivän aikana on tehty.

– Näin liikkuminen tehdään näkyväksi. Huoltajatkin näkevät, miten lapsi on liikkunut päivän aikana. Samalla toivomme, että satsaus liikuntaan ja liikuntabingo innostaisivat perheitä liikkumaan myös vapaa-ajalla, kertoo varhaiskasvatuspalveluiden päällikkö Annette Lagerstam.

Aikuisen tukemaa leikkiä on onnistuttu lisäämään

Tuloksista käy ilmi, että Sipoon varhaiskasvatuksessa on onnistuttu lisäämään aikuisen tukemaa leikkiä lasten päiviin. Sipoossa tehty pitkäjänteinen ja järjestelmällinen leikin kehittämistyö näkyy nyt tuloksissa.

Aikuisten tukemaa leikkiä havainnoitiin Sipoossa selvästi muuta Suomea enemmän. Sipoossa sitä oli 6,9 prosenttia lapsen päivästä, kun keskiarvo muualla oli 4,7 prosenttia. Aikuisen tukemaa leikkiä havaittiin paljon lasten kaikissa ikäryhmissä. Myös esiopetuksessa leikitään Sipoossa paljon ja oppiminen tapahtuu leikin kautta, mikä poikkeaa valtakunnallisista tuloksista. Lisäksi havaittiin, että Sipoossa lasten päivässä on myös ohjattua toimintaa, vapaata leikkiä ja ulkoilua enemmän kuin muualla Suomessa.

Työtä aikuisen tukeman leikin kehittämiseksi on tehty Sipoossa vuosista 2019–2020 alkaen. Esimerkiksi henkilöstön osaamista leikkipedagogiikassa on tuettu monin tavoin.

Kiusaamiseen puututaan, mutta ei yhtenäisillä tavoilla

Varhaiskasvatuksessa tehdään vuosittain myös niin kutsuttu Valssi-tiedonkeruu, joka on Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin ylläpitämä digitaalinen laadunarviointijärjestelmä varhaiskasvatukselle. Siinä henkilöstö arvioi itse tiettyjen laatuindikaattoreiden toteutumista. Tiedonkeruu tehtiin syys-marraskuussa 2025 ja siinä arvioitiin vertaisvuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä sekä ryhmän ilmapiiriä.

Arviointitulosten perusteella Sipoon vahvuuksina oli, ettei kiusaamista hyväksytä missään tilanteessa ja että kiusaamiseen puututaan välittömästi ja johdonmukaisesti. Kehityskohteina nousi esiin kuitenkin kaikille yhteisten ja yhtenäisten toimintatapojen puute kiusaamisen ehkäisyssä sekä lasten tunne ja turvataitojen tukemisessa.

Tänä vuonna Sipoossa pyritäänkin luomaan yhtenäisiä toimintatapoja kiusaamisen ehkäisyyn. Vuoden aikana laaditaan uusi kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma, jonka kautta käytäntöjä ja toimintatapoja pyritään yhtenäistämään eri päiväkodeissa ja esiopetusyksiköissä. Lisäksi henkilöstön osaamista lasten tunne ja turvataitojen tukemisessa on tarkoitus kehittää.

Eteiskirjastot, satuimprovisaatio ja Lukulumo

Yhtenä tärkeänä tavoitteena varhaiskasvatuksessa on tänä vuonna myös lukemisen tukeminen ja lukemaan innostaminen. Sipoon varhaiskasvatus jatkaa lukemiseen tukemisessa kirjastopalveluiden kanssa tehtävää toimivaa yhteistyötä, johon kuuluvat muun muassa eteiskirjastot ja satuimprovisaatio.

Syksyllä 2025 alkaneessa eteiskirjastotoiminnassa kolme eteiskirjastoa kiertää esiopetusyksiköissä. Eteiskirjasto tuo perheille vaihtuvan valikoiman kirjoja lapsen esiopetusyksikön eteiseen, mistä kirjoja voi lainata kotiin luettavaksi yhdessä lapsen kanssa.

-Ajatuksena on innostaa perheitä lukemaan yhdessä kotona esimerkiksi iltasatuja. Työntekijöiltä tulleen palautteen mukaan eteiskirjastot ovat todella tykättyjä ja perheet käyttävät niitä paljon. Usein eteiskirjastot ovat aika tyhjillään, koska kirjat ovat oikeasti perheillä lainassa, Lagerstam kertoo.

Tänä vuonna jatkuu myös kirjastopalveluiden kanssa tehtävä satuimprovisaatio, jossa esikoululaiset kertovat itse oman sadun ja piirtävät satuun kuvituksen. Valmiit sadut kootaan satukirjoiksi, ja jokainen lapsi saa oman satukirjan muistoksi esiopetusvuodesta.

Lisäksi varhaiskasvatuksessa työntekijöiden ja lasten saataville tulee laaja valikoima ajankohtaisia lastenkirjoja Lukulumo-sovelluksen kautta. Sovellus mahdollistaa myös kirjan kuvien heijastamisen isolle näytölle näkyviin, jolloin kaikki ryhmän lapset näkevät kirjan kuvat kunnolla, kun aikuinen lukee koko ryhmälle. Lukulumo tarjoaa kirjat useilla eri kielillä, minkä ansiosta vieraskieliset lapset voivat kuunnella luettavaa tarinaa omalla äidinkielellään sovelluksen kautta.

-Näin edistetään lasten yhteenkuuluvuutta ja yhdenvertaisuutta riippumatta lapsen äidinkielestä, Lagerstam kertoo.

Lukemisen tukemiseen tehdyt toimet näkyvät jo myös Kehittävä palaute -tutkimustuloksissa. Lukemisen osuus lasten päivästä varhaiskasvatuksessa oli Sipoossa jo nyt suurempi kuin valtakunnallisesti.

Linkit:

Tietoa Reunamo Education Reseachin Kehittävä palaute -tutkimusmenetelmästä
Tietoa Karvin Valssi-laadunarviointijärjestelmästä