Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopiminen

Kun vanhemmat asuvat erillään tai ovat eroamassa, he voivat sopia joko keskenään tai lastenvalvojan luona lapsen/lasten asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Lastenvalvojan luona sovittu ja vahvistettu asumisvaihtoehto (isän/äidin luona) viedään väestötietojärjestelmään. Kun vanhemmat sopivat lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta, lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Lapsen osoite ja virallinen asuinpaikka voivat olla vain toisella vanhemmalla. Asumistukea ja lapsilisää myönnettäessä lapsi huomioidaan vain yhden ruokakunnan jäsenenä. Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsen asumisesta, voivat he hakea päätöksen myös käräjäoikeudesta. Lastenvalvojan luona sopiminen on täysin vapaaehtoista.

Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä muualla asuvaan vanhempaansa. Vanhemmat voivat sopia tapaamisista keskenään, laatia tapaamissopimuksen lastenvalvojan luona tai viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lastenvalvoja laatii tapaamissopimuksen yhteistyössä vanhempien kanssa sillä tarkkuudella kuin vanhemmat toivovat. Tavallisesti sopimuksessa sovitaan arki- ja viikonlopputapaamisista, lomista, koululomista, pyhäpäivistä sekä äitien- ja isänpäivästä. Tapaamissopimus voidaan tehdä myös määräaikaisena ja tarkistaa sitä tarvittaessa lapsen kasvaessa.

Toimi näin

Ota yhteyttä neuvonta ja ajanvarausasioissa Itä-Uudenmaan perheoikeudelliseen yksikköön puhelimella tai sähköpostilla. Lisätietoa ja mahdolliset poikkeusajat löydät Porvoon Itä-Uudenmaan perheoikeudellisen yksikön kotisivuilta.

Kenelle ja millä ehdoin

Jos tapaajavanhempi ei ole kykenevä huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana, voidaan sopia tuetuista tai valvotuista tapaamisista.

Jos vanhemmilla on vaikea löytää yhteistä näkemystä lasta koskevissa asioissa, perheasioiden sovittelu auttaa erimielisyyksien ratkaisemisessa.

Jos lastaan ei saa tavata, tapaamisiin voi hakea täytäntöönpanoa käräjäoikeuden kautta. Täytäntöönpanoa voi hakea lastenvalvojan/tuomioistuimen vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Tapaamisten estämiseen ei riitä vanhemman pelko vaan siihen on oltava hyvin vahvoja ja todettavissa olevia perusteita. Vanhemmat päättävät lapsen tapaamisoikeudesta, mutta kun lapsi on täyttänyt 12 -vuotta, tai jo aikaisemmin tilanteen mukaan, voidaan kuulla myös lapsen omaa tahtoa tapaamisten toteuttamiseksi. Täytäntöönpanoa ei toteuteta vastoin lapsen tahtoa, jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta tai mikäli tätä nuorempaakin lasta pidetään riittävän kypsänä ilmaisemaan omaa tahtoaan luotettavalla tavalla.

Maksullisuuden tiedot

Tausta ja lainsäädäntö

Avo- ja avioerotilanteessa vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Kun vanhemmat tekevät päätöksiä lapsen tulevaisuudesta, heidän tulee keskustella niistä lapsen kanssa, jos se on mahdollista lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Lapsen ajatukset ja toivomukset on otettava huomioon. Kunnan lastenvalvoja antaa tietoa vaihtoehdoista. Hän myös auttaa sopimuksen laatimisessa. Sopimus lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja vahvistettava lapsen kotikunnan lastenvalvojan luona. Jos asiassa ei päästä yksimielisyyteen, se ratkaistaan tuomioistuimessa.

Jos lapsi on vanhempiensa yhteisessä huollossa, vanhemmat päättävät yhdessä lapsen kannalta merkittävistä asioista, kuten lapsen asuinpaikasta, terveydenhuollosta sekä päivähoidosta tai koulusta. Joissain tilanteissa voidaan myös sopia tehtävien jaosta huoltajien kesken. Yksinhuoltaja päättää yksin lapsen asioista.

Jos lapsi asuu vain toisen vanhempansa luona, hänellä on oikeus tavata toista vanhempaansa ja pitää vanhempaan yhteyttä vanhempien sopimalla tavalla. Vanhemmat voivat sopia myös lapsen asumisesta vuorotellen kummankin vanhempansa luona sopimuksessa määritellyllä tavalla.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361