Sipoon kunnan talous kääntyi alijäämäiseksi viime vuonna

Kunnan ja Sipoon Veden vuosikate oli viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten jälkeen tilikauden tulos on -4,3 miljoonaa euroa ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden alijäämä on -2,5 miljoonaa euroa. Kunnan talouden ennakoidaan pysyvän miinuksella myös tänä vuonna ja ensi vuonna, mutta uskotaan kääntyvän lähelle nollatulosta sen jälkeen. Sipoon kunnalla on kuitenkin taseeseen vuosien varrella kertynyttä ylijäämää.

Miinusmerkkisen tuloksen lisäksi kunnan velkamäärä kasvoi vuoden 2025 aikana. Lainamäärä vuoden lopussa oli 122,2 miljoonaa euroa, mikä on 9,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yhtä asukasta kohti kunnalla oli lainaa vuoden lopussa 5312 euroa.

Kunnanjohtaja Mikael Grannaksen mukaan kunnan tuloksessa näkyvät yleinen heikko taloustilanne, kunnan saamien verotulojen aleneminen ja lisää kustannuksia tuonut työllisyyden tehtävien hoidon siirto kunnille.

-Yleinen heikko taloustilanne näkyy esimerkiksi tontinmyyntituloissa, joita saadaan tällä hetkellä vähän, koska rakentaminen on vähentynyt merkittävästi. Lisäksi TE-uudistus kuormittaa kunnan taloutta, sillä valtionosuudet eivät ole nousseet sen kuluja vastaavalla tavalla. Kustannusvaikutus on Sipoolle vuosittain yli 2 miljoonaa euroa, Grannas sanoo.

– Toisaalta valopilkkujakin on näkyvissä. Sipoon asukasluku kasvoi vakaasti myös vuonna 2025 ja meitä on jo yli 23 000. Asukasluvun lisäys vuonna 2025 oli 0,8 % ja esimerkiksi Kuuma-kunnista vain Kerava kasvoi meitä nopeammin. Myös hyvät asukaskohtaiset verotulot ja valtionosuudet luovat perustaa sille, että tästäkin notkosta noustaan, Grannas jatkaa.

Kunnan kulut yhtä asukasta kohti 3824 euroa

Kunnan toiminnan kulut yhtä sipoolaista kohti olivat viime vuonna 3824 euroa, mikä oli 128 euroa enemmän kuin vuonna 2024. Summasta suurin siivu meni koulutukseen, kuten perusopetukseen ja lukiokoulutukseen.

Koulutuksen kustannukset olivat yhtä asukasta kohti noin 1 484 euroa. Palveluiden tuottaminen yhdelle peruskoulussa olevalle oppilaalle maksoi keskimäärin 12 048 euroa. Yhden lukio-opiskelijan palvelut puolestaan maksoivat kunnalle viime vuonna keskimäärin 10 654 euroa.

Toiseksi suurin osuus kuluista käytettiin varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen toimialan palveluiden tuottaminen maksoi viime vuonna yhtä sipoolaista kohti 867 euroa. Yhtä kunnallisessa päiväkodissa olevaa lasta kohti olivat varhaiskasvatuskustannukset viime vuonna 17 435 euroa.

Arjen ja vapaa-ajan toimialan palvelut kustansivat yhtä sipoolaista kohti 546 euroa. Toimialan palveluihin kuuluvat esimerkiksi kirjasto- ja nuorisopalvelut, Sipoon opisto, ruokapalvelut sekä elinkeinopalvelut. Viime vuonna toimialan järjestämään Hobari-harrastustoimintaan osallistui 1 492 lasta. Sipoon opisto järjesti yli 9 936 opetustuntia. Puistoruokailussa tarjottiin kesällä 4 500 ateriaa, ja nuorten työllistämiseen myönnettiin 112 kesätyöseteliä.

Yhdyskunnan ja ympäristön toimialan kulut asukasta kohti olivat viime vuonna 456 euroa. Toimialan palveluita ovat esimerkiksi kaavoitus, rakennusvalvonta, ympäristövalvonta ja katujen kunnossapito. Kunta piti kunnossa teitä yhteensä 93 kilometriä sekä erillisiä jalankulun ja pyöräilyn väyliä 67 kilometriä. Uuteen asuinrakentamiseen myönnettiin 53 lupaa. Ympäristövalvonta laati yhteensä 75 lausuntoa. Rakennettuja ja hoidettuja puistoja kunta ylläpiti yhteensä 84 hehtaaria.

Konsernipalveluiden kulut yhdelle asukkaalle olivat 393 euroa. Konsernipalveluihin kuuluvat henkilöstöpalvelut, digihallinto, hallintopalvelut ja talouspalvelut sekä kunnan johto. Viime vuoden aikana muun muassa käsiteltiin 6 942 ICT-palvelupyyntöä. Viime vuonna hoidettiin myös samanaikaisesti alue- ja kuntavaalien järjestelyt.

Kunta investoi etenkin asuinalueiden ja Miilin liikuntahallin rakentamiseen

Kunnan nettoinvestoinnit olivat 18,2 miljoonaa euroa vuonna 2025. Toteutuneet investointikustannukset jäivät selvästi investointeihin varatusta määrärahasta ja siihen suurin yksittäinen syy oli Lukkarintien radanalituksen toteutuksen viivästyminen suunnitellusta.

Suurimpia investointeja viime vuonna olivat Nikkilän kartanon alueen kokoojakatujen rakentaminen, Lukkarintien radanalituksen suunnittelu, Söderkullan kartanon ja Puu-Talman asuinalueiden infrarakentaminen, Taasjärven itäpuolen kokoojakadun rakentaminen sekä Miilin liikuntahallin rakentaminen.

Infrastruktuurin rakentamiseen kunta investoi viime vuonna yli 5,2 miljoonaa euroa. Rakennuksia perusparannettiin ja korjattiin 2,7 miljoonalla eurolla ja maata kunta osti 2,5 miljoonalla eurolla.